"Jos haluat löytää Kirsikkatien, kysy
kadunkulmassa seisovalta poliisilta."
kirjan alku
Maija Poppanen on itselleni tuttu lähinnä elokuvan muodossa, jossa näyttelee ihana Julie Andrews - tai sitten voi olla, että muistijälkeni ei yllä tarpeeksi kauas. Kyllä sitä tuli muutaman kerran lapsena hoettua supercalifragilisticexpialidocious-litaniaa. Yritin muuten aluksi kirjoittaa tuon ulkomuistista, mutta loppuosa ei ihan oikein mennyt... Pitkän toipilasolonsa aikana P. L. Travers viihdytti itseään Maija Poppanen -tarinoilla, jonka hahmoon hän sai inspiraation perheen eräältä kotiapulaiselta, joka omisti sateenvarjon, jonka kädensija oli papukaijanpään muotoinen.
Maija Poppasen sinisissä silmissä on pistävä katse. Hiukset hän on kammannut kireälle nutturalle. Hän on ankara ja itserakas, vanhanaikainen, kerrassaan pikkumainen lastenhoitaja. Kuinka kukaan voisi hänestä pitää - ja kuitenkin monet suorastaan rakastavat häntä. Sillä Maija Poppanen on haltijatar. Hänen mukanaan elämään tulee jännitystä ja hohtoa. Maija Poppanen tulla tupsahtaa Kirsikkatielle itätuulen matkassa ja leijannarussa vaappuen. Ja yhtä yllättäen hän poistuu länsituulen mukana tai karusellin pyörteisiin: sininen takki, iso kangaslaukku ja sateensuoja häipyvät näkyvistä kuin niitä ei olisi koskaan ollutkaan. Takakansi
Miljöö on mitä tavallisin 1930-luvun Lontoo, mutta Maija Poppanen kanssa koetut asiat ovat kaikkea muuta kuin tavallisia. Näistä ihmeellisyyksistä kirja muodostuu, eikä siinä ole yhtä kantavaa juonta, joka veisi kirjaa eteenpäin. Maija Poppanen pitää Banksin perheen lapset, Janen, Michaelin, Johnin ja Barbaran, tiukassa kurissa, vaikka suoranaisesti hän ei mikään tiukkapipo ole - tai no ehkä vähän. Elokuvasta tuttu hento lastenhoitaja on kaukana kirjan ulkonäöstaan huolehtivasta ja kuivakastakin Maija Poppasesta. Olin yllättynyt, ettei Maija Poppasta oltu luotu alunperinkin rakastettavaksi hahmoksi, vaan hän oli noinkin jämerä täti.
Miljöö on mitä tavallisin 1930-luvun Lontoo, mutta Maija Poppanen kanssa koetut asiat ovat kaikkea muuta kuin tavallisia. Näistä ihmeellisyyksistä kirja muodostuu, eikä siinä ole yhtä kantavaa juonta, joka veisi kirjaa eteenpäin. Maija Poppanen pitää Banksin perheen lapset, Janen, Michaelin, Johnin ja Barbaran, tiukassa kurissa, vaikka suoranaisesti hän ei mikään tiukkapipo ole - tai no ehkä vähän. Elokuvasta tuttu hento lastenhoitaja on kaukana kirjan ulkonäöstaan huolehtivasta ja kuivakastakin Maija Poppasesta. Olin yllättynyt, ettei Maija Poppasta oltu luotu alunperinkin rakastettavaksi hahmoksi, vaan hän oli noinkin jämerä täti.
 |
| Mary Shepardin kuvitus Maija Poppaseen |
PS. Sopivasti sattui, että Teemalta tulee tänään klo 21 ohjelma Maija Poppasen synnystä.
_______
P. L. Travers - Maija Poppanen
(Mary Poppins, 1934)
WSOY, 1982
Kuvittanut: Mary Shepard
Kuvittanut: Mary Shepard
Omasta hyllystä
Tähtiä: ★★★
Tähtiä: ★★★
En ole ikinä tajunnut että Maija Poppanen löytyy myös kirjana. Mieleenikään ei ole tullut. Järkytyin, onko kirjassa neljä lasta? Missä Anna ja Mikko?
VastaaPoistaOnko se oikeasti niin erilainen. Mulla meni pasmat sekaisin, pakko lukea tuo.
Joka päivä oppii jotain uutta :) Tässä vanhassa suomennoksessa lapsilla oli englanninkieliset nimet, mutta ymmärtääkseni uusimmassa suomennoksessa lasten nimetkin on käännetty suomalaiseen suuhun sopiviksi. Aika erilainenhan tämä kirja oli elokuvaan verrattuna.
Poista