"Sinä pelotat minua", mustalaisnainen sanoi. "Ikinä ennen
kristallipallossani ei ole näkynyt tällaista pimeyttä."
kirjan alku
Flavia de Luce -dekkarisarja on ihastuttanut minua jo alusta lähtien nokkelalla päähenkilöllä ja erikoisilla tapauksilla, eikä uusin, Hopeisen hummerihaarukan tapaus, ole poikkeus. Se ei ehkä ole paras kirja tätä sarjaa, mutta pitää otteessaan ja aion jatkossakin seurata mihin tapauksiin Flavia seuravaksi vedetään mukaan.
Flavia de Luce saa tällä kertaa ennustuksen mustalaisnaiselta kylän markkinoilla, joka tulee hänelle täytenä shokkina. Kauhistuttavaa on myöskin se, että nainen löytyy hetken päästä kotikartanon mailta henkihieverissä. Mustalaisnainen ei jää ainoaksi uhriksi, vaan Flavia löytää pian uuden onnettoman uhrin, joka on hiljattain yllätetty Flavia kotoa luvattomissa askareissa.
"Oli pieni järkytys tajuta, että joku jonka kanssa on puhunut vain muutamaa tuntia aiemmin on poistunut elävien kirjoista, mutta sen jälkeen aloin kumma kyllä innostua."
Tapahtumapaikkana on (edellisten kirjojen tapaan) 1950-luvun Englanti, idylli pikku kylä, jonka asukkaat tuntevat toinen toisensa. Se on paikkana loistava Bradleyn kertomille tarinoille ja vie sopivasti jonnekin kauas tästä nykymaailmasta, aivan omanlaiseen atmosfääriin. Siellä Flavia ajelee Gladys-pyörällään, joka itsepäisyydessään saattaa nuoren tytön viedä haluamaansa suntaan. Flavia työntää nenänsä joka asiaan ja vähät veisaa poliisista, vaan osoittaa joka kerta olevansa näppärämpi. Ja siinä on taas poliisilla nielemistä ja itsetunto-kurssin paikka.
Ratkottavina olevien tapausten lomassa Flavia käy jatkuvia keppostaisteluja sisartensa kanssa mitä mielikuvituksemmilla tavoilla ja kun Flavia on kyseessä, niin kemiasta on suuri hyöty kostoja suunniteltaessa. Tässä kolmannessa kirjassa Flavia saa tietoa äitinsä kohtalosta ja hänen liittyvistä mysteereistä, mikä on kirjaan kiva lisäulottuvuus.
"Oli pieni järkytys tajuta, että joku jonka kanssa on puhunut vain muutamaa tuntia aiemmin on poistunut elävien kirjoista, mutta sen jälkeen aloin kumma kyllä innostua."
Tapahtumapaikkana on (edellisten kirjojen tapaan) 1950-luvun Englanti, idylli pikku kylä, jonka asukkaat tuntevat toinen toisensa. Se on paikkana loistava Bradleyn kertomille tarinoille ja vie sopivasti jonnekin kauas tästä nykymaailmasta, aivan omanlaiseen atmosfääriin. Siellä Flavia ajelee Gladys-pyörällään, joka itsepäisyydessään saattaa nuoren tytön viedä haluamaansa suntaan. Flavia työntää nenänsä joka asiaan ja vähät veisaa poliisista, vaan osoittaa joka kerta olevansa näppärämpi. Ja siinä on taas poliisilla nielemistä ja itsetunto-kurssin paikka.
Ratkottavina olevien tapausten lomassa Flavia käy jatkuvia keppostaisteluja sisartensa kanssa mitä mielikuvituksemmilla tavoilla ja kun Flavia on kyseessä, niin kemiasta on suuri hyöty kostoja suunniteltaessa. Tässä kolmannessa kirjassa Flavia saa tietoa äitinsä kohtalosta ja hänen liittyvistä mysteereistä, mikä on kirjaan kiva lisäulottuvuus.
Kannet jaksaa edelleen ihastuttaa ♥
_______
Alan Bradley - Hopeisen hummerihaarukan tapaus
(A Red Herring Without Mustard, 2011)
Bazar, 2015
Cover illustration and design: Oroberts
Suomenkielinen kansi: Satu Kontinen
Cover illustration and design: Oroberts
Suomenkielinen kansi: Satu Kontinen
Kirjastosta lainattu
Tähtiä: ★★★★
Tähtiä: ★★★★
Voi, mun on kyllä pakko lukea tämä pian! <3 Flavia on mahtava tyyppi, ja on ihana tietää että pääsen taas pian lukemaan hänestä.
VastaaPoistaTähän mennessä näiden kirjojen suomennoksia olen odottanut malttamattomana ja sama juttu on seuraavankin osan kanssa :) Flavian seura ei tosiaan kyllästytä.
PoistaTämä oli syksyn piristysruiske. Flavian seurassa saa itsekin uutta energiaa :)
VastaaPoistaMukavaa, että nautit Mai, sillä Flavia-sarja on kerrassaan mainio :)
PoistaTää on pakko lukea jo kirjan nimen takia.
VastaaPoistaNo kyllä! :D
Poista