Art House, 1994
Kuvittanut: Quentin Blake
Kuvittanut: Quentin Blake
Kirjastosta lainattu
"Sadun noidilla on typerät mustat hatut ja viitat, ja he lentelevät luudanvarsilla."
kirjan ensimmäinen lause
Isoäiti kertoo seitsemän vuotialle tyttären pojalleen tarinoita noidista. Hänen luonaan Norjassa vieraillessaan poika saa kuulla minkälaisia OIKEAT noidat ovat; Oikeat noidat ovatkin tavallisen näköisiä työssä käyviä naisia. He vihaavat lapsia ja käyttävät kaiken aikansa lapsien tuhoamiseen. Hyvänmielen ylläpitämiseksi on noidan hävitettävä ainakin yksi lapsi viikossa - joka muuten tekee viisikymmentäkaksi lasta vuodessa.
Arvostan tätä uudenlaista - ja kaikkea muuta kuin perinteistä - lähestymistapaa noitiin. Heitä ei erotakaan normaaleista ihmisistä, sillä he ovat naamioituneet aivan muiden näköisiksi. Peruukit ja hansikkaat ovat näin ollen yksi noitien tuntomerkeistä. Luulin ennen kirjan lukemista kannessa olevan lapsia, mutta nythän selvisi, että ne ovatkin noitia ilman valeasua. Aika kuvottavia ilmestyksiä suoraan sanottuna (tosin juuri tuossa kannessa aika normaalien näköisiä). Heidän elämäntehtänsä on jostain syystä juuri lapsien hävittäminen maapallolta, eivätkä lapset ovat turvassa noidilta, sillä noitien nenään he haisevat koirankikkaroilta. Ei ihme, että he lapsia vihaavat ;)
Tapahtumapaikaksi oli laitettu Suomi (mitenkä lie oikean kirjan laita?), Iso kiltti jätti -kirjassakin, jos en nyt ihan väärin muista, taidettiin Suomi mainita, mutta varmaan sekin oli suomentajan itsensä ottama vapaus.
Ilman hiiri-juttua olisin voinut jopa pitää (!!!) kirjasta, mutta sen tapahduttua mielenkiintoni lopahti rajusti. En taidakaan olla niin lapsenmielinen kuin luulin.
Tähtiä: ★½
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti