"Ensimmäisen sodanjälkeisen kesän
vietin maalla etäisten sukulaisten luona."
vietin maalla etäisten sukulaisten luona."
kirjan alku
Dekkariviikko jatkuu kolmannella kirjalla ja jälleen edessä oli yllättävän onnistunut teos, omalaatuinen aivan kuin edellisenkin postauksen kirja. Hiljainen kylä on Andrea Maria Schenkelin esikoiskirja ja se on saanut Martin Beck -palkinnon.
Syrjäinen Tannödin maatila nukkuu. Saksan hyinen talvi 1955 on
taittumassa kevääksi, kun naapurit löytävät maatilan asukkaat navetasta
raaasti murhattuna. Lausunnoissaan pienen Einhausenin kyläläiset eivät
peittele tunteitaan. He puhuvat suoraan ja armotta murhatusta perheestä,
josta kukaan ei oikeastaan pitänyt. Puheenvuoron saavat murhatun
kahdeksanvuotiaan Mariannen opettaja, kylän postinkantaja, maatilan
entiset työntekijät. Pappilan keittäjätär on nähnyt itsensä Luciferin
seisomassa metsänlaidassa murhapäivänä. Takakansi
Hiljainen kylä on hyvin erilainen dekkari, sillä sillä on erittäin kiintoisa lähestymistapa perinteiseen verrattuna. Kirja koostuu kyläläisten todistajankuvauksista ja yhden kertojista täytyy olla murhaaja. Kysymys kuuluu kuka? Murhaajahan yrittää peitellä omia jälkiään. Itse tuskin bongasin kaikkia vihjeitä ja epäloogisuuksia, joita lausuntoihin oli upotettu. Jännitys säilyi, vaikka arvasinkin syyllisen vähän ennen suurta paljastusta.
Heti käy ilmi, että murhattu Dannerin perhe ei ollut ihmisten suosiossa. He elivät omissa oloissaan ja pikku kylän tapaan huhuja liikkui vinhaan tahtiin. Jokainen kertoo omista yhteyksistään perheeseen ja aikaisemmin levällään ollut palapeli alkaa hahmottua. Kyläläisten kertomusten lomassa päästään kurkistamaan murhaajan ajatuksiin lukijan yrittäessä kuumeisesti pähkäillä hänen henkilöllisyyttään.
"Ajoin kylään sekavien tunteiden vallassa.
Tapasin siellä ihmisiä, jotka halusivat kertoa minulle rikoksesta.
Puhua tuntemattomalle, joka oli toisaalta tuttu.
Ihmiselle joka ei jäisi, joka kuuntelisi ja lähtisi sitten pois."
Ihmiselle joka ei jäisi, joka kuuntelisi ja lähtisi sitten pois."
Heti käy ilmi, että murhattu Dannerin perhe ei ollut ihmisten suosiossa. He elivät omissa oloissaan ja pikku kylän tapaan huhuja liikkui vinhaan tahtiin. Jokainen kertoo omista yhteyksistään perheeseen ja aikaisemmin levällään ollut palapeli alkaa hahmottua. Kyläläisten kertomusten lomassa päästään kurkistamaan murhaajan ajatuksiin lukijan yrittäessä kuumeisesti pähkäillä hänen henkilöllisyyttään.
"Paha henki asuu jokaisessa, ja jokainen voi
milloin tahansa päästää pahan henkensä valloilleen."
milloin tahansa päästää pahan henkensä valloilleen."
_______
Andrea Maria Schenkel - Hiljainen kylä
(Tannöd, 2005)
Gummerus, 2009
Kirjastosta lainattu
Tähtiä: ★★★★
Tähtiä: ★★★★
Jännittävä kirja :)
VastaaPoistaSait minulta palkintopokaalin, ole hyvä :)
http://kirjasahkokayra.blogspot.fi/2016/06/blogger-recognition-avard.html
On se:)
PoistaKiitos, yritän vastailla dekkariviikon jälkeen.