20.8.2016

M. L. Stedman - Valo valtameren yllä


"Sinä päivänä, kun ihme tapahtui, Isabel oli polvistunut 
rantakallion reunalle hiljattain ajopuista kyhätyn ristin äärelle."
kirjan alku

Yhtä tunnelmallinen oli kirja kuin tuo yläpuolella nappaamani kuva siitä. Seesteiset kannet minua alunperin houkutteli sekä tieto siitä, että kirjasta on tulossa leffa. Ja minunhan pitää kirja tietysti ennen sitä lukea. Olen vain niin kiitollinen, että törmäsin Valoon valtameren yllä, siitä muodostui koskettava yhteinen matka.

Janus Rock, eristäytynyt majakkasaari Australian rannikolla, 
kahden valtameren vimmaisessa syleilyssä.

Vauva syntyi etuajassa stop yllätti meidät molemmat stop Isabel toipuu hyvin stop ei tarvetta lääkärille stop pieni tyttö stop Lucy —.
Tom kääntyi Isabelin puoleen. "Vieläkö muuta?"
Huhtikuun 27. päivä vuonna 1926. Hämmentävä haaksirikko ja sen jälkeen rannikolle lähetetty sähkösanoma muuttavat peruuttamattomasti Tomin ja Isabelin elämän suunnan. He tarkoittavat pelkkää hyvää, mutta kun valhe vuosien päästä paljastuu, äidinrakkauden ja oikeudenmukaisuuden rajoja koetellaan ennennäkemättömällä, sydäntäsärkevällä tavalla. Takakansi

Hiljaisella lumovoimalla M. L. Stedman kehittelee vastustamattoman tarinan, jossa mikään ei ole mustavalkoista, eikä kukaan henkilö yksinkertainen tai yksiulotteinen. Juuri tuo henkilögalleria on erittäin rikas, voima piilee ihmisissä. Tekemämme valinnat eivät aina ole parhaita tai loppuun asti mietittyjä, mutta siinä se inhimillisyys piilee. Erehdymme. Yritämme elää oikein, mutta oikean ja väärän raja on joskus hämärä.


Valo valtameren yllä herättää paljon kysymyksiä ja lopun pulmat ovat hankalia. Kysymykset vaikeita vailla oikeaa vastausta. Sydäntä riipaisi milloin kenenkin puolesta ja lukijana joutuu pohtimaan omaa moraalista kantaa ja sitä mikä olisi lapsen etu. Miljöönä Australia ja maailmansodan jälkeinen aika luovat kiehtovan ympäristön. Meri tuoksuu, aallot lyövät vasten kalliota. Pimeällä yksinäisen majakan valo loistaa merenkulkijoille. Tarina ei halunnut päästää irti, enkä minä siitä.

"Hän kääntyi katsomaan pyörivää valoa ja naurahti katkerasti ajatellessaan, että valon kulman vuoksi itse saari oli ainaisessa pimeydessä. Majakka oli muita varten, eikä sillä ollut voimia valaista alaa, joka oli sitä lähinnä."

_______

M. L. Stedman - Valo valtameren yllä
(The Light Between Oceans, 2012)
Karisto, 2013
Kannen suunnittelu: Anne Rusanen
Kirjastosta
Tähtiä:

8 kommenttia:

  1. Kuulostaa todella hyvältä. Kirja löytyy omasta hyllystäni, mutta en vain ole saanut sitä luettua, en varmaan ole kertaakaan edes avannut koko teosta. Nyt alkoi kiinnostaa paljon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen ehdottomasti lukemaan, tämä on huikea<3 Mökki-illat rannan äärellä ainakin toimi loistavana lukupaikkana ja tunnelman kohottajana:)

      Poista
  2. Kirja on odotellut omassa hyllyssä melkoisen tovin. Mukava kuulla, että odotettavissa on kiehtovaa luettavaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä ei tiedä mitä kaikkea aarteita omastakin hyllystä löytyy, kun läheskään kaikkia ei ole ehtinyt lukea:) Sinua odottaa varmasti hyvä lukuhetki.

      Poista
  3. Hankin tämän kirjan kesällä omaksi. Eli lukupinossa odottaa vuoroaan.

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...