12.12.2017

Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-ehdokkaita


Kiirettä pitää kun vuoden viimeisiä viikkoja viedään ja rästipostaukset pitäisi maailmalle lähettää, joten jälleen on luvassa neljän kirjan yhteispostaus. Kaikkia näitä yhdistää lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-ehdokkuus vuosimallia 2017. Kaksi ensimmäistä näistä olisin lukenut ilman ehdokkuuttakin, mutta toisiin kahteen en olisi välttämättä osannut tarttua, mutta onneksi näin ei päässyt käymään.


Koiramäen Suomen historia

Mauri Kunnaksen varsinainen taidonnäyte on poikkileikkaus sisukkaan kansamme menneisyydestä 1500-luvulta aina 1800-luvulle asti. Käsittelyssä ovat mm. hallitsijat, sodat, noitavainot, kreivin aika... Itsenäistymiseen asti ei siis päästä, vaan Suomi poukkoilee milloin minkäkin vallan alla. Kirja vaatii lukijalta jo jonkin verran keskittymistä ja minä joka en koulussa ole ollut älyttömän kiinnostunut historiasta, sain paljon muistinvirkistystä ja uuttakin tietoa. Koiramäen Suomen historia on tiukkaa faktaa sekoitettuna keveämpiin hassutteluihin. Nostan hattua Kunnakselle, sillä kirja on kieltämättä vaatinut paljon taustatyötä ja vaivannäköä.




Avain hukassa

Avain on hukkunut jonnekin taloon, mutta minne? Auttaisitko pikkuinen? Etsisitkö avaimen? Avainta etsiessä tutustutaan erilaisiin naapureihin kuten järjestelmälliseen ja tarkkaan Barbarossaan, jonka ajatuksetkin ovat aakkosjärjestyksessä; Kalleen, jonka lattia lainehtii sydänsuruista sekä kummitukseen, joka on hamstrannut kotiinsa jos sun mitä eikä siivotakaan voi, kun lattialuuttu on hävinnyt rojun joukkoon. Kirjassa on hauskaa riimittelyä ja pirteitä kuvia, joiden tutkailemiseen menikin tovi. Avain hukassa on oiva tapa tutustua erilaisiin ihmisiin. Naapurissa voi asua vaikka minkälaista väkeä.

"Oletko tavannut Maijaa
ja sen seitsemää pikku faijaa?
Onhan aika tavatonta
että isiä on monta.
Vaan koskaan ei tarvitse yksin olla,
kun vanhempia on yli nolla."



Kahden maan Ebba

Takakannesta: Ebban pitää matkustaa isän luo Berliiniin melkein suoraan nelosluokkalaisten Finlandia-talon itsenäisyysjuhlasta. Miksi juuri tanssiaspäivänä! Harsohelmainen tanssimekko jää henkariin roikkumaan, kun äiti saattaa Ebban lentokentälle. Hän joutuu lentämään taas kerran yksin. Lentomatkasta tulee kuitenkin yllättävän mukava. Ja perillä Ebba saa kokea vielä enemmän yllätyksiä.

Ebba joutuu välillä ravaamaan kahden kodin välillä, mutta Saksan koti ei tunnu enää yhtä kivalta, kun siellä asuu isän lisäksi Jolanka ja tämän tytär Anna, joka on Ebbasta rasittava. Olisi paljon kivempi jäädä äidin kanssa Suomeen. Nuorten lukijoiden puolesta en mitään voi sanoa, mutta minun nykyiselle keskittymiskyvylleni (tai kyvyttömyydelleni) kirja eteni liian ponnettomasti, vaikka itse tarina oli hyvä ja päähenkilö Ebba hellyyttävä ja tomera.


Pehmolelutyttö

Takakannesta: Emilialla on salaisuus, jonka hän kertoo vain pehmoleluilleen. Hän myy aikaansa miehille - tuntemattomille aikuisille miehille, jotka ihailevat hänen kuviaan netissä. Rahanteko tuntuu ällistyttävän helpolta. Pikkuhiljaa Emilia sukeltaa yhä syvemmälle peliin, jossa kuvittelee olevansa vallankäyttäjä, kunnes on kadota itseltään.

Olisin mieluusti myöntänyt Pehmolelutytölle Finlandian, sillä vaikka tekstiä ei ollut aina ihan helppoa lukea, niin kesken lopettaminen olisi ollut mahdotonta. Kirja pitää sisällään tarkkanäköisiä huomioita etenkin aikuisista ja suorasukaista nuoren ajattelua. "Ongelmana on se, että kaikki haluavat olla sitä, mitä he eivät ole. Nuoret haluavat olla aikuisia ja aikuiset nuoria. Aika harva on tyytyväinen siihen, mitä hä on tällä hetkellä, enkä minäkään ole siitä tietysti poikkeus."

Aihetta on käsitelty hyvin, eikä lukiessa tullut mitenkään liian likainen tai inhottava olo, vaikka sillekin tielle kirjailija olisi voinut lähteä. Jukka Behmin kieli on rikasta ja raikkaanoloista: "Hymiöitä alkoi ropista niin, että olisin tarvinnut sateenvarjon."


½
Mauri Kunnas - Koiramäen Suomen historia
Otava, 2017
Arvostelukappale

Sanna Mander - Avain hukassa
S&S, 2017
Kirjastosta
½
Riikka Ala-Harja - Kahden maan Ebba
Otava, 2017
Kirjastosta

Jukka Behm - Pehmolelutyttö
Wsoy, 2017
Kirjastosta

8 kommenttia:

  1. Kiva kun esittelit nämä Finlandia-ehdokkaat. Mauri Kunnaksen olen jo ostanut lapsenlapselleni joululahjaksi. Tuo Avain hukassa kiinnostaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sattui sopivasti olemaan Finladia-ehdokkaita odottamassa bloggausta:) Todella hienoja ehdokkaita tänä vuonna:)

      Poista
  2. Hauska postaus Finlandiaehdokkaista. Itse tykkäsin eniten Mauri Kunnaksen kirjasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mai:) Kaksi ehdokastahan minulla on vielä kokonaan lukematta, mutta näistä teoksista nousi Avain hukassa ja Pehmolelutyttö.

      Poista
  3. Pehmolelutyttö on aivan erinomainen nuortenkirja. Tuntuu puhuvan niin sanotusti tätä päivää ja tekee sen saarnaamatta. Kunnaksen kirjan haluaisin omaan hyllyyni, sillä vaikka siellä aika paljon Koiramäkiä ym. lapsuudenmuistoina on, aikuisena ei ole tullut kokoelmaa täydennettyä, ja tämähän sopii tietysti historia-alan ihmiselle kuin nenä päähän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pehmolelutyttö on ehdottomasti ajan hermoilla ja kirjoitettu todella miellyttävästi, sillä kyse on kuitenkin nuortenkirjasta.
      Sinun hyllyysi Kunnas sopisi siis mainiosti!

      Poista
  4. Hyvä postaus! Minä en pehminnyt taas ollenkaan pehmolelulle. Mikä lie. Ebba ja sen tyypit oli kivempi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos:) Ihanaa kun meitä lukijoita on niin moneen lähtöön!

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...