Lastenkirjoja

Pitää nyt vielä esitellä muutama lastenkirja lisää, jotka alunperin Lastenkirjaviikolle luin, mutta joista en ehtinyt blogata. Ihastuin kirjoihin paljon ja siksi haluan niistä kertoa myös muille.

 

Susanna nauraa - Jeanne Willis
(Susan Laughs, 1999)

Mäkelä, 2000
Kuvitus: Tony Ross

Kirjastosta lainattu

"Susanna nauraa, Susanna laulaa."

kirjan ensimmäinen lause

Susanna nauraa, laulaa, ratsastaa, keinuu. Hän suuttuu ja tulee surulliseksi, hän on tuhma, hän on kiltti. Susanna on aivan samanlainen kuin kuka tahansa lapsi...

Kirja näyttää kuinka Susanna tekee kaikkia samoja asioita kuin muutkin lapset. Susannalla on vain pieni ero muihin lapsiin, joka selviää aivan kirjan lopussa. SPOILER Hän istuu pyörätuolissa. Erilaisuus ei ole paha asia.

Kuvat on pehmeitä, värikkäitä ja ilmeikkäitä. Puuvärikuvat ei välttämättä lemppareitani ole, mutta näitä on mukava ihastella ja tunneskaalat vaihtuvat jatkuvasti kuvissa.

Tähtiä: ★★★★★

------------------------------------------------------

Pumpuli-Pulle - Jeanne Willis
(Cottonwool Colin, 2007)

Mäkelä, 2007
Kuvitus: Tony Ross

Kirjastosta lainattu

"Oli kerran kymmenen hiirilasta."

kirjan ensimmäinen lause

Pulle on perheen pienin lapsi. Hänen ei anneta tehdä mitään samaa kuin isommat sisarukset, vaan Pullen tulee pysyä kotona äidin valvovan silmän alla.

Kuvitus oli tässä ihan hyvä, mutta ennen kaikkea rakastuin tarinaan ja sen sanomaan. Pulle kiedotaan kirjaimellisesti pumpuliin ennen kuin äiti antaa hänen lähteä maailmalle. Mutta pumpuli on tunnetusti heikkoa ja helposti irtautuvaa, joten pikku hiiren seikkailujen tiimellyksessä se vähitellen lähtee pois Pullen ympäriltä ja hiiri on vapaa.

Todella hieno kertomus, joka vetosi minuun heti. Tarina on hyvin kirjaimellinen tulkinta lapsesta, joka ns. elää elämänsä pumpulissa. Vanhemmat ovat huolissaan, ettei lapselle vain käy mitään ja kieltävät tältä kaiken. Pulle haaveilee vain kaikesta mitä ulkona voisi tehdä, mitä muutkin saavat touhuta. Ei se ole elämistä, että varoo elämää. Hyvin epäreilua muuten, että muut lapset saivat tehdä mitä halusivat, mutta juuri Pulle ei.

Yksi tähti meni, siitä ettei kuvitus ollut ihan täys kymppi. Minä nipottaja. No, annetaan nyt kuitenkin täydet tähdet.

Tähtiä: ★★★★★

------------------------------------------------------

Hui, sanoi Pikku kani - Philippa Leathers
(The Black Rabbit, 2013)

Lasten Keskus, 2013

Kirjastosta lainattu

"Oli aamu."

kirjan ensimmäinen lause

Pikku kani musta kani. Pikku kania pelottaa. Musta kani seuraa sitä. Vaikka Pikku kani kuinka yrittää piileskellä ja juosta karkuun, musta hahmo löytää sen aina. Miksei se mene jo pois? Onko Pikku kanin outo seuralainen ystävä vai vihollinen?

Tässä kirjassa parasta on ehdottomasti kuvitus! Yksinkertainen ja erittäin houkuttelevat kuvat. En edes tiennyt, mistä kirja kertoi, mutta pakko päästä lukemaan kuvien takia. Tarina ei yhtään hävinnyt ihailtaville kuville, vaan molemmat kulkivat käsi kädessä. En tiedä olisiko tarina ollut pienenä minulle hyvin jännittävä, mutta varmasti olisin kovasti pitänyt hurmaavan, pelokkaan, Pikku kanin puolia.

Pieni jänis, suuri pelko. 

Tähtiä: ★★★★★