Mary Higgins Clark - Missä lapset ovat?

Missä lapset ovat? - Mary Higgins Clark

(Where Are the Children?, 1975)

Tammi, 1990
Päällys: Heikki Kalliomaa
Kuva: Gorilla, Aimo Hyvärinen

Kirjastosta lainattu

"Hän tunsi kylmyyden tulevan ikkunan raoista, 
nousi kömpelösti ja raahusti ikkunan ääreen."

kirjan ensimmäinen lause

Rikoksen jäljillä -lukuhaaste osa 9

Nancy Eldredgellä on hyvin synkkä menneisyys: hänet tuomittiin seitsemän vuotta sitten omien lastensa murhasta, mutta vapautettiin avaintodistajan kadottua. Sen jälkeen Nancy värjäsi hiuksensa ja muutti Cape Codiin, jonka asukkaat olivat tunnettuja vähäpuheisuudesta ja pidättyväisyydestä. He tuskin kyselisivät sen kummemmin Nancyn menneisyydestä, sillä eivät pitäneet muukalaisista. Hän perustaa perheeen kiinteistövälityksessä työskentelevän Rayn kanssa ja pian heillä on kaksi lasta, Michael ja Missy. Ja vasta sitten alkaa tapahtua.

Lapset katoavat pihaltaan ja Nancyn huolellisesti varjelema salaisuus tulee julki paikallislehden toimesta. Ei ole epäselvää kuka saa syyllisyyden viitan kannettavakseen. Välillä kelataan Nancyn muistoja edellisestä avioliitosta ja lapsista ja välillä seurataan naapuritalon asukkaan hämäriä puuhia, jotka paljastetaan heti lukijalle.

Syyllinen tavallaan tiedettiin jo heti, mutta ei kuitenkaan. Aluksi närkästyin juuri tuosta syystä, että nyt meni lukemisen koko idea, mutta tajusin jossain vaiheessa, että siinä ei ollutkaan kaikki, vaan asiaan kätkeytyi lisää salaisuuksia. Tajusin kuitenkin liian nopeasti asioiden oikeanlaidan ja syyllinenkin paljastettiin turhan aikaisin, joten mitään todellista jännitysnäytelmää ei oikein ehtinyt edes syntyä, mikä on todella sääli, sillä sitä kohti kirjailija selvästi oli pyrkimässä 'huimalla' loppukohtauksellaan. Tai sitten olin vain niin järkyttynyt edellisistä tapahtumista.

Hyvällä mielelle tämän kirjan avulla ei ainakaan itseään saa, vaan jossain vaiheessa alkoi jopa hieman ällöttää. Täytyy olla aika sairas ihminen, jos tämän kirjan lukemisesta nauttii. Muutenkin kun juttuun pitää lapset repäistä mukaan (varsinkin tällaiseen osaan), niin olisi minulla pitänyt hälytyskellot soida. Puolivälissä alkoi jo kaduttaa, etten valinnut luettavaksi kirjailijalta mielummin lainaamiani Vihreäviittaista naista tai Vaanivia silmiä, joka sentään taisi olla Clarkin läpimurtoteos. Ehkä ensi kerralla olen viisaampi.

Missä lapset ovat? -kirjaa lukiessa tuli myös mieleen, että tässä dekkareita pursuavassa maailmassa pitäisi enemmän kiinnittää huomiota laatuun kuin määrään. Monet dekkarikirjailijat kirjoittavat hurjalla vauhdilla uusia kirjoja, mutta laadun kustannuksella. Kaipaan persoonallisia ja yllättäviä dekkareita, jotka eivät tunnu tusinatavaralta ja joiden tekemiseen ja kehittelyyn on nähty vähän enemmän vaivaa. Tämä 'dekkarien kuningatar' jätti ainakin minut kylmäksi.

Kannet aika kämäset ja huomaa, että niiden tekemisestä on kulut jo kymmeniä vuosia, vaikka itse Missä lapset ovat? -tekstistä pidän.

Tähtiä: ★½