28.1.2015

Frederick Forsyth - Shakaali

Shakaali - Frederick Forsyth
(The Day of the Jackal, 1971)
Seven, 2009
Kannen kuva: Fennopress/Photonica/Rieder
Omasta hyllystä

"Kello kuusi neljäkymmentä maaliskuisena aamuna Pariisissa on kylmää, ja vielä kylmemmältä tuntuu, kun teloituskomennuskunta valmistautuu panemaan toimeen kuolemantuomiota."
kirjan alku

Frederick Forsyth on tunnettu trillereistään, jonka lajin edustaja myös Shakaali on. Shakaali myöskin teki kirjailijan viimein tunnetuksi.

"-- huikea trilleri legendaarisesta ammattimiehestä, maailman pelätyimmästä palkkamurhaajasta." Kun on suunnitteilla Ranskan presidentti Charles de Gaullen murhaaminen, niin vain yksi mies sopii siihen hommaan; Tuntematon mies, joka ilmoittaa nimekseen Shakaali. Kukaan ei tiedä hänestä juuri mitään, eikä hänen teoistakaan, joka tarkoittaa tietenkin sitä, että hän on hoitanut aiemmat hommansa hyvin. Mikään halpa ei Shakaali myöskään ole, mutta hänet palkannut taho ei siitä hätkähdä.

Alku alkoi kankeasti, mutta vähitellen pääsin sisälle juoneen ja kirja olikin nopeasti luettu. Ongelma oli nimittäin asioiden hidas vauhtiinpääsy, sillä kaikkea piti pohjustaa hartaasti ja huolella myöhempää varten, mutta näin kärsimättömälle lukijalle se tuotti hieman harmaita hiuksia. Politiikka ei myöskään ole kauhean lähelläni sydäntäni, mutta sen asian ohi pääsin suhteellisen nopeasti.

"Hän näytti mieheltä, joka pystyisi aina hallitsemaan itsensä, mutta silmät kiusasivat Ridinia. Ne olivat avoimet ja näyttivät katsovan rehellisesti, mutta väriltään ne olivat pilkullisen harmaat, kuin talviaamun pakkassumu. Kesti muutaman sekunnin ennen kuin Rodin tajusi, että niissä ei ollut minkäänlaista ilmettä. Mitään ei näkynyt niistä ajatuksista, joita tuon savuverhon takana saattoi olla, ja Rodin tunsi hiukan levottomuutta. Hän ei pitänyt sellaisesta, mitä ei voinut ennustaa eikä niin ollen hallita."

Yksi romaanin hienoimpia asioita on todella tarkat kuvailut kaikista yksityiskohdista ja vaikka en olekaan kauhean kiinnostunut aseiden rakenteesta tai niiden ominaisuuksista, niin arvostan vaivannäköä mikä romaanin tekemiseen on nähty. Se antaa painoarvoa kirjassa esiintyville asioille ja välillä tunsin lukevani enemmänkin dokumentaarista kertomusta kuuluisasta palkkamurhaajasta kuin puhdasta romaania.

Vaikka Shakaali rakentuukin vain sen seikan ympärille, että presidentin vastainen ryhmä on palkannut  nimettömän salamurhaajan tappamaan presidentin, niin se pitää otteessaan. Salajuonta rakennetaan suurella vaivannäöllä yhtäkään pikku yksityiskohtaa jättämättä huomiotta. Lopulta on huikeaa seurata, kun itse tapahtumaketju lähtee liikkeelle ja kaikkien noiden pienten yksityiskohtien merkitys aukenee ja selviää konkreettisesti kuinka tärkeitä ne olivat suunnitelman onnistumiseksi. Palkitseva lukukokemus.

Shakaalin kannet on hyvin kiinnostavat, sillä monenlaisia versioita siitä olen nähnyt, mutta tämä iskee ehdottomasti parhaiten.

Tähtiä:


2 kommenttia:

  1. Olen lukenut tämän joskus vuosia sitten, ja tykkäsin kirjasta. Oikein vetävä ja jännä. Leffeversion muistelen myös nähneeni. Forsyth on hyvä tämäntyyppisissä kirjoissa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan hyväksi kirjaksi Shakaali tosiaan osoittautui, vaikkakin alku oli harmillisen tahmea. Elokuvaa en tästä olekaan nähnyt.

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...