(The Golden Compass, 1995)
Tammi, 2007
Omasta hyllystä
"Lyra ja hänen daimoninsa kulkivat collegen pimenevän ruokasalin läpi
pysytellen tiukasti yhdellä seinustalla, niin ettei heitä voitu nähdä keittiöstä."
pysytellen tiukasti yhdellä seinustalla, niin ettei heitä voitu nähdä keittiöstä."
kirjan ensimmäinen lause
Kultainen kompassi aloittaa Universumin tomu -trilogian. Kirjasta on myös tehty elokuvasovitus, jossa näyttelee Nicole Kidman, Dakota Blue Richards ja Daniel Graig. Kultaisen kompassin myötä aioin ryhdistäytyä kirjasarjojen lukemisen suhteen, sillä niitä on kuitenkin paljon odottamassa.
Lyra on utelias ja itsepäinen tyttö, joka on elänyt tiedemiesten parissa Jordan Collegessa. Hänellä ei kunnon perhettä ole, mutta Lyra kuluttaa päivänsä ystävänsä, keittiöpoika Rogerin kanssa riehakkaissa leikeissä. Pelätyt Kahmaisijat sieppaavat Rogerin, joka viedään Uhraamislautakuntaan, jossa lapsille tehdään kokeita: Kokeita, joista kukaan ei tiedä, muttei myöskään missään nimessä halua olla mukana. Sitä ennen Lyra pääsee selville salaisuudesta hiivittyään salaa huoneeseen, johon hänellä ei ole lupaa mennä. Hän saa tietoonsa asioita, jotka eivät ole hänen korvilleen tarkoitettuja.
Alkaa matka Pohjoiseen, jossa Lyra tutustuu jäätikköön, noitiin, Panssarikarhu Iorekiin ja pääsee kadonneiden lasten sekä salaperäisen Tomun jäljille. Apuvälineenä Lyralla on aletiometri, symboleihin perustuva kompassi, joka kertoo vastauksen mihin vain kysymykseen. Ainut hankaluus laitteessa on, ettei sitä ole aivan helppo tulkita.
Jälleen ovat suomalaiset päässeet tarinaan mukaan, tällä kertaa noitien muodossa. Lyra tutustuu Serafina Pekkala noitaa seikkailun tiimellyksessä kirjan loppupuolella. Hän tietää rinnakkaismaailmasta aivan Lyran maailman lähellä. Ja hän on kuullut myös Lyrasta, tytöstä, jolla on suuri tehtävä edessä.
"Lyralle oli sanottu, että hän oli pieni ikäisekseen, mitä se sitten tarkoittikin. Se ei ole ollut koskaan vaikuttanut Lyran käsitykseen hänen omasta tärkeydestään, mutta nyt hän tajusi, että voisi käyttää asiaa hyväkseen saadakseen Lizzien näyttämään ujolta, hermostuneelta ja merkityksettömältä, ja hän vetäytyi hiukan kokoon mennessään huoneeseen."
Daimoneista tuli mieleen Pokemonit tai Digimonit, kun Lyran daimonin nimikin on niin samankaltainen, Pantalaimon. Jokaisella ihmisellä on oma daimoninsa, itsestämme irrallinen sielun osa. Ne ovat eläinhahmoja, jotka muotoa muuttamalla heijastavat ihmispuoliskonsa tunteita. Ihminen ja hänen daimoninsa eivät pääse kauaksi toisistaan ja jos daimonia satutetaan, tuntee hänen ihmisensä saman. Koin paikoitellen vaikeana päästä tuohon fantasiamaailmaan mukaan, kun kaikki oli niin uutta ja paljon piti omaksua nopeasti, jos teki mieli perässä pysyä. Kirjasta ymmärtäisi paljon enemmän vasta toisella lukukerralla, sillä uskon monien kohtausten "juonen" menneen minulta ohi juuri sen takia, etten ollut vielä täysin perillä Pullmanin maailman toimivuudesta.
Typeriä, pinnallisia hahmoja riitti ja kirja etenikin enemmän juoni painotteisesti. Ainut edes jotenkin kiinnostava oli rouva Coulter. Aluksi hänestä sai hyvin herttaisen kuvan, mutta pian joutui muuttamaan käsitystään tästä naisesta. Eikä juonikaan huono ollut, vaan aika perus. Uskon lapsien ja nuorten olevan varmasti enemmän innoissaan tästä kirjasta.
