17.12.2016

Isabel Allende - Rakkaus ja varjo


"Ensimmäinen aurinkopäivä havahdutti talvikuukausien maahan varastoiman kosteuden, ja vanhukset, jotka käyskentelivät puutarhan tarkkaan muotoiltuja polkuja, tunsivat hauraita luitaan lämmittävän mukavasti."
kirjan alku

Olihan se pyörinyt jo pitkään takaraivossa. Ajatus siitä, että jossain vaiheessa ei joku Isabel Allenden kirja nappaa. Näin pian en kuitenkaan sen ajatellut käyvän. Olen tykännyt hurjasti hänen muusta tuotannostaan ja esimerkiksi Henkien talo kuuluu parhaimmista parhaimpiin. Rakkaus ja varjo ei ole huono, mutta ei yllä tähän asti lukemieni tasolle.

Varakkaassa perheessä kasvanut Irene Beltrán on elänyt suojeltua elämää äitinsä siiven alla, tietämättömänä maailmanmenon oikeasta laidasta juuri mitään. Hänet on monien muiden saman yhteiskuntaluokkalaistensa tavoin kasvatettu kieltämään tosiasiat. Toimittajana työskentelevä Irene palkkaa valokuvaajakseen työttömän psykologin Francisco Lealin. Franciscon köyhä perhe on taas hyvin tietoinen Chilen kansalaisten sorrosta ja sotilasjuntan vallankäytöstä. He koittavat puuttua epäkohtiin paljastumisenkin pelossa osallistumalla hallituksen vastaisiin toimiin.

- Ja nyt ystäväni saat luvan kertoa mikä sinua painaa.
- Se että olen tähän asti elänyt unessa, ja pelko siitä että nyt herään.

Keskiössä on lisäksi Ranquielon perheen tytär Evangelina, joka vaihtui sairaalassa toiseen vauvaan ja asuu siitä syystä kasvattiperheensä kanssa. Evangelina kärsii kaatumatautia muistuttavista kohtauksista ja perhe häpeää häntä. He vievät Evangelinan enemmin poppamiehen kuin lääkärin luo. Lähiseudun ihmiset kiinnostuvat tytöstä tämän parantavien voimien vuoksi. Eräänä päivänä Irenen ja Franciscon ollessa tekemässä juttua tytöstä, armeijan miehet vievät Evangelinan kuulusteltaviksi ja myöhemmin sanovat vapauttaneensa tämän, mutta häntä ei kuulu kotiin.



Tutustuminen Franciscoon aloittaa uuden aikakauden Irenen elämässä. Hän tulee hyvin tietoiseksi ympärillään tapahtuvista vääryyksistä ja sotilasjuntan harjoittamasta mielivaltaisesta vallankäytöstä. Irene muuttuu ja hienot vaatteet ja helyt saavat kyytiä. Allenden kirjoista tuttuun tapaan mukana on maagisia elementtejä kuten Evangelinan parantava voima, mutta paljon vähemmän jos muihin vertaa. Franciscon ja Irenen tarina ja rakkaus jäävät taustalle ja suurimman valokeilan itselleen nappaa sorto, diktatuuri ja sotajoukot.

"Pelokas kuiskutus, joka oli vuosikaudet pysytellyt ovien ja suljettujen säleverhojen takana, tunkeutui nyt kaduille ja muuttui karjunnaksi. Tämä valitushuuto, jota yhä uudet päivänvaloon tulleet tapaukset voimistivat, ravisteli lopulta lähes joka sielua."
_______

★★★½
Isabel Allende - Rakkaus ja varjo
(De amor y de sombra, 1984)
Otava, 1987
Kannen kuva: Leena Wallikivi
Omasta hyllystä

15.12.2016

Mark Frost - Twin Peaks: Salattu historia


"Oheinen aineisto on luottamuksellinen
ja tarkoitettu vain teidän luettavaksenne."
kirjan alku

Twin Peaks: Salattu historia -kirja on sarjan fanien must-read, mutta kultti-ilmiö Twin Peaksistä tietämättömiä en suosittele tarttumaan opukseen, sillä kirjassa paljastetaan tuotantokausien tapahtumia reippaalla kädellä, eivätkä jutut varmastikaan muutenkaan avaudu, jos ei tarina ole tuttu. Minun kaltaisille, Twin Peaksin tunteville, kirja valottaa henkilöiden taustoja lisää. Kukapa nyt ei haluaisi tietää Kirjatalon poikien lempikirjoja (paljastus: yhdellä oli John Irvingin Garpin maailma!) tai ottaa lisää selvää mystisestä Log Ladystä (en suostu kutsumaan häntä suomennetulla nimellä).

On löydetty kansion, johon on koottu aineistoa liittyen Dale Cooperin aikoinaan tutkimaan Laura Palmerin murhaan Twin Peaksin kaupungissa. Pitkin kirjaa löytyy erinäisiä sivuhuomautuksia marginaalissa ja näiden sivuhuomautusten kirjoittajalle on annettu tehtäväksi käydä kyseinen aineisto läpi ja selvittää kuka tai ketkä ovat sen laatineet. Melkein kuin dokumenttikirjaa lukisi: teos sisältää muun muassa kirjeitä, kuvia, tutkimuksia, virallisia papereita, lehtileikkeitä, kuulustelupöytäkirjoja... 


"Muista, että pöllöt eivät ehkä ole sitä miltä näyttävät, mutta niillä on tärkeä tehtävä:
ne muistuttavat, että meidän pitää katsoa pimeyteen"

Salattu historia alkaa aina 1800-luvulta eli ollaan vielä hyvin kaukana Twin Peaksin varsinaisista tapahtumista. Tämä osuus oli epäkiinnostavaa täytettä ja se sisälsi paljon käsinkirjoitettuja kirjeitä, joista ei meinannut selvää saada, joten ne ainakin jäi lukematta. Mielenkiintoiseksi kirja muuttui vasta, kun tutut hahmot alkoivat ilmestyä mukaan sivuille. Mukava jälleentapaaminen! Suorastaan ahmin kirjan siitä eteenpäin. Henkilöiden menneisyyttä paljastetaan paljon enemmän kuin sarjaa katsomalla on saanut tietää. Tämä siis toimii hyvin välipalakirjana kolmatta kautta malttamattomana odotellessa.

_______

★★★★
Mark Frost - Twin Peaks
(The Secret History of Twin Peaks, 2016)
Otava, 2016
Kannen suunnittelu: Headcase design
Arvostelukappale

12.12.2016

H. C. Andersen - Punaiset kengät +elokuva


"Olipa kerran pieni tyttö, soma ja herttainen, mutta niin köyhä, 
että hänen täytyi kesäisin kulkea avojaloin ja talvisin isoissa 
puukengissä, jotka hiersivät hänen jalkateränsä aivan punaisiksi."
kirjan alku



Satutaituri H. C. Andersenin tarina Punaisista kengistä kertoo köyhästä Karen-tytöstä, jolle suutarimuori ompelee verkatilkuista punaiset kengät. Samana päivänä Karenin äiti haudataan ja eräs vanha rouva ottaa tytön hoiviinsa. Kengät poltetaan. Ripille pääsyä varten Karen saa uudet vaatteet ja kengät ja rouvan huonoa näköä hyödyntäen Karen saa itselleen jälleen toivomansa punaiset kengät. Kirkon aikana tytön päähän ei mahtunut muuta kuin hänen hienot kenkänsä. Muilta kirkossa olleilta vanha rouva saa kuulla Karenin punaisista kengistä ja käskee tämän jatkossa käyttää aina mustia.

Seuraavan sunnuntain ehtoolliskirkkoon Karen laittaa jalkaansa vastoin käskyä punaiset kengät. Kirkonovella heitä on vastassa sotamies, joka ihailee tytön kenkiä. Messun jälkeen hän huudahtaa "Ovatpas kauniit tanssikengät!" ja Karen ottaa muutaman tanssiaskeleen. Siitä tanssista ei loppua meinaa tulla. Kengät saatiin kuitenkin tytön jaloista pois.

