Näytetään tekstit, joissa on tunniste retkeily. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste retkeily. Näytä kaikki tekstit

4.6.2016

RETKELLÄ: Linnaistensuo


Pilvisenä päivänä tarvoimme Linnaistensuon pitkospuilla. Välillä onneksi aurinkokin pilkisti iloksemme pilvien takaa - ei ainakaan ollut liian kuuma reissupäivä.

Linnaistensuo on luonnonsuojelualue Lahdessa ja suon läpi pitkospuita kulkeva reitti on noin 1,5 - 2 km pitkä. Kuljimme sen toiseen päähän ja palasimme takaisin. Reitti ei siis kulje mitenkään ympäri takaisin lähtöpisteeseen.






Alun metsämaiseman jälkeen avautuu eteen keidassuo ja sen kitukasvuiset puut. Karut maisemat näyttävät upeilta! Aukeaa aluetta pitkälle moneen suuntaan. Kesäkin teki vasta tulojaan, joten maisema näytti melkein syksyiseltä.

Matkan varrella vastaan tulee levennetyillä alueilla opastauluja, joista saa tietoa alueesta, suosta ja sen kasveista. Jos reitti tuntuu liian pitkältä voi näillä kohdilla myös levähtää. Noin puolivälistä matkaa löytyy myös hauska puinen tuoli.



Linnaistensuon pitkospuut on mukava ja rauhallinen reitti ja sopivan pituinen ainakin itselle. Lintubongausta siellä voi myös yrittää harrastaa.

Muita postauksiani:
Nuuksion kansallispuisto

14.5.2016

RETKELLÄ: Nuuksion kansallispuisto


Tähän väliin aloitan uuden postaussarjan, jolla ei ole tällä kertaa mitään tekemistä kirjojen kanssa - paitsi luontokirjojen. Hah, kyllä ne aasinsillat löytyy asiaan kuin asiaan. Mutta siis, kuten kuva jo kertoo, kyse on retkeilystä ihanassa Suomen luonnossa ja ensimmäinen tutkimuskohde oli Nuuksion kansallispuisto. Luontokeskus Haltia löytyy aivan kansallispuiston vierestä.

Olen lapsena metsissä temmeltämisestä lähtien ollut luontoihmisiä - ja nyt on tullut uudenlainen innostus käydä erilaisissa paikoissa kävelemässä ja nauttimassa luonnosta. Jonkinlaista terapiaa tämäkin. Eikä maksa mitään. Paitsi bensa- tai bussirahat. Autottomatkin voivat päästä Nuuksion kätevästi.

Alla kuvia reissusta:





Kevään ensimmäiset oikeasti lämpimät säät olivat saaneet ihmiset selkeästi liikkeelle ja vastaan tuli myös pidemmän reissun taittaneita isoine rinkkoineen. Koska kevät oli vasta saapunut, niin metsä ei ollut ehtinyt puhjeta samanlaiseen loistoon kuin se tämän kirjoituksen julkaisuhetkellä on. Kaunista silti oli, eikä onneksi vielä yhtään liian kuuma.





Monien purojen lisäksi reitinvarrelta löytyi peilityyni järvi, jonka ääreen ihmiset olivat tulleet taukoa pitämään ja ihastelemaan maisemaa. Ja hyppäsipä joku kala (tai mikä lie, emme jääneet tekemään tuttavuutta) melkein päin näköä, kun olin rantakasveja kuvaamassa.




Nuuksiossa on varaa valita eripituisia reittejä (1,5-7 km) ja tulentekopaikkakin löytyy, joka tajuttiin vasta paikan päällä. Grillailut jäi siis tällä kertaa väliin. Pyörillekin on omat reittinsä, jos käppäily ei kiinnosta. Pitkää reissua emme tehneet, mutta ehti jo siinäkin nauttia luonnon rauhasta.

Seikkailut jatkukoon tänä kesänä ja syksynä muihinkin maisemiin!

"Oli huhtikuun viidestoista, ja vain harva asia oli muuttunut: metsä on tunkeutunut suon laidoille ja pakottanut sen pienemmäksi, vanhat männyt ovat muuttuneet entistä pahkuraisemmiksi, metsän siluetti on tasaisempi kuin aiemmin." 
(Tiina Raevaara - En tunne sinua vierelläni)


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...