Alaa Al-Aswani - Chicagolaisittain

Chicagolaisittain - Alaa Al-Aswani

(شيكاجو‎, 2007)

WSOY, 2011
Päällys: Mika Tuominen

 Omasta hyllystä

"Moni ei ehkä tiedä, että chicago ei ole englannin kielen sana vaan peräisin 
algonkinista, joka oli yksi Pohjois-Amerikan monista intiaanikielistä."

kirjan ensimmäinen lause

Aikoinaan Al-Aswanin Yacoubian-talon tarinat osui rankalla tarinalla suoraan sydämeen, enkä tältä kirjalta odottanut yhtään sen kauniimpaa tarinaa. Kirjailija ei hempeile tai silottele ruusuja henkilöidensä tielle vaan pikemminkin kaivaa kiviselle tielle kuoppia ja laittaa neuloja pystyyn, joihin he väistämättä osuvat. Jokainen saa niistä osansa ja jotkut eivät pääse enää kampeamaan pystyyn.

"Chicagolaisittain-romaanin henkilöt ovat totisesti joutuneet pois oman kultturinsa mukavuusalueelta. Histologian laitoksen jatko-opiskelijoista moni tulee Egyptistä, ja näihin muslimisiirtolaisiin Alaa al-Aswani kirjailijankatseensa kääntää. Tiiviissä yhteisössä keskinäinen vallankäyttö saa jännitteet kiristymään ja nahan herkistymään, eikä kaksoistornien sortumisen jäljiltä vihamielinen maa saa kenenkään parhaita puolia esiin. Egyptiläisten oma yhteisö voisi olla miellyttävä turvapaikka, mutta miksi he tuntevat itsensä hylkiöiksi paitsi amerikkalaisten myös toistensa silmissä? Millä ehdoilla he voisivat saavuttaa oikeutensa viihtyä tässä maassa?"

Romaani on täynnä eri syistä ja taustasta tulevia ihmisiä, joiden taka-alalla kuitenkin häämöttää Egypti leimaten heidän elämäänsä jollain lailla, halusivat he sitä tai eivät. Toisilla on aikomuksena palata vielä kotimaahansa, mutta toiset ovat kääntäneet katkerina selkänsä sille. Koskaan ei kuitenkaan pidä sanoa 'ei koskaan'. Asioita ei kierrellä vaan kirjailija pureutuu suoraan ytimeen mitään kaunistelematta.

Runsas henkilögalleria pitää sisällään muun muassa narsistisen egyptiläisopiskelijoiden liiton puheenjohtajan, huippuoppilaan, joka ajautuu vaarallisen pitkälle perinteiden ja modernin parisuhde-elämän ristipaineeseen ja tohtorin, joka alkaa epäilemään omia kotimaansa jättö motiiveja, kun hänen tyttärensä lähtee kotoa. Kaikki henkilöt eivät tietenkään kovin samaistuttavia ole, mutta jokaiselle on kuitenkin jotain ja tarttumapintaa ainakin heistä löytyy. Kirja herättää varmasti lukijassaan tunteita, josta pitää huolen vähän radikaalimmat ajattelijat: "Naiset ovat vähempiä järjessä ja uskossa, joten kunnon miehen tulee taivuttaa nainen tahtoonsa yhteiselämässä niin kuin vuoteessakin; naista pitää hallita ja ohjata, eikä häneen saa koskaan täysin luottaa. Kelpo esi-isät ovat jättäneet aiheesta jälkeen lukuisia viisauksia: "Kysykää naisilta neuvoa, ja tehkää sitten päinvastoin." -- " Noin eräs kirjan henkilöistä näkee naiset. Suosittelen hotkaisemaan kirjan kerralla, joilloin henkilötkin pysyvät paremmin muistissa.

Armotonta on ihmiskuvaus, sillä henkilöt näkyvät lukijalle kaikessa karuudessaan. Heidän heikkoudet ja halut pyrkivät pintaan asenteiden ja ennakkoluulojen leimutessa ympärillä. He joutuvat tappelemaan myös omia ajatuksia ja syvimpiä tunteitaan vastaan, sillä kaikkia puolia itsessä ei ole helppo hyväksyä. Rankasta kirjasta muodostui ravisuttava lukukokemus enkä odottanut yhtään vähempää. Lopussa kieltämättä tulee jälleen epätoivoinen olo, eikä maailma enää näytäkään kamalan mukavalta paikalta elää, mutta aina on joukossa niitä onnellisiakin loppuja.

Pienen nuuskimisen jälkeen sain selville, että Al-Aswani on kirjoittanut Chicagolaisittain jälkeen vielä yhden kirjan Cars Club (2013) - jota ei tietenkään ole VIELÄ suomennettu. Kustantamot ohoi!

Tähtiä: ★★★★★