Vanha rouva sairastuu ja tarvitsee huolenpitoa, mutta kaupungissa on tanssiaiset, jonne Karen haluaa enemmän mennä - punaiset kengät jalassaan. Jälleen kengät ottavat vallan ja vievät tyttöä minne haluavat. Tyttö yrittää repiä niitä irti, mutta näyttää siltä kuin ne olisivat kasvaneet kiinni jalkoihin. Yöllä ja päivällä hän vain tanssii. Karen tapaa pyövelin, jota hän pyytää hakkaamaan jalat poikki tunnustettuaan ensin syntinsä. Pyöveli tekee tytölle puujalat ja kainalosauvat.

Karen menee pappilaan palvelukseen, mutta kirkkoon hän ei pääse, sillä punaiset kengät ilmestyvät aina ovelle tytön säikäyttämään. Kerran muiden mentyä kirkkoon Karen rukoilee Jumalaa ja enkeli ilmestyy hänelle loihtien kirkon tytön pieneen kamariin. Rauha ja ilo täyttävät Karenin sydämen niin, että se särkyy ja hänen sielunsa lensi Jumalan luo.




Punaiset kengät -elokuva

Punaiset kengät on saanut inspiraationsa H. C. Andersenin samanimisestä sadusta ja se kertoo Boris Lermontovin (Anton Walbrook) yksinvaltiaan elkein luotsaamasta balettiseurueesta, joka valmistautuu uuteen balettiin, joka perustuu juurikin tuohon H. C. Andersenin -satuun. Esitystä varten palkataan uusi säveltäjä Julian Craster (Marius Goring) ja pääosaan valitaan nuori ballerina Victoria Page (Moira Shearer). Julianin ja Victorian välille kehittyy romanssi, eikä balettiinsa pakkomielteisesti suhtautuva Lermontov tätä hyväksy.

Balettiseurue omistautuu intohimoisesti esityksiin ja varsinkin seurueen uusien jäsenten on paiskittava kovasti töitä näyttääkseen taitonsa. Elokuvassa tuodaan esiin tanssin ja muun elämän ristipaineet, kun Victorian on valittava kahden suuren rakkautensa väliltä: hän joko jatkaa tanssimista ja menettää miehensä tai toisinpäin. Feministi sisälläni näki tässä vaiheessa punaista. Mies kyllä voi tehdä työtä ja olla rakastamansa naisen kanssa, mutta naisen kohdalla tämä ei käy? On pakko valita joka tai. Siis anteeksi mitä.

Punaiset kengät on ennen kaikkea tanssielokuva ja baletti on siinä hyvin suuressa keskiössä. Nähdäänpä elokuvan aikana yksi esityskin kokonaisuudessaan alusta loppuun. Tässä vaiheessa tylsistyin. Tanssia on niin paljon, joten pieni mielenkiinto lajia kohtaan ei haittaa. Jopa elokuvan pääosanesittäjä Moira Shearer on oikeasti balettitanssija. Punaiset kengät on saanut Oscarin lavastuksesta ja musiikista ja varsinkin balettiesitysten visuaalisuus on todella näyttävää.
_______

★★★★★
H. C. Andersen - Punaiset kengät
Kuvitus: Flemming B. Jeppesen
Wsoy, 2005
Kirjastosta

★★½
Punaiset kengät (The Red Shoes)
Draama/ musiikki /romantiikka, 1948
Ohjaus: Michael Powell, Emeric Pressburger
Pääosissa: Anton Walbrook, Moira Shearer, Marius Goring


Muita satuja
Nukkumatti
Lumikuningatar
Lumityttö

10.12.2016

Kirjabloggareiden joulukalenteri – 10. luukku


Kirjabloggareiden joulukalenterin 10. luukku aukeaa!

Joulu on ehdottomasti yksi vuoden parhaista ajoista ja joulukausivalotkin tulee laitettua jo marraskuussa, sillä tunnelmavalaistus tuo mukavasti piristystä pimeisiin päiviin. Sain idean tähän bloggareiden joulukalenteriin oikeastaan ihan sattumalta. Nyt seuraa avautuminen: varsinkin yksi kirjahyllyistäni on alkanut hieman ahdistaa, sillä se on ollut kirjoja täynnä katosta lattiaan. Hyllyvälitkin on laskettu kirjojen koon mukaan, että kaikki mahtuu juuri ja juuri, eikä ylimääräistä tilaa olisi. Ihan kiva se vielä joskus oli, mutta tänä vuonna olen pyrkinyt rajoittamaan tavaranpaljoutta ja tämä on koskenut nimenomaan kirjoja. Paljon olen kiertoon ja myyntiin laittanutkin romaaneja ja tyhjää tilaa alkaessa tulla yhä lisää, päästiin tekemään haaveilemani kunnon hyllyurakka, joka mahdollisti pienen sisustusprojektin siinä samassa, joten tämän 10. luukun teemana on:

 Tuunaa kirjahylly joulukuntoon!

Ennen ja jälkeen

Yllä olevissa kuvissa on hylly ennen ja jälkeen. Ei se vieläkään valmis ole, eikä varmaan ikinä tule olemaan, mutta näillä mennään. Nyt on ainakin kirjahyllyn osalta huone mukavan tunnelmallinen ja ihanaa kun kuusenoksatkin tuoksuu.


Eilisen luukku aukeni Kirja hyllyssä -blogissa ja huomenna se aukeaa Dysphoriassa, joten pysykää kuulolla. Kaikki joulukalenterin luukut löytyvät listattuna Hyllytontun blogista.

8.12.2016

...lisää lastenkirjauutuuksia


Toinen erä kuvakirjoja olkaa hyvä!


Mur, eli karhu
Karhut nukkuvat talviunta. Kaikki paitsi yksi. Mur ei tunne itseään yhtään väsyneeksi, mutta talviunille on mentävä muiden mukana. Koska kaikki muutkin niin tekevät. Uni ei meinaa millään tulla. Mur päättää olla talvikarhu.

Mur on aivan ihana, suurisilmäinen karhu, joka tekee niin kuin itse hyväksi näkee. Hän ei tykkää talviunista muiden tavoin ja sinnittelystä huolimatta toteaa, ettei se ole häntä varten.

"Kaikki karhut tässä metsässä nukkuivat talviunta. Kaikki paitsi yksi, joka kiipesi kuuseen, pyydysti lumihiutaleita kielelleen ja valvoi."

Kirjassa on mukavaa huumoria. Tekstiä on hyvin vähän, vain se kaikista olennaisin. Kaikessa yksinkertaisuudessaan tämä tuo mieleeni erään toisen kuvakirjalemppariani eli Jon Klassenin Haluan hattuni takaisin, joka sekin kertoo karhusta.



Näkymätön

Kukka ei halua olla Kukka. Hän haluaa olla Kapteeni, joka johtaa kaikkivoipaisten Avaruustyyppien joukkoja. Päiväkodissa hän haluaisi leikkiä toisten lasten kanssa, mutta toiset eivät halua häntä leikkiin. Onneksi Avaruustyypit tietävät, miten toimia silloin, kun Kapteenin omat neuvot ovat loppu. Takakansi

Kirja tarttuu yksinäisyyteen ja ulkopuolisuuden tunteeseen. Sinänsä kulutetun aiheen saa tuntumaan melkeinpä uudelta sijoittamalla tarina vähän eksoottisempaan ympäristöön. Maailma vielä näyttää tutulta, mutta sivuilla seikkailee avaruusolentoja.

Kukka viettää päiväkodissa eniten aikaa mielikuvitusystäviensä kanssa, sillä leikkeihin häntä ei oteta. Lopulta aikuiset puuttuvat asiaan. Ulkopuolelle jääminen sattuu ja siitä voi tulla näkymätön haava, joka paranee hitaasti.



Flippa ja kumppanit: Piano karkaa 

Piano karkaa. Filippa ja kumppanit löytävät sen pihalta. Kissa Nokonen muuttaa siiihen asumaan, aasi Antero pitää siinä kahvilaa, mutta Filippa haluaisi vain soittaa. Samaan aikaan pianistilta puuttuu piano ja kapellimestarilta sukka. Pianon karkumatkasta kehkeytyy melkoinen soppa. Takakansi

Ajattelin yhden viime vuoden kirjan ujuttaa tähän postaukseen mukaan. Se sallittakoon. Ihastuin välittömästi kirjan ilottelevaan ja värikkääseen kuvitukseen ja sympaattisiin hahmoihin. Paljon on katseltavaa, joten kirja kestää uskoakseni useammakin lukemiskerran. Piano karkaa voitti Grafian Vuoden Huiput -kilpailussa Kultahuipun kuvasta ja kuvituksesta.