Törmäsin myös mielenkiintoisiin teksteihin, kun lukemisen jälkeen Kultaisen kompassin googletin. Niissä puhuttiin kovasti siitä, kuinka joidenkin mielestä kristittyjen ei kirjaa tulisi lukea, sillä se johdattaa lukijan väärille poluille. Toinen hurjempi asia oli, että jotkut väittävät Kultaisen kompassin olevan Pottereita parempi! Ja pöh! Ei varmasti ole! Universumin tomu -fanit saavat kommentoida - jos vain uskaltavat. En vastaa seurauksista ;)
Ja blaah noille elokuvakansille.
Tähtiä: ★★
Universumin tomu -trilogia:
Kultainen kompassi
Salaperäinen veitsi
Maaginen kaukoputki
Aww, minusta tämä trilogia on aivan ihana. Jokaisella lukukerralla itken silmät päästä viimeisessä osassa :D Mutta toisaalta ymmärrän kyllä, miksi monet ovat pettyneet tähän. Kun luin tämän trilogian ensimmäisen kerran yläasteella, en muista sen kummemmin ajatelleeni tuota kristinuskon osuutta asiaan, mutta sitten lukiossa uusintaluvussa huomasin, kuinka loukkaava kirja voi olla niille, jotka ovat uskonnollisia. Pullman teki mielestäni rohkeita valintoja, mutta lukijasta riippuen ne voidaan lukea loukkaavana tai tarinankerronnallisesti luovana. Itse kallistun jälkimmäiseen enemmän. Tätä trilogiaa lukiessa minusta oli ihanaa seurata, kuinka hahmot kasvoivat ja miten koukeroiseksi juoni muuttuikaan.
VastaaPoistaEn mene kuitenkaan väittämään, että His Dark Materials olisi Harry Potteria parempi. Ne ovat niin erilaisia, joten vertaaminen olisi hyvin typerääkin. Minä pidän tästä trilogiasta suunnattomasti, mutta en (onneksi) ole niin suojelevainen (tai fanaattinen), että kävisin kynsin ja hampain kenenkään kurkkuun kiinni koska he eivät pitäneet tästä :D Minusta on jännä lukea eriäviä mielipiteitä niistä kirjoista, joista pidän. On hauskaa nähdä, mitkä pointit ottivat toista pannuun siinä missä minä niistä pidin :D
Makunsa kullakin :D
PoistaMinunkin pitäisi varmaan vaan rohkeasti tarttua jatko-osiin ja antaa sarjalle toinen mahdollisuus, mutta vielä sitä en jaksa tehdä.
Sanoisin, että eriäviä mielipiteitä on melkeinpä mielenkiintoisempi lukea kuin samaa mieltä olevia. Ei olisi hauskaa, jos kaikki olisivat aina kanssani samaa mieltä, tylsää siitä tulisi.
Minulla on koko sarja elokuvakannellisena, kun löysin edullisesti kirpparilta. On muuten olemassa ohjelmia, joissa voi suunnitella uudet, printattavat kannet omien kirjojen päälle.
VastaaPoistaEn ole vielä ehtinyt näitä lukemaan, mutta ehkä jossain vaiheessa. Luin joskus yläastella (?) Lyran Oxford lyhytromaanin, joka sijoittuu trilogian jälkeiseen aikaa (käsittääkseni) ja olin hämmentynyt kun en tajunnut mistään mitään...
Minulla taitaa olla ensimmäinen ja kolmas kovakantisina elokuvakansilla ja toinen pokkarina kivoilla kansilla :D En ole kuullutkaan tuosta ohjelmasta, mutta voisi olla hyvin kätevä, sillä joissain kirjoissani ei ole kansia edes ollenkaan.
PoistaEn yhtään ihmettele, jos et tajunnut kirjasta mitään. Varmaan vähän hankalaa, kun ei koko trilogiaa ole lukenut :D
Näin tuon elokuvan ensimmäistä kertaa muistaakseni viime vuonna ja pidin siitä. Kirjat ovat olleet luettavien listalla jo pidempään, mutta en ole niihin vielä tarttunut kun on monta muutakin kirjasarjaa kesken tai odottamassa lukemistaan.
VastaaPoistaMinä olen elokuvan nähnyt jo jonkin aikaa sitten, enkä siitä kauheasti välittänyt, joten olisi voinut arvata, etten välttämättä näistä kirjoistakaan niin pitäisi, mutta piti yrittää :)
PoistaOijoi, minulle tämä tulee aina olemaan erityisen rakas trilogia ja pakkohan se on päästä sanomaan, että nautin tästä teininä hurjasti enemmän kuin Harry Pottereista. ;) Elokuvakannet ovat kieltämättä kamalat.
VastaaPoistaOutoa ;D mutta makuasioistahan ei voi kiistellä - tai voi muttei se mihinkään johda.
Poista