17.8.2018

Kesän kirjalöydöt



Edellisestä kirjaostosten esittelystä on vierähtänyt aikaa, ehkä siitä syystä, etten ole kauheasti hyllyjäni täydentänyt uusilla teoksilla. En ole ehtinyt kiireiltäni paisuttaa kokoelmaa ja toisaalta haluan hieman hillitä ostelua, sillä tilaahan ei ole loputtomiin. Ei tässä mitään ongelmaa olisi, jos saisi yhden kokonaisen huoneen pyhittää pelkästää kirjoille, mutta tällä hetkellä se kuitenkin saa jäädä haaveeksi😄 ja pitää pysytellä realiteettien tällä puolen. Kesällä tuli kuitenkin pitkästä aikaa kierreltyä kirpputoreilla ja kierrätyskeskuksissa, joista löytyi kotiintuomisia.

N ä m ä   l ä h t i   m u k a a n :

Seita Parkkola ja Niina Repo: Ruttolinna ja Jalostamo
Aikoinaan heräteostoksesta lähtenyt Seita Parkkola-fanitus on tullut siihen pisteeseen, että kaikki hänen yksin kirjoittamansa kirjat on luettu ja täytyy siirtyä kirjailijayhteistyön tuotoksiin. Ruttolinna ja Jalostamo on Parkkolan ja Niina Revon projektin tulos. He ovat kirjoittaneet yhteensä viisi kirjaa ja ostamani kirjat ovat järjestykseltään toinen ja kolmas. Ensimmäistä osaa siis metsästämään...

Oscar Wilde: The Inmportant of Beign Ernest
Kaverin poistopinosta nappasin itselleni Wilden englanninkielisen näytelmän, joka on pitkään ollut lukulistalla. Katsotaan miten vanhahtava englanninkieli sujuu vai vaihdanko vaivihkaa suomennokseen. Pituuttaa ei ainakaan ole montaa sivua, joten sen puolesta toivoa on.

Enid Blyton: The Magic Faraway Tree
Kirja löytyy BBC:n 100 kirjaa -listalta ja koska sitä ei harmillisesti ole suomennettu, niin luen sen sitten englanniksi. Tämäkin oli jo haihtunut mieleni perukoille, kunnes sen näin ja koska hintaa oli vain 50 snt ostin samantien omaksi. Samalla mieleen muistui, että Viisikon lukuprojekti on aloittamatta. Siirretään se taas seuraavaan kesään.






Jonathan Franzen: Purity
Franzenin Vapauden luin pari vuotta sitten ja töyssyiseksi teki yhteisen matkamme kirjan sekava ja erittäin raskassoutuinen tyyli. Olin jo oikeastaan työntänyt Franzenin kokonaan mielestäni pois, mutta kun näin komean kirjan hyllyssä oli se pakko napata hyppysiin - riskipeliä ehkäpä. Pienen vilkuilun jälkeen suhtaudun jo innolla tulevaan koitokseen, sillä teksti näyttää sujuvammalta kuin edellinen kirja. Positiivisuuden harhaa vai kirjailijan kehitysaskel?

Siiri Enoranta: Surunhauras, lasinterävä
Finlandia Junior -ehdokkaanakin ollut kirja pitää tottakai lukea ja tästä on kuultu  n i i n  paljon hyvää, että ei se voi olla muuta kuin loistava! Muuten olen onnistunut pysymään laput silmillä, joten tarinallisesti ei odotuksia ole, ihanaa.

Madeline Miller: Akhilleen laulu
Millerin kirjan lisäsin luettavien listalle joskus kun tajusin Orange Prizen olemassaolon. Kreikkaan sijoittuva tarina on kymmenen vuoden puurtamisen tulos, joten ainakin siihen on panostettu.



Suosituksia mistä aloittaa?
Mitä te olette viimeksi ostaneet?
 