Lisää tämän vuoden lastenkirjoja löydät täältä.
_______

★★★★★
Kaisa Happonen - Mur, eli karhu
Kuvitus: Anne Vasko
Tammi, 2016
Kirjastosta

★★★½
Elina Hirvonen - Näkymätön
Kuvitus: Ville Tietäväinen
Lasten Keskus, 2016
Kirjastosta

★★★★
Juha Virta - Flippa ja kumppanit: Piano karkaa
Kuvitus: Marika Maija
Etana Editions, 2015
Kirjastosta

5.12.2016

Jo Nesbø - Kukkulan kuningas


"Kahden ajoneuvon yhteentörmäyksessä 
on kyse yksinkertaisesta fysiikasta."
kirjan alku

Parasta lääkettä pieneenkin lukujumiin ovat dekkarit ja tällä hetkellä nimenomaan Jo Nesbøn kirjat, sillä Verta lumella-sarja meni luihin ja ytimiin. Muut kirjat jos ei maistu, niin nämä viimeistään. Tai sitten asiat ovat todella huonolla tolalla. Harry Holeja en ole vielä uskaltanut lukea, mutta seuraavana kentien niiden aika viimein koittaa. Ei paineita Nesbø.

Roger Brown ei ole mikään tavallinen headhunter, kykyjenetsijä. Hän on pääkallonmetsästäjä, Kukkulan kuningas isolla koolla. Brownin löytämät ihmiset on aina valittu työhönsä. Hän on erehtymätön. Brownilla on kaupungin kaunein vaimo, loistelias talo paraatipaikalla ja vaimolla reilusti tappiollinen taidegalleria. Rahasta on huutava pula.

GPS-yritys Pathfinder tarvitsee johtajan ja Brownin tehtävä on etsiä hänet. Vaimonsa gallerian näyttelynavajaisissa hän kohtaa Clas Greven, joka on miltei liian täydellinen Pathfinderin johtajaksi. Isoäitinsä vanhasta asunnosta Greve on löytänyt kadonneeksi kuvitellun Peter Paul Rubensin mittaamattoman arvokkaan maalauksen. Niin arvokkaan, että sen myymällä eläisi loppuelämänsä herroiksi. Alkaa tapahtumien vyöry, jossa metsästäjä voi muuttua saaliiksi ja vain yksi jäädä henkiin. Kukkulan kuningas. Takakansi

Juonesta ei tarvitse tietää sen enempään kuin, että Nesbø rakentaa sen nerokkaasti ja sitten kun luulee kaiken olevan selvää Nesbø pamauttaa pöytään vielä yhden valttikortin ja toisen. Ja kolmannen. Loppu oli varsinaista pyöritystä ja ajatusten uudelleen kokoamista tapahtumien oikein kulun suhteen. Rakastan hämmentymistä ja huuli pyöreänä lukemista! Nesbø vedättää taitavasti.

Vauhdilla etenevä trilleri liimaa lukijan sivujen ääreen ja se oli sitä mitä kaikkein eniten kaipasin! Tietyt inhonpuistatuksia (eikä tässä ole kyse edes väkivallasta) aiheuttaneet kohdat halusi nopeasti ohittaa, mutta liian julmiksi en kirjoja sanoisi. Väkivalta näihin kuuluu, mutta siedettävissä määrin. Huumoriakin on mukana. Päähenkilö Roger on kertojana jotenkin... voiko sitä tässä yhteydessä sanoa ihastuttava..? Päähenkilöt ovat Nesbølla olleet huikeita. Tähän asti. Varo vaan Harry Hole, rima on korkealla!

