Otava, 2007
Kirjastosta lainattu
">>Mihin isä on menossa tuon kirveen kanssa?>> sanoi Veera
äidilleen, kun he kattoivat aamiaspöytää."
äidilleen, kun he kattoivat aamiaspöytää."
kirjan ensimmäinen lause
Kirja löytyy BBC:n 100-kirjan listalta ja se taisikin olla ainut syy miksi tähän edes tartuin. Olen jo aikaisemmin kirjastossa tätä vilkuillut, mutta en vain jaksanut viedä kotiin. Vaikutti liian lapselliselta makuuni. Eikä arvioni mennyt kauhean väärin.
Veera pelastaa pienen Vilppu-porsaan joutumasta teuraaksi - se kun oli aivan liian pieni. Vilppu pääsee kuin pääseekin kasvamaan navettaan muiden eläinten kanssa, jotka eivät tosin Vilpusta suurempia välitä. Yksinäinen possu saa kaverikseen Lotta-hämähäkin. Ongelmat eivät siihen Vilpun kohdalle lopu, sillä seuraavaksi possu uhkaa päätyä perheen joulupöytään. Neuvokkaan Lotta-hämähäkin apua tarvitaan jälleen.
Hauskaa, että tarinan hyvis, Lotta, on juuri hämähäkki, sillä yleensä hämähäkit varmaan mielletään pahoiksi hahmoiksi. Itselläni ei ainakaan mitään kauhean positiivisia asioita muistu mieleen noista kahdeksanjalkaisista. Hämähäkin tekeminen hyvikseksi taisikin olla tarinan ainut omalaatuinen juttu.
Lastenkirjat ei taida enää oikein upota tähän lukijaan - tai ainakaan näin köykäset. Kaikki kulki hyvin suoraviivaisesti ja odotetusti eteenpäin ilman mitään yllätyksiä tai mielenkiintoa. Jäänkin ihmettelemään, että millä perusteella kirja on ansainnut päästä tuonne 100 kirjan joukkoon. Vääryys se on mielestäni, huutava vääryys. Suorastaan kiljuva.
Tähtiä: ★½
Muistan tykänneeni tästä kovasti lapsena, mutta en tiedä uppoaisiko enää näin aikuislukijaan (lapsuuden suosikkien lukeminen on vähän riskialtista).
VastaaPoistaEn varmaan uskaltaisi lukea kirjaa, jos se lapsuuden suosikkeihin on kuulunut. Siinä nimittäin kultaiset muistot saattaisi äkkiä kadota mielestä ;D
Poista