"Niin lähestyi Kuolema huimaa vauhtia pitkin
bulevardia haipuvassa harmaanruskeassa valossa."
bulevardia haipuvassa harmaanruskeassa valossa."
kirjan alku
Ensimmäinen Joyce Carol Oatesilta lukemani kirja oli Kosto, jossa en ihastunut nimenomaan sen tarinaan, mutta hänen tyylistään pidin, joten en liikoja säikähtänyt vaan kokeilin seuraavaa kirjaa Blondia, joka sattui olemaan kymmenen kertaa paksumpi kuin edellinen laiheliini. Vaistoni osui oikeaan ja taiturimaisen kirjoittamisen lisäksi tarinakin oli tällä kertaa kohdillaan.
Norma Jeane Baker on kiharapäinen, isätön tyttö, joka jumaloi äitiään
Gladysia. Mutta Gladys laittaa "lääkevettä" Norma Jeanen juomaan,
kylvettää tulikuumassa vedessä, ajaa autolla pensaspalojen keskelle.
Gladys viedään mielisairaalaan, Norma Jeane orpokotiin. "Vielä minä saan
teidät rakastamaan itseäni", Norma Jeane sanoo. Studion
elokuvatuottajilla on hyeenan hymy, mutta he antavat Norma Jeanelle
roolin. Itsetunnoltaan hauraasta luonnonlahjakkuudesta kasvaa
elokuvataivaan kiintotähti, jumaloitu legenda, joka tunnetaan toisella
nimellä. Takakansi
Norma Jean on erilainen kuin muut näyttelijät, sillä hän ei näyttele; roolihahmot ovat yhtä kuin hän. Hän sukeltaa hahmojensa nahkoihin ja tuntee sen mitä he tuntevat. Päähenkilön nimi säilyy Norma Jeanina läpi romaanin; Marilyn Monroe on vain roolinimi, jonka Studio on keksinyt, hahmo mitä Norma Jean kaikille ihmisille näyttelee. Monroe on Studion kehittämä robotti.
Miehet ihannoivat Norma Jeania ja haluavat oman osansa, joka ei kamalan vaikeaa näytä olevan, sillä Norma Jean janoaa hyväksyntää: jos joku vain haluaa rakastaa häntä, hän rakastaa takaisin. "Ihana tietää olevansa haluttu. Joku tarvitsee minua." Jo pienestä pitäen kun näki valkokankaalla Kauniin prinsessan ja Tumman prinssi, hän on haaveillut samasta. "Tempautua heidän täydelliseen maailmaansa, paistatella heidän kauneudessaan ja rakkaudessaan --" Norma Jeanin suurin unelma on mies ja lapsi.
Norma Jean on vaativa, kenties tietämättään. Hänen kanssaan seurustelu on kuluttavaa, sillä Norma Jean on äärimmisen epävarma ja kolmannen aviomiehen Millerin on jatkuvasti autettava ja todisteltava, että Norma Jean on hyvä ja lahjakas. Viikko Marilynin kanssa -elokuvaa katsoessa tuli sama tunne, että hän imee ihmiset kuiviin. "Norma Jean vaati niin paljon. Bucky ei saanut kunnolla ilmaa. Toki hän rakasti vaimoaan." Epävarmuus tulee esille myös kuvauksissa, joista Norma Jean myöhästelee. Maskeeraajan on loihdittava taikaystävä/prinsessa peilistä esiin ennen kuin Norma Jean voi mennä kameroiden eteen.
Näistä monet asiat selittyvät suurelta osin hankalla äiti-suhteella ja isällä, jota Norma Jean ei koskaan ole tavannut, mutta jonka näkemisestä hän haaveilee jatkuvasti. Aikuisena naisenakin Norma Jean on viaton ja naiivi kuin pieni lapsi. "Aikuinen oppii olemaan ivallinen sitä mukaan kun hän saa osakseen loukkauksia, pettymyksiä ja häpeää, mutta Yläkerran tyttö kykenee pyyhkimään sellaiset kokemukset pois."
Yksi suurimpia mielenkiinnonkohteita oli loppu ja se millaisen lopun Joyce Carol Oates valitsee huomioon ottaen, että Monroen kuolemasta on olemassa monia erilaisia teorioita. Goodreadsiin kirjoitin, että todella mielenkiintoinen fiktion ja faktan sekoitus Marilyn Monroen elämästä. Olen viimeistään nyt vakuuttunut Joyce Carol Oatesin kirjoittamisen lahjasta. Hän hienovaraisesti vihjailee asioista, eikä läväytä kaikkea suoraan katsojan naamaan.
Norma Jean on erilainen kuin muut näyttelijät, sillä hän ei näyttele; roolihahmot ovat yhtä kuin hän. Hän sukeltaa hahmojensa nahkoihin ja tuntee sen mitä he tuntevat. Päähenkilön nimi säilyy Norma Jeanina läpi romaanin; Marilyn Monroe on vain roolinimi, jonka Studio on keksinyt, hahmo mitä Norma Jean kaikille ihmisille näyttelee. Monroe on Studion kehittämä robotti.