14.8.2018

The Beatles -sarjakuvia


"Me olimme vain bändi, josta tuli kovin, kovin suuri. Siinä kaikki."
John Lennon

Huomasin sattumalta haalineeni kirjastosta kaksi Beatles aiheista sarjakuvaa, jolloin syntyi välittömästi idea esitellä ne molemmat samassa postauksessa. Tiesin lukulistaltani löytyvän vielä kolmannen albumin samasta aiheesta ja sekin oli äkkiä lainattu. Kaikki kolme sarjakuvaa keksittyy periaatteessa samaan bändiin, mutta ne ovat hyvin erilaisia. Kaksi niistä seuraa jotain yksittäistä henkilöä Beatlesin takana ja vain yksi esittelee koko bändin yhteistä taipaletta kuuluisuutta kohti.


✚   ✚   ✚ 


MAURI KUNNAS: PIITLES - TARINA ERÄÄN ROCKBÄNDIN ALKUTAIPALEESTA

MITÄ Nimi antaa jo osviittaa siitä, että kyseessä on humoristinen albumi Beatlesin tarinasta, mutta vähääkään Mauri Kunnasta tietävät osaisivat arvaavat senkin etukäteen. Piitles kertoo bändin jäsenten syntymästä aina ensimmäisen levyn tekoon Abbey Roadille asti. Musiikin teosta ja soittamisesta nauttivat nuoret harjoittelivat ahkerasti yhdessä ja nuoruus kahmaiseekin ison siivun albumia. On vaikea sanoa tarjoaako se Beatlesia enemmän tunteville mitään uuttaa, mutta paljon tässä on ainakin asiaa ja tietoa. Huumorin lisäksi teoksesta löytyy tietysti vauhtia ja ilmeikkyyttä. Piitles on taattua Kunnasta, eikä albumin lukeakseen täydy edes olla mikään vannoutunut Beatles-fani.

KUVITUS Täyteläisen albumin jokainen aukeama on täynnä ruutuja ja tekstiä on paljon; se näyttääkin nojaavan yhtä paljon kuvaan kuin tekstiin. Kunnaksen hyppysissä Beatlesin jäsenet - ja muut - ovat saaneet yksilölliset, tunnistettavat lookit ja ilmeet. Yksityiskohtia täynnä olevat kuvat hivelevät silmiä räjähtäessään eloon.

PLUSSAT 
+ hahmojen ilmeikkyys
+ veikeä meno
+ paljon faktaa
 
MIINUKSET
- liikaa tekstiä




✚   ✚   ✚ 


VIIDES BEATLE - BRIAN EPSTEININ TARINA
MITÄ Takakannesta:  Oli vuosi 1961, ja 27-vuotias Brian Epstein asteli kosteaan liverpoolilaiskellariin katsomaan tuntematonta rokkibändiä - ja maailma muuttui ikuisiksi ajoiksi. Viides beatle on Epsteinin ennenkertomaton tositarina. Se on kertomus aidosta visionääristä, joka löysi Beatlesin, alkoi näiden manageriksi ja teki Beatlesistä ennennäkemättömän suuren kansainvälisen tähden, kirjoittaen pop-musiikkialan säännöt samalla uusiksi. Brian Epstein oli kuitenkin aito ulkopuolinen, joka haki jatkuvasti paikkaansa maailmassa. Hän auttoi Beatlesin rakkauden sanoman levittämisessä kaikkialle maailmaan, mutta kuoli tuskallisen yksinäisenä varhaisessa 32 vuoden iässä kyltymättömän kunnianhimon ja sen oheistuotteina syntyneiden loputtomien, näennäisesti ylitsepääsemättömien vaikeuksien musertamana. 

Brian Epsteinin tarina käy tunteisiin. Brian löysi Beatlesista, tuntemattomasta rockbändistä, jotain itseään ja halusi välittömästi alkaa heidän managerikseen, vaikka kokemusta hänellä ei ollut. Janoa sitäkin enemmän. Brian innokkuus vakuutti leppoiset bändin jäsenet ja työteliäs matka kuuluisuuteen saattoi alkaa. Samalla Brian taisteli henkilökohtaisessa elämässään homoseksuaalisuutensa kanssa. Unelmissa on voimaa.

KUVITUS Jos pelkkien kuvien perusteella uskallan arvella, niin kaikista näistä albumeista on tähän käytetty eniten aikaa. Kunnianhimoinen teos, jonka upeat kuvat ovat kuin elokuvan kuvakäsikirjoitus. Ihailen. Andrew C. Robinson Värimaailma on tummansininen tai keltainen tunnelmasta riippuen. Erityisen hieno kohtaus on John F. Kennedyn murha. Kuvissa on liikettä ja syvyyttä ja ne vangitsevat katsomaan.

PLUSSAT 
+ tunnetasolla vaikuttava
+ elokuvamaiset kuvat
+ värimaailma
+ syvällinen tarina

MIINUKSET
- mitähän tähän pitäisi kirjoittaa...




✚   ✚   ✚ 


ARNE BELLSTORF: BABY´S IN BLACK - ASTRID KIRCHHERTIN & STUART SUTCLIFFEN TARINA

MITÄ Takakannesta: Taidekoulusta valmistuneen ja valokuvaajan assistenttina työskentelevän Astrid Kirchherrin suhde taiteilija Klaus Voormanniin on kuolemassa pikkuhiljaa. Eräänä iltana, Astridin kanssa riideltyään, Klaus kulkee yksinään Reeperbahnilla. Keskellä yötä hän ryntää Astridin ovelle kertoakseen mitä hän on juuri St. Paulissa kokenut: viisi nuorta brittiä, jotka soittivat rock’n’rollia nimellä The Beatles…

Arne Bellstorf teki sarjakuvaromaanin tekemiensä Astrid Kirchherrin haastatteluiden pohjalta. Pohjmmiltaan Baby´s in Black kertoo Astridin ja Beatlesin jäsenenä tunnetun Stuartin suhteesta, mutta se taitavasti sivuaa myös Beatlesia. Astridin törmätessä ensimmäistä kertaa Beatlesiin Hampurissa he ovat vasta aloittamassa uraansa, eikä heitä oikein tunneta. Rikkaasta perheestä lähtöisin oleva valokuvaaja Astrid ihastuu taiteelliseen Stuartiin ja he aloittavat suhteen. Mustavalkoiseen albumiin on sekoitettu suomea, englantia ja saksaa samaan syssyyn.

KUVITUS Ruuduissa on käytetty vahvaa mustaa viivaa ja mustaa laveerausta. Hahmot ja esineistö on yksinkertaistettu ja jälki näyttää vaivattomalta. Pelkistetty tyyli aiheuttaa sen, että muutamaa henkilöä oli vaikea erottaa toisistaan, sillä esimerkiksi hiustyylit näyttävät kaikilla ihan samoilta ja ihmisillä ei ole oikeastaan mitään persoonallisia piirteitä kasvoissa tai kropassa. Muuten pidän Bellstorfin pehmeästä ja luonnosmaisesta kädenjäljestä.

PLUSSAT 
+ flow
+ tunnelma
+ luonnosmaisuus

MIINUKSET 
- persoonattoman näköiset miehet




✚   ✚   ✚  


TYYLINÄYTTEET 

Ylhäältä alas: Mauri Kunnas, Arne Bellstorf, Andrew C. Robinson



Mauri Kunnas - Piitles
Otava, 2012
Kirjastosta


Vivek J. Tiwary - Viides Beatles: Brian Epsteinin tarina
Kuvitus: Andrew C. Robinson ja Kyle Baker
(The Fifth Beatle, 2013)
Kirjastosta

½
Arne Bellstorf - Baby's in Black
Sammakko, 2010
Kirjastosta

6.8.2018

Dolores Redondo - Tämän kaiken minä annan sinulle


Koputuksessa oli autoritäärinen sävy.

Olin erittäin innoissani Dolores Redondon uudesta rikoskirjasta, sillä hänen Baskimaan murhat -trilogia oli todella koukuttava. Siinä liikuttiin Espanjassa ja rikoksiin oli sekoittunut joukkoon vanhaa mytologiaa ja uskomuksia. Välillä käytiin jopa maagisen realismin puolella. Odotin uusimmalta, Tämän kaiken minä annan sinulle, kirjalta jotain samankaltaista tunnelmaa.

