Jos vain jostain löytyi piispa, äiti kutsui hänet teelle.
kirjan alku
Viime vuosisadan Australiaan piipahtaa tiiviisti ladottu kirja Oscar ja Lucinda, joka ennen kaikkea kertoo rakastavaisista joita yhdistää pelihimo. Peter Carey voitti kirjallaan Booker-palkinnon vuonna 1988.
Variksennäköinen, punatukkainen Oscar Hopkins on nuori anglikaanipappi, joka päätyi ammattiinsa saarnaajaisänsä halveksiman jouluvanukkaan takia. Opintonsa hän rahoitti menestyksekkäällä vedonlyönnillä, jossa hän kokee Jumalan auttaneen häntä. Muutenkin kaikissa suurissa päätöksissä Oscar odottaa merkkiä Jumalalta, oli se sitten kruunan ja klaavan heiton muodossa tai jossain muussa. Oscarin omalaatuisuutta kuvaavat hänelle annetut lempinimet kuten herra Tuhru ja Outo otus.
Lucinda on australialainen perijätär, joka hetken mielijohteesta ostaa itselleen lasitehtaan. Lucinda potee syyllisyyttä perinnöstään, jonka eteen hän ei ole joutunut tekemään mitään. Se on hänelle henkinen kuorma. Oscar ja Lucinda tapaavat laivalla matkalla Australiaan ja huomaavat varsin pian yhteisen pelihimonsa ja yksinäisyytensä. Kestää kauan ennen kuin he näyttävät edes olevansa kiinnostuneita toisistaan. Lucinda antaa Oscarin luulla pitkään, että hänellä on jo valittuna toinen mies. Oscarin ja Lucindan tie ei ole kaikkein suoraviivaisin ja tästä syystä "eeppinen" rakkaustarina alkaa harmikseni vasta kirjan loppupuolella.
He molemmat ovat myös persoonia joita muut ihmiset kummeksuvat. Minua jäi eniten kiinnostamaan mistä tämä heidän pelihimonsa sai alkunsa, sillä sitä ei taidettu sivuta millään tavalla. Antoisinta oli Oscarin lapsuuden kuvaus, jolla tämä koko täyteläinen romaani alkoi.
"Hän ei ollut lyönyt vetoa kahteen viikkoon,
mutta hän ei ollut koskaan eläissään lyönyt sellaista vetoa
kuin hän oli aikeissa lyödä Oscar Hopkinsin kanssa."
mutta hän ei ollut koskaan eläissään lyönyt sellaista vetoa
kuin hän oli aikeissa lyödä Oscar Hopkinsin kanssa."
Lucinda on australialainen perijätär, joka hetken mielijohteesta ostaa itselleen lasitehtaan. Lucinda potee syyllisyyttä perinnöstään, jonka eteen hän ei ole joutunut tekemään mitään. Se on hänelle henkinen kuorma. Oscar ja Lucinda tapaavat laivalla matkalla Australiaan ja huomaavat varsin pian yhteisen pelihimonsa ja yksinäisyytensä. Kestää kauan ennen kuin he näyttävät edes olevansa kiinnostuneita toisistaan. Lucinda antaa Oscarin luulla pitkään, että hänellä on jo valittuna toinen mies. Oscarin ja Lucindan tie ei ole kaikkein suoraviivaisin ja tästä syystä "eeppinen" rakkaustarina alkaa harmikseni vasta kirjan loppupuolella.
He molemmat ovat myös persoonia joita muut ihmiset kummeksuvat. Minua jäi eniten kiinnostamaan mistä tämä heidän pelihimonsa sai alkunsa, sillä sitä ei taidettu sivuta millään tavalla. Antoisinta oli Oscarin lapsuuden kuvaus, jolla tämä koko täyteläinen romaani alkoi.
_______
★★★½
Peter Carey - Oscar ja Lucinda
(Oscar and Lucinda, 1988)
Keltainen kirjasto, 1989
Kirjastosta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti