Jouluisia kirjoja osa 2 / 2

 
Tonttuja mitä ihmettä - Hannele Huovi

Kirjapaja, 1986
Kuvittanut: Marjaliisa Pitkäranta

Kirjastosta lainattu

"Lumi leijui maahan kuin kevyt silkkiverho."

kirjan ensimmäinen lause

Siiri ja Aleksi huomaavat ympärillään tapahtuvan kaikenlaista kummaa, mutta eivät tiedä vikkelien tonttujen olevan asialla.

Yksinkertainen kirja, joka sopii aika pienillekin. Tontut ruokkivat eläimiä, kehräävät, neulovat, valmistavat leluja ja jouluruokaa.

Tähtiä: ★★★

Paddingtonin joululahja - Michael Bond

(Paddington and the Christmas Surprise, 1997)

Tammi, 1999
Kuvittanut: R. W. Alley

Kirjastosta lainattu

"Joulun alla Paddington ilmoitti, että hän veisi Brownin perheen Barkridgen tavarataloon katsomaan joulupukkia."

kirjan ensimmäinen lause

Kierros jouluisessa tavaratalossa ei tietenkään suju aivan mutkattomasti, vaan Paddington järjestää taas itsensä pulaan. Joulupukin lahjasäkeissäkin lukee vain 'pojille' ja 'tytöille'. Ei missään 'karhuille'.

Paddington on aivan mahtava hahmo! Tuo hellyyttävä, marmeladia rakastava, karhuherra joutuu kaikenlaisiin tilanteisiin, mutta kaikki päättyy kuitenkin aina hyvin. Lukija pääsee nauramaan karhulle, vaikka itse Paddington onkin aina asioiden kanssa hyvinkin tosissaan.

Tähtiä: ★★★★½

Taikapuu - Kaarina Helakisa

WSOY, 1968

Kirjastosta lainattu

"Taivaan nuorimmat enkelit istuivat ompelujakkaroillaan ja valmistivat valkoisesta silkistä enkelinukkeja."

Nukke-enkeli -sadun alku

Taikapuu käsittää yksitoista Kaarina Helakisan tarinaa tekijän itsensä kuvittamana. Tässä keskityn vain niihin jouluisimpiin:

Nukke-enkelissä yksi enkeleistä pudottaa tekemänsä nukke-enkelin pilvien läpi maahan. Pöllömystynyt nukke-enkeli lentää luokkahuoneeseen sisään ja kysyy sattuisiko joku lapsista hänenlaistaan nukkea tarvitsemaan ja tietenkin kaikki lapset haluavat omistaa nukke-enkelin. Nukke-enkeli huomaa kuitenkin sivummalla Henriikan, jolla ei yhtään nukkea ole, sillä perhe on köyhä. Hänen luotaan nukke-enkeli löytää kodin. Eikä siinä vielä kaikki: Henriikan isä veistää nuken joka sitten lähetettiin taivaaseen pudonneen nuken tilalle.

Tonttuenkelissä muuan tonttu haluaa ruveta jouluenkeliksi, mutta muut tontut lähinnä nauravat hänelle. Salaa tonttu opettelee ompelemaan enkelin vaatteita itselleen ja jouluaaton yönä tonttu laittaa siivet selkää ja lähtee kohti sinivuorta.

Neitsyt Maaria huomaa Kultaisessa joulussa, että maailma tarvitsee uusia enkeleitä. Enkelit huomaavat ihmisten olevan koppavia ja päättävät muuttaa maailmaa ilon kautta: "Kukas miedän nuhdella käskee? Pilkutetaan ihmisten nuhruinen kaupunki aurinkotahroilla ja loiskutetaan heidän silmänsä kultamaalia täyteen!"

Helakisan kuvitus on jotain niin mahtavaa!! Heittämällä menee parhaimpien kuvittajien joukkoon omintakeisella tyylillään.

Tähtiä: ★★★★½

Topeliuksen kauneimmat sadut - Topelius

Otava, 1989

Kirjastosta lainattu

"Tiedän sadun muinaisista päivistä: se kertoo pojasta ja tytöstä, jotka kulkivat koko elämänsä vain yhtä päämäärää kohti"

Koivu ja tähti -sadun alku

Kirja sisältää valikoiman Topeliuksen satuja, mutta tässä keskityn taas vain kolmeen vähän jouluisempaan satuun, jotka ovat Koivu ja tähti, Peikkojen joulu ja Tähtisilmä.

Koivu ja tähti -sadussa sota on ajanut sisarukset vieraaseen maahan eroon omista vanhemmistaan. Heillä on uuden perheen luona hyvä olla, mutta he kaipaavat kotiin. Eräänä yönä poika kokee suuren tarpeen lähteä kotia etsimään ja sisarensa kanssa he häipyvät yöhön. Matka kotiin kestää kaksi vuotta, sillä matka on pitkä ja ainut kotinsa tuntomerkki sisaruksilla on koivu jonka oksien lomassa välkkyy tähti.

Peikkojen joulussa joulupukki on jakanut puolet lasten lahjoista köyhille ja Riku ja Lotta älähtävät asiasta. He ovat tottuneet samaan yli parikymmentä lahjaa ja nytkö heidän on tyydyttävä vain kymmeneen! Opetukseksi joulupukki vie lapset Peikkojen luo joulua viettämään.

"Mutta yhden asian minä tiedän: tyytymättömät lapset joutuvat aina ennemmin tai myöhemmin peikkojen pariin. Siellä he saavat jääpalasia, lohikäärmeen verta ja sittiäisen kuoria niiden hyvien lahjojen sijasta, joita he kotona väheksyvät."


Tähtisilmässä lappalaisvaimon sylistä tippuu vauva lumeen hurjassa susien takaa-ajossa. Sudet kyllä kiinnostuneina ja nälkäisinä katselevat tuota nyyttiä, mutta hänen silmiensä lumosta he eivät vauvaa syö. Eräs uudisasukas löytää vauvan ja vie sen perheensä kasvatettavaksi. Tähtisilmällä on kuitenkin erikoisia kykyjä, joiden takia hän ei herätä ihastusta kaikissa ihmisissä.

Topeliuksen sadut ovat ihan suloisia, mutta en kauheasti pidä esimerkiksi Peikkojen joulun opettavaisesta ja saarnaavasta sävystä.

Tähtiä: ★★½

Onnelin ja Annelin talvi - Marjatta Kurenniemi

WSOY, 1968
Kuvittanut: Maija Karma

Kirjastosta lainattu

"Eräänä iltapäivänä marraskuussa tapahtui kummia."

kirjan ensimmäinen lause

Talven lähestyessä Onneli ja Anneli istuskelevat portailla ja pihaan ajaa auto. Ei kuitenkaan mikään tavallinen auto, vaan leluauton kokoinen, josta ulos putkahtaa Vaaksanheimon perhe. He etsivät rouva Ruusupuuta, jonka olisi tarkoitus auttaa heitä uuden talon löytämisessä, mutta kukaan ei tiedä rouvan nykyistä osoitetta. Tyttöjen naapurissa asuu rouva Ruusupuun kaksi serkkua, joille hän aina lähettää joulukortin ja sen mukana uuden osoitteensa. Anneli ja Onneli majoittavat siksi aikaa Vaaksanheimot talonsa somaan nukkekotiin. Joku on kuitenkin Vaaksanheimojen jäljillä, eikä halua heille hyvää - ovathan nuo pienet oliot aika harvinaisuus...

Kävi taas samalla tavalla kuin edellisen Jouluisia kirjoja osion kanssa: paras säästettiin viimeiseksi.
Yllätyin kuinka mukaansatempaava kirja oli, enkä ollenkaan muista näitä lapsena lukeneeni, joten onneksi nyt tuli tuokin epäkohta paikattua. Maija Karman kuvitus on aina nin söpöä ja ihastuttavaa.

Tähtiä: ★★★★★

Muita postauksiani

Jouluisia kirjoja osa 1/2

ANTOISAA JOULUA LUKIJOILLE!