Takakannesta: Auto suistuu tieltä Ribeira Sacran viinialueen jyrkillä rinteillä Pohjois-Espanjassa. Onnettomuudessa menehtyneen Álvaron kuolema tulee hänen puolisolleen, kirjailija Manuel Ortigosalle sokkina, eikä tämä järkytys jää viimeiseksi.

Hautajaiset pidetään Álvaron perheen sukukartanon hautausmaalla Galiciassa. Manuelille selviää, että hänen miehensä oli upporikas markiisi, joka kuului yhteen Espanjan vaikutusvaltaisimmista suvuista. Miksi hän salasi puolisoltaan siniverisen taustansa? Miksi kylän poliisi epäilee, että Álvaron kuolema ei ollutkaan onnettomuus?

Manuel ajautuu mukaan maalaispoliisin tutkimuksiin, joiden aikana selviää, ettei mikään markiisi Álvaro Muñiz de Dávilan elämässä ollut niin kuin hyväuskoinen kirjailija oli aina kuvitellut – ja että tämän kummallinen, töykeä aatelisperhe on valmis menemään hyvin pitkälle suojellakseen salaisuuksiaan.



Takakansi antoi jo ymmärtää kirjan olevan enemmän tavanomaisempi rikostarina kuin entisajan uskomuksiin linkittyvä jännityskertomus. Olin vähän pettynyt ja nyt kirjan loppuun luettuani hakailen enemmän Baskimaan murhien pariin. Niissä oli omintakainen ja mystinen ote. Tämän kaiken minä annan sinulle -kirjan päähenkilö Manuel matkaa siis kuolleen miehensä Álvaron sukulaisten luokse ja lyhyeksi suunniteltu visiitti pitenee, kun Manuel ryhtyy yhdessä eläköityneen poliisin Nogueiran kanssa selvittämään Álvaron hämärää kuolemaa, jonka viranomaiset ovat laittaneet skandaalin välttääkseen onnettomuuden piikkiin, vaikka siihen liittyy monia epäselviä asioita. Álvaron suvullakin näyttää olevan itse kullakin syntisäkkinsä, mutta asiat pitäisi vain kaivaa päivän valoon.

Kirjan konsepti oli hyvin kiinnostava: mies, joka ei ennen puolisonsa kuolemaa tiedä mitään tämän suvusta, vaan joka on elänyt kaksoiselämää. Loppupeleissä en ollut vakuuttunut siitä miksi tuo kaikki piti pitää salassa. Odotin agathachristie-tyylisiä paljastuksia perheestä, mutta nekin luurangot kaapissa oli varsin surkastuneita. Lisäksi kun kirjoissa liikutaan munkkien pitämässä poikakoulussa ei ole vaikea arvata mitä kaikkea hämäräperäistä siihen voisi liittyä...

Tämän kaiken minä annan sinulle on otteessaan pitävä kelpo dekkari, jonka viihtyvyydestä kertoo se, että järkäle ei tuntunut kauhean pitkältä, mutta kauaksi se jää edellisistä Redondon kirjoista. Täytyy toivoa, että hän jatkossa palaisi jälleen mystiikaan ja luonnon ääreen.


Dolores Redondo - Tämän kaiken minä annan sinulle
(Todo esto te daré, 2016)
Gummerus, 2018
Arvostelukappale

Muita postauksia
Baskimaan murhat -sarja:
Näkymätön vartija (#1)
Luualttari (#2)
Myrskyuhri (#3)

31.7.2018

PARTY ON!




Ohi hurahti huomaamatta blogisynttärit! 15.7 taaperoikäinen Hurja Hassu Lukija täytti 5 vuotta. Vaikka viime kuukausina postaustahti on huomattavasti hidastunut, on into taas lähtenyt käyntiin ja näin lomalla onkin aikaa enemmän suunnitella tulevaa ja jopa toteuttaa😃. 5 vuotta on sen verran pitkä aika, että lähinnä tuntuu siltä kuin olisin aina kuulunut kirjablogimaailmaan. Tämä on niin kiva yhteisö, että kiitos kuuluu oikeastaan lukijoille ja kommentoneille; ootte ihania, kun jaksatte ilahduttaa päivääni!


