"Maaliskuun 16 p:vä.
Muuan herratuttavani ja minä söimme päivällistä Ritzissä eilen illalla, ja hän sanoi, että jos ottaisin kynän ja paperia ja kirjoittaisin muistiin kaikki ajatukseni, niin siitä tulisi kirja."
Muuan herratuttavani ja minä söimme päivällistä Ritzissä eilen illalla, ja hän sanoi, että jos ottaisin kynän ja paperia ja kirjoittaisin muistiin kaikki ajatukseni, niin siitä tulisi kirja."
kirjan alku
Anita Loos julkaisi satiirisen tarinansa Lorelein ja Dorothyn
vaiheista kahtena niteenä. -- Tämä humoristisen
kirjallisuuden klassikko on inspiroinut myös elokuvantekijöitä, ja
filmiversion ikimuistoinen sankaritar oli tietysti Marilyn Monroe.
Kun rikas nappitehtailija iskee silmänsä Loreleihin, se on molempien
menoa. Avioliiton satamaan päädyttyään Lorelei päättää ryhtyä
kirjailijaksi, ja aloittaa merkitsemällä muistiin parhaan ystävättärensä
Dorothyn seikkailut miesten parissa. Takakansi
Kirja kulkee alaotsikkolla "Tuloillaan elävän naisen valaiseva päiväkirja". Pelkistetysti sanottuna kyse on rahan perässä juoksevista naisia ja rikkaista miehistä, joilla ei ole mitään naisten elättämistä vastaan. Uhkea vaaleaverikkö Lorelei Lee kouluttaa Dorothystä hienoa naista ja siinä samassa tapailee houkuttelevia miesehdokkaita, jotka hän mielellään ottaa mukaan matkojensa maksumieheksi. Lorelei ei ole mikään ruudinkeksijä, vaan hän vaikuttaa jokseenkin yksinkertaiselta luonteelta. Lopulta hän nääntyy maailmanparannuspuuhissaan (kouluttaessaan Dorothystä hienoa naista) ja menee erään herrasmiehen suosituksesta psykoanalyysiin tohtori Froidin luo.
Herrat pitävät vaaleaverisistä...mutta naivat tummaverisiä on täyttä viihdettä. Komediaa ja hulluja kohtauksia. Naisille tärkeintä on saada matkustaa näyttäviin (kalliisiin) kohteisiin, syödä ja juoda hyvin (kalleinta laatua), ostella vaatteita (kalliita) ja asusteita (kalliita) sekä saada seuralaiselta lahjoja (kalliita). Ja elämä hymyilee. Alla oleva lainaus on tuttu Herrat pitävät vaaleaveriköistä -elokuvasta, joskin ei täysin sanasta sanaan. Kukapa ei tietäisi Diamonds Are a Girl's Best Friend -laulua. Muuten kirja eroaa aika paljon elokuvasta, jälkimmäisessä on selkeämpi juoni.
Kirja kulkee alaotsikkolla "Tuloillaan elävän naisen valaiseva päiväkirja". Pelkistetysti sanottuna kyse on rahan perässä juoksevista naisia ja rikkaista miehistä, joilla ei ole mitään naisten elättämistä vastaan. Uhkea vaaleaverikkö Lorelei Lee kouluttaa Dorothystä hienoa naista ja siinä samassa tapailee houkuttelevia miesehdokkaita, jotka hän mielellään ottaa mukaan matkojensa maksumieheksi. Lorelei ei ole mikään ruudinkeksijä, vaan hän vaikuttaa jokseenkin yksinkertaiselta luonteelta. Lopulta hän nääntyy maailmanparannuspuuhissaan (kouluttaessaan Dorothystä hienoa naista) ja menee erään herrasmiehen suosituksesta psykoanalyysiin tohtori Froidin luo.
"Tarkoitan, että käytän aivojani päivisin niin paljon,
etteivät ne yöllä näy tekevän muuta kuin lepäävän."
etteivät ne yöllä näy tekevän muuta kuin lepäävän."
Herrat pitävät vaaleaverisistä...mutta naivat tummaverisiä on täyttä viihdettä. Komediaa ja hulluja kohtauksia. Naisille tärkeintä on saada matkustaa näyttäviin (kalliisiin) kohteisiin, syödä ja juoda hyvin (kalleinta laatua), ostella vaatteita (kalliita) ja asusteita (kalliita) sekä saada seuralaiselta lahjoja (kalliita). Ja elämä hymyilee. Alla oleva lainaus on tuttu Herrat pitävät vaaleaveriköistä -elokuvasta, joskin ei täysin sanasta sanaan. Kukapa ei tietäisi Diamonds Are a Girl's Best Friend -laulua. Muuten kirja eroaa aika paljon elokuvasta, jälkimmäisessä on selkeämpi juoni.
"Tarkoitan, että tytön tulee pitää varansa Pariisissa, sillä muutoin hänellä olisi Pariisissa niin hauskaa, ettei hän pääsisi puusta pitkälle. Sen vuoksi tosiaan ajattelenkin, että ameriikkalaiset herrasmiehet ovat sittenkin parhaita, sillä vaikka suutelo kädelle tuntuukin varsin ihanalta, niin timantti- ja safiirirannerengas kestää iankaiken."
_______
Anita Loos - Herrat pitävät vaaleaverisistä...mutta naivat tummaverisiä
(Gentlemen Prefer Blondes, 1925
But Gentlemen Marry Brunettes, 1927)
But Gentlemen Marry Brunettes, 1927)
Karisto, 1987
Kuvitus: Ralph Barton
Kuvitus: Ralph Barton
Omasta hyllystä
Seitsemännen taiteen tarinat
Tähtiä: ★★½
Seitsemännen taiteen tarinat
Tähtiä: ★★½
Vaikuttaa hyvin, hyvin mielenkiintoiselta! En edes tiennyt, että tästä on kirjakin. (Missä yleissivistys?)
VastaaPoistaEi tästä ole kauaa kun itsekin sain vasta tietää :D Mutta hyvä jos muukin samalla viisastuu.
PoistaHmm, leffa on tietysti tuttu ja kirjastakin tiesin...Loosin krediitit ovat muutenkin enemmän leffakäsikirjoitusten parissa, sillä alalla oli 10-20-luvun tärkeitä kirjoittajia.
VastaaPoista(joskin nyt huomasin myös sekoittaneeni mielessäni hänet ja Elinor Glynin joka oli myös 20-luvun kirjailijoita jotka vaikuttivat myös Hollywoodissa...ja jonka kirjallisuudesta olen kuullut vähemmän mairittelevia kommentteja...ehkä Loosille pitäisi antaa mahdollisuus)
Minulle Loos oli ennestään tuntematon daami, joten mukava tutustua häneen. Herrat pitävät vaaleaverisistä on ihan hauska ja välistä nokkelakin, mikäli on huumorin ystäviä.
Poista