"Kun ajattelen vaimoani, ajattelen aina hänen päätään."
kirjan alku
Vuosi sitten luin
Gillian Flynnin Teräviä esineitä ja järkytyin. Se oli aivan liian hurja makuuni - vaikka hurja hassu lukija olenkin. Haha.
Kiltti tyttö ei muiden blogipostausten perustella vaikuttanut aivan yhtä sairaalta, joten halusin antaa kirjailijalle uuden mahdollisuuden. Hänellä kun kuitenkin on omalaatuinen ääni. Ilokseni ilmoitan, että pidän Kiltistä tytöstä paljon enemmän kuin Terävistä esineistä. Halleluja!
Jokaisella tarinalla on kaksi puolta
Nick Dunnen
kaunis Amy-vaimo on kadonnut parin viisivuotishääpäivänä. Katoamiseen
epäilyttävän tyynesti suhtautuva Nick jää kiinni valheesta toisensa
jälkeen. Amyn ystävät kertovat tämän pelänneen yhä arvaamattomammaksi
muuttunutta aviomiestään. Poliisi löytää Nickin tietokoneelta erikoisia
hakutuloksia. Ja kuka muu ellei Nick olisi pessyt verijäljet keittiön
lattialta? Välttääkseen
vankilan Nickillä on vain yksi vaihtoehto. Hänen on löydettävä Amy.
Mieluiten elävänä, jos ei muuten, niin kuolleena. Mutta missä Amy on? Takakansi
Heti alkuun käy ilmi, ettei parin tarinat mene aivan yksiin. Toinen esimerkiksi muistaa päivän onnellisena ja toinen riitaisana. Kertojaääninä heihin ei voi luottaa yhtään. Mutta kumpi puhuu totta? Vai puhuuko kumpikaan? Myötätunnonkin kohde vaihteli sen mukaan mitä asioita toisesta paljastui. Aikatasoilla liikutaan nykyhetkessä ja menneisyydessä, jossa valotetaan vähitellen pariskunnan tutustumista ja yhteistä elämää aina Amyn katoamiseen asti, jolloin lukijalla on jo hyvin selkeä kuva tapahtuneesta. Yllätykset eivät kuitenkaan edes siihen lopu, vaan aina viimeiseen pisteeseen saakka Flynn vetelee lukijaa naruista ihan miten lystää.
Onhan tämäkin romaani Terävien esineiden tapaan sairas. Henkilöitä ei voi kutsua miellyttäviksi, eikä heidän ajatusmaailmaansa voi edes yrittää ymmärtää. Keskustelua herättänyt loppu oli kyllä vähän arveluttava, mutta ei se lukukokemustani latistanut sen suuremmin.
Gone Girl -elokuva
Käsikirjoituksen elokuvaan on tehnyt itse Gillian Flynn ja ihaltavan tarkkaan elokuva seuraa kirjan tapahtumia. Tietenkin jotkut asiat korostuvat enemmän kuten median rooli. Sen vaikutuksesta ihmiset muokkaavat omat mielipiteensä ja huonosta leimasta on vaikea päästä irti. Nickin palkkaaman asianajajan suurin tehtävä tuntuukin olevan muuttaa median välityksellä Nickin imago pois vaimontappajasta ja voittaa ihmiset puolelleen.
Trilleri etenee kiihtyvään tahtiin ja jännitys pysyy yllä alusta loppuun asti, vaikka kirjan lukeneena tiesin miten asiat etenevät. Suhtauduin epäillen
Ben Affleckiin, sillä minulle hän on enemmänkin tuttu komedioista, vaikka miehen elokuvaura onkin aika mittava. Luulot osoittautuivat vääriksi, sillä hänenlaistansa miestä Nickin rooli tarvitsi. Elokuvassa Nick ei näyttänyt aivan niin pahikselta, hän oli inhimillisempi.
Rosamund Pike taas on aivan huikea Amyna ja hänen roolinsa korostui paljon enemmän kirjaan verrattuna. Romaanissa molemmat olivat esillä suunnilleen saman verran.
Hieno elokuva, joka onnistuu varmasti ainakin jossain vaiheessa huijaamaan katsojaa ja juoni on huolella rakennettu, iso, koukeroinen kokonaisuus.
_______
Gillian Flynn - Kiltti tyttö
(Gone Girl, 2012)
WSOY, 2013
Kannen kuva: Bernard Ott / Gallery Stock
Omasta hyllystä
Seitsemännen taiteen tarinat -haaste
Tähtiä: ★★★★
Gone Girl
Rikos / Draama / Mysteeri, 2014
Ohjaus: David Fincher
Näyttelijät: Ben Affleck, Rosamund Pike
Tähtiä: ★★★½