Blogi lukuina
  • postauksia 739
  • katselukerrat 153 128
  • lukijat 163
  • suoritetut haasteet 27
  • emännöidyt haasteet 2
  • lukumaratonit 8

Luetuimmat kirjapostaukset
Mika Waltari - Kuka murhasi rouva Skrofin
John Irving - Ihmeiden tie 
Michael Cunningham - Lumikuningatar
Tuutikki Tolonen: Mörkövahti ja Mörköreitti
Leena Lehtolainen - Kun luulit unohtaneesi 








29.7.2018

Will Eisner - Talo Bronxissa


Dropsie Avenue 55 Bronxissa, New Yorkissa
- lähellä ilmaradan asemaa.

Mistä lie aikoinani Will Eisnerin sarjakuvaromaanin Talo Bronxissa bongasin listalleni. Ei muistu mieleen, mutta onneksi näin on käynyt, sillä teos on varsinainen helmi ja yhtä liitoa alusta loppuun. Albumi sisältää neljä lyhyttä tarinaa 1930-luvun pula-ajan New Yorkista, jossa vuokrakasarmilaisten elämää kuvataan hyvinkin eläväisesti ja humorisesti. Dropsie Avenuen talot rakennettiin maahan sodan jälkeen tulvivien siirtolaisten vuoksi. Pienoiskylässä asuu värikästä porukkaa, joka elättää jälkikasvuaan ja unelmoi paremmasta elämästä.

"Sen seinien sisäpuolella esitettiin monta traagista näytelmää.
Siellä ei kenelläkään ollut yksityiselämää saati intimiteettisuojaa.
Oli vain kaksi mahdollisuutta - olla osallisena tai kuulua
eturivin katsojiin."


Ensimmäinen kertomus, Sopimus Jumalan kanssa, on riipaiseva tarina hyvää tekevästä juutaismiehestä Frimme Hershistä, joka on solminut muutamia vuosia sitten sopimuksen Jumalan kanssa, mutta Jumala ei pidäkään osuuttaan sopimuksesta. Koko vanha vuokrakasarmi vapisee Hershin raivosta ja hän laittaa elämälleen ihan uuden suunnan. Tunnepitoinen tarina näyttää ihmismielen haurauden.





Katulaulaja kertoo yhdestä Bronxin katuja kiertelevästä katulaulajasta, joka saa vaivanpalkakseen muutamia pennosia, mutta hänestä - niin kuin ei muistakaan katulaulajista - ei tiedetä juuri mitään. Eräs kiinnostunut "hyväntekijä" tahtoisi miestä auttaa omat edut mielessään, mutta lopputulosta hän ei olisi osannut arvata. Talonmies on järeä kaveri ärtsyn koiransa kanssa, joita molempia talon asukkaat pelkäävät. Tarina näyttää kuinka kaikki ei ole sitä miltä ensialkuun saattaa näyttää. Tämä on varmasti julmin ja ovelin näistä kertomuksista.

Viimeisenä on Maalaisloma, jossa kesän tullessa asukkaista kuoriutuu lomailijoita. Bennie ja Goldie ovat tuhlanneet rahansa pröystäilevään ulkomuotoon tai Bennien tapauksessa autoon ja he matkustavat Grossmanin hotelliin napatakseen itselleen rikkaan puolison vastapainoksi omalle köyhyydelleen. Heidän lisäkseen näemme jos jonkinlaista villiä lomailijaa, jotka ottavat kesäisin hyödyn irti päästessään perheestään tai jotka muuten vain heittäytyvät estottomiksi.





Talo Bronxissa tarinat ovat kuin pieniä novelleja, jotka haluaisi hotkaista hetkessä. Aidontuntuinen kuvaus syntyy varmasti siitä, että Eisner on lähtöisin samanlaisista oloista. Tekijä sanoo esipuheessa kaikkien tarinoiden olevan tosia. Huumorin lisäksi albumissa näytetään elämän nurjaa puolta. Kuvat ovat ruskeansävyiset isoissa ruuduissa ja välillä ei ole ruutuja ollenkaan. Minua Eisnerin tyyli miellyttää kovasti, joten jatkan hänen töihinsä tutustumista jatkossakin!