"Minä olen täällä satimessa. Olen satimessa tämän blondin mallinuken
sisällä jolla on naamio kasvoilla. Minä voin hengittää vain näiden
kasvojen kautta. Vain näiden sierainten! Tämän suun kautta!"
Miehet ihannoivat Norma Jeania ja haluavat oman osansa, joka ei kamalan vaikeaa näytä olevan, sillä Norma Jean janoaa hyväksyntää: jos joku vain haluaa rakastaa häntä, hän rakastaa takaisin. "Ihana tietää olevansa haluttu. Joku tarvitsee minua." Jo pienestä pitäen kun näki valkokankaalla Kauniin prinsessan ja Tumman prinssi, hän on haaveillut samasta. "Tempautua heidän täydelliseen maailmaansa, paistatella heidän kauneudessaan ja rakkaudessaan --" Norma Jeanin suurin unelma on mies ja lapsi.
Norma Jean on vaativa, kenties tietämättään. Hänen kanssaan seurustelu on kuluttavaa, sillä Norma Jean on äärimmisen epävarma ja kolmannen aviomiehen Millerin on jatkuvasti autettava ja todisteltava, että Norma Jean on hyvä ja lahjakas. Viikko Marilynin kanssa -elokuvaa katsoessa tuli sama tunne, että hän imee ihmiset kuiviin. "Norma Jean vaati niin paljon. Bucky ei saanut kunnolla ilmaa. Toki hän rakasti vaimoaan." Epävarmuus tulee esille myös kuvauksissa, joista Norma Jean myöhästelee. Maskeeraajan on loihdittava taikaystävä/prinsessa peilistä esiin ennen kuin Norma Jean voi mennä kameroiden eteen.
Näistä monet asiat selittyvät suurelta osin hankalla äiti-suhteella ja isällä, jota Norma Jean ei koskaan ole tavannut, mutta jonka näkemisestä hän haaveilee jatkuvasti. Aikuisena naisenakin Norma Jean on viaton ja naiivi kuin pieni lapsi. "Aikuinen oppii olemaan ivallinen sitä mukaan kun hän saa osakseen loukkauksia, pettymyksiä ja häpeää, mutta Yläkerran tyttö kykenee pyyhkimään sellaiset kokemukset pois."
Yksi suurimpia mielenkiinnonkohteita oli loppu ja se millaisen lopun Joyce Carol Oates valitsee huomioon ottaen, että Monroen kuolemasta on olemassa monia erilaisia teorioita. Goodreadsiin kirjoitin, että todella mielenkiintoinen fiktion ja faktan sekoitus Marilyn Monroen elämästä. Olen viimeistään nyt vakuuttunut Joyce Carol Oatesin kirjoittamisen lahjasta. Hän hienovaraisesti vihjailee asioista, eikä läväytä kaikkea suoraan katsojan naamaan.
Suosittelen Blondia, eikä sen pituudesta kannata liikaa hätkähtää, sillä tarina on todella mielenkiintoinen - varsinkin Marilyn Monroe -fanien must-luettava. Sattumalta satuin toissapäivänä löytämään kirppikseltä Haudankaivajan tyttären, joka tietysti lähti mukaani. Tätä menoa minusta on tulossa fani.
_______
Joyce Carol Oates - Blondi
(Blonde, 2000)
Loisto, 2002
Omasta hyllystä
Seitsemännen taiteen tarinat
Tähtiä: ★★★★½
Seitsemännen taiteen tarinat
Tähtiä: ★★★★½
Oates on hiipinyt minun yhdeksi lempikirjailijakseni, todella vaikuttava tarinan kertoja. Blondi odottelee hyllyssä ja aion sen tänä vuonna lukea. :)
VastaaPoistaOatesilla on kyllä sana hallussa ja malttamattomana odotan pääseväni lukemaan häneltä lisää. Kaikkia en kuitenkaan halua kerralla ahmia :D Mielenkiintoista kuulla mitä sinä Jenni Blondista pidät:)
PoistaOi oi, tämä on niin upea. Minusta tuli kerralla hillitön Oates-fani, kun luin tämän. Haudankaivajan tytär on myös hieno, mutta Sisareni, rakkaani oli vielä hienompi, suosittelen siis sitäkin :)
VastaaPoistaKyllä vain<3 Ehkä minun pitää ensin lukea tuo juuri hankkimani Haudankaivajan tytär ja jättää parhaat loppupuolelle ;) Vilkaisinpa Oatesin teoslistaa ja hurjan määrän romaaneja hän on kirjoittanut! Suomennoksia löytyy tietenkin vain kymmenkunta kappaletta...
PoistaOlen lukenut Haudankaivajan tyttären, ja pidin siitä. Hyllyssä odottaisi myös sekä tämä Blondi että Sisareni, rakkaani, joista tuo jälkimmäinen kiinnostaa ehkä vielä enemmän. Molemmat ovat aika hurjan kokoisia!
VastaaPoistaIhanaa kuulla, että hyviä kirjoja minua vielä odottelee :) Näin jo Blondin luettuani ajattelen, että onneksi oli niin pitkä, sillä kirjaa ei olisi malttanut lopettaa! Ei kun vaan kimppuun Kirsi!:D
Poista