_______

★★★★★
Jo Nesbø - Kukkulan kuningas
(Hodejegerne, 2008)
Kniga, 2011
Omasta hyllystä

2.12.2016

Ihmeotukset ja niiden olinpaikat +elokuva


Peguan ("Lisko") Artemis Fido Scamander syntyi vuonna 1897.
kirjan alku

Ensi-iltaan tuli noin viikko tai kaksi sitten Ihmeotukset ja niiden olinpaikat, joka kertoo ajasta ennen Harry Potteria. Potter-fanina piti tuo päästä katsomaan ja yksi vaihe valmistautua elokuvan katsomiseen oli lukea J. K. Rowlingin Lisko Scamanderin kirjoittama kirja ihmeotuksista, jota on myös käytetty oppikirjana Tylypahkassa.

Kirjan alussa kerrotaan ihan yleisesti ihmeotuksista ja alkusanat opukseen on kirjoittanut Albus Dumbledore, joka muun muassa rauhoittelee kirjan käsiinsä saaneita jästejä: "Käytän myös tilaisuuden hyväkseni ja vakuutan jästilukijoille, että tästedes kuvailtavat hauskat olennot ovat sepitettyjä eivätkä voi tehdä pahaa teille. Velhoille sanon vain: Älä kutita nukkuvaa lohikäärmettä."

Kirjassa esitellään lyhyesti ihmeotukset ja Taikaministeriön antama vaarallisuusluokitus. Joistain on jopa piirretty kuva ja olisin itseasiassa kaivannut vaikka kaikista kuvat, sen verran mielikuvituksellisia nuo ihmeotukset kuulostivat olevan. Kepeyttä ja hauskuutta tähän lisää Harry Potterin ja hänen ystäviensä kirjoittamat merkinnät ja huomautukset, joka saa kirjan vaikuttamaan oikeasti käytetyltä oppikirjalta, sillä tämähän on näköispainos Harryn omasta oppikirjasta.



Ihmeotukset ja niiden olinpaikat -elokuva

Olen iloinen päästessäni hyppääämään takaisin Harry Potterin taikamaailmaan, vaikkei leffa tavoitakaan alkuperäisten Potterien lumoa ja tunnelmaa. Käsikirjoituksesta vastaa ensimmäistä kertaa J. K. Rowling ja tämän on tarkoitus olla vasta ensimmäinen elokuva viidestä. No johan on pitkä sarja taas tuloillaan. Ohjaajakin on viimeisistä Pottereista tuttu David Yates.

Elokuva sijoittuu 1920-luvun New Yorkiin, jossa taikaolentoja tutkivan Lisko Scamanderin (Eddie Redmayne) on tarkoitus käväistä hakemassa täydennystä kokoelmaansa. Ongelmia ja viivästyksen kuitenkin aiheuttaa ei-taik (amerikkalainen vastine jästille) Jacob (Dan Fogler) sekä Liskon taikasalkusta vapaaksi päässeet ihmeotukset. Kaupungissa on myös jotain suurempaakin valloillaan.

Potterit tunteville tästä löytyy kaikenlaista tuttua (toivottavasti jatkossa vielä lisää!), mutten sanoisi että tarvitsisi edes välttämättä olla nähnyt Pottereita. Ymmärtää totta kai enemmän jos on, mutta ei välttämätöntä. Tässä on kuitenkin niin oma maailmansa ja ainakin itse näen ne kahtena erillisenä tuotoksena. Elokuvassa edetään vauhdilla ja mukana on huumoria. Mutta se elokuvan loppu. En ollut riemuissani, enkä ole vieläkään.

Ihmeotukset ja niiden olinpaikat on kelpo fantasiaelokuva, jonka parissa viihtyy ja varmasti loputkin osat tulen katsomaan. Erityismaininta ylisöpölle ja hulvattomalle taikaotus Nifflerille.
_______

★★★
Ihmeotukset ja niiden olinpaikat
Kirjoittanut: J. K. Rowling
(Fantastic Beasts and Where to Find Them, 2001)
Tammi, 2001
Kuvat: J. K. Rowling
Kansi: Richard Horne
Kirjastosta

★★★½
Alkuperäisnimi: Fantastic Beasts and Where to Find Them
Seikkailu / perhe /fantasia, 2016
Ohjaus: David Yates
Käsikirjoitus: J. K. Rowling
Pääosissa: Eddie Redmayne, Katherine Waterston, Dan Fogler, Ezra Miller, Samantha Morton, Colin Farrell
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...