Will Eisner - Talo Bronxissa
(A Contrack with God, 1978)
Jalava, 1982
Kirjastosta

27.7.2018

Ranmaru Kotone - Your name (#1-3)


En koskaan muista, mitä unta näin.
Mutta on kuin jokin puuttuisi. Kuin etsisin jotakin.

Your name -mangatrilogia perustuu palkittuun samannimiseen animaatioelokuvaa ja mangan on tehnyt Ranmaru Kotone.

Takakannesta: Kohtaaminen, jota ei pitänyt tapahtua.
Pitkästynyt maalaistyttö Mitsuha uneksii elämästä tokiolaispoikana. Eräänä aamuna hän tosiaan herää sellaisena! Samalla Taki, nuorukainen Tokiosta, herää Mitsuhan kehossa. Tätä tapahtuu useita kertoja. Vähitellen kaksikko saa erilaisilla viesteillä yhteyden toisiinsa. Mistä on kyse? Onko kaikki pelkkää unta vai onko taustalla jokin suurempi kuvio...?



Kaukana toisistaan asuvat Mitsuha ja Taki vaihtavat kehoja selittämättömästä syystä ja vaikka tuttavapiiri ihmettelee heidän väillä muuttuvaa luonnettaan, ovat nuoret itse hämmentyneimpiä. Päiväkirjojen avulla he pystyvät kommunikoimaan keskenään ja yrittävät selvittää tilannetta. Kolmannessa osassa tilanne muuttuu jo jännittäväksi.

Vetävä Your name -trilogia sai minut taas piirun verran kiinnostuneemmaksi mangoja kohtaan ja pitäisikin lukea viimein hyllyssä odottavat Sailor Moonit loppuun. En kuitenkaan voi olla kaipaamatta aina näiden kohdalla värejä, varsinkin kun ihan ensimmäiset sivut on väreinä ja sen jälkeen joutuu tyytymään mustavalkoiseen. Mutta se onkin ainoita isoja miinuksia ja käsitän värillisyydestä koituvat kulut. Aina voi haaveilla😉


Ranmaru Kotone - Your name 1-3
Sangatsu-manga, 2016
Kirjastosta

24.7.2018

10 oman hyllyn odotetuinta (2018)

Uutta listaa kehiin! Edellinen 10 oman hyllyn odotetuinta sujui kohtalaisesti - ei aivan täysin odotusten mukaan. Yksi suosikkipuuhistani on katsoa omaa pikku kirjastoa ja miettiä mitä kaikkea sieltä haluaisi lukea seuraavaksi. Paljon löytyy lukemattomia ja osan sisällöstä ei ole kovinkaan vahvaa mielikuvaa. Mieli minulla muuttuu kuitenkin jatkuvasti mielialan mukaan, joten alla oleva pino edustaa juuri tätä hetkeä.






 ⧫ Janitsaaripuu - Jason Goodwin
 ⧫ Siilo - Hugh Howey
 ⧫ Kolea talo - Charles Dickens
Salaisuus varjossa - Maria Gripe
Hiljaisuus soi h-mollissa - Mari Strachan
Bones of the Moon - Jonathan Carroll
Neljäs käsi - John Irving
Cooperien perintö - Grace Metalious
Sillanrakentajat - Jan Guillou
Yösirkus - Erin Morgenstern


Listalla on kolme tuttua nimeä viime vuodelta - John Irvingiltä valitsin sentään toisen kirjan vaihtelun vuoksi 😃 Kolea talo on haaste paksuutensa ja Dickensin kirjoistustyylin vuoksi; Yösirkuksen haluan lukea nimenomaan pimeänä loppuvuonna ja Sillanrakentajat ei yksinkertaisesti ole löytänyt tietään yöpöydälleni. Uusissa tulokkaissa on edustettuna dekkari, scifi, fantasia/kauhu, maaginen realismi ja historiallinen fiktio. Monipuolinen listaus, joka kertoo tiivistetysti aika hyvin sekalaisesta lukumaustani.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...