"Minä rakastan kiveä; jyrkännettä joka putoaa pystysuorana
mereen ja kalliota jolle ei voi kiivetä ja piikiveä taskussani --."
mereen ja kalliota jolle ei voi kiivetä ja piikiveä taskussani --."
kirjan alku
Muistelmateos avaa Tove Janssonin ja Tuulikki Pietilän elämää askeettisella saarella. Se sisältää Janssonin ja Brunströmin muistiinpanoja. Brunströmiin he tutustuivat kun mies oli kalastamassa lohta ja tuli esittelemään itsensä ja sanomaan mielipiteensä naisten rakennushankkeesta. Aika ajoin sivuilta löytyy Pietilän akvarellitöitä.
"Brunström, 14. lokakuuta
Ylös
klo 5 ampumaan, aamusumu, klo 7 saatiin kuusi lintua, duunattiin koko
päivä ja klo 17 oli taas täysi myrsky, idästä. Jansson ampui vahingossa
haahkan eilen ja daamit keittivät sitä kolme tuntia mutta ei tullut
hyvää ateriaa."
"Tove, 11. toukokuuta
Pipsu
tuli takasin, takkuisena ja vihaisena eikä osaa päättää ketä vihata ja
keneltä anoa lohtua. Brunström on loukkaantunut, rakentaminen ei oikein
suju ja minä olen muuten sitä mieltä että Tooti hemmottelee tätä kissaa
in absurdum! Nyt se on asettunut telttaan Hamin kanssa ja pikeää
lakanoita minkä kerkiää eikä tällä saarella mene mikään hyvin juuri
nyt!"
Klovharu, pieni ulkoluoto Pellingissä Suomenlahdella, on osa maailmankirjallisuutta. Sen neljään tuulen suuntaan katsova on tullut laajalti tunnetuksi Tove Janssonista ja muumeista kertovien lehtijuttujen välityksellä. Taiteilijakumppaninsa Tuulikki Pietilän kanssa Tove Jansson vietti saarella liki 30 kesää. Ne olivat unohtumattomia kuukausia täynnä työtä, askarta ja leikkiä herkän luonnon ja arvaamattoman meren kainalossa. -- Teos antaa lukijalle moniaita elämyksiä ja oivalluksia. Näiden Robinson Crusoeiden merkinnöistä huomaa selvästi, miten paljon saarella
elämisen filosofia muistuttaa koko elämisen filosofiaa, aina loppua ja
luopumista myöten. Takakansi
Nuo 30 vuotta on mahdutettu tähän pieneen kirjaan, kokonainen pieni elämä. Erityisesti Haru, eräs saari on merten, saaristojen ja Tove Janssonin ystäville. Se on voimakasta rakkautta luontoa ja rauhaa kohtaan. Pieni talo rakentuu kalliolle hitaasti mutta varmasti, luovuuden tyyssija on valmis.
Coming up: Lähipäivinä julkaisen postauksen käynnistäni paikan päällä Klovharussa. Pysykää siis kuulolla! Postauksen lopetan näihin kauniisiin kirjan sanoihin:
"Tulin miettineeksi että joku ohiajaja näkee meidän valaistun ikkunamme, nousee maihin ja kiipeää kalliota ylös, ja vaikka hän tietää ettei kuulu hyviin tapoihin kurkistaa ikkunasta ennen kuin on koputtanut, hän ei voi vastustaa kiusausta, ja hän näkee rauhallisen kuvan kahdesta ihmisestä jotka istuvat pöytälampun kajossa toisiaan vastapäätä, kumpikin puuhaten omiansa ja vailla tarvetta sanoa sanaakaan."
_______
Tove Jansson & Tuulikki Pietilä - Haru, eräs saari
WSOY, 1996
Kirjastosta lainattu
Tähtiä: ★★★★
Tähtiä: ★★★★
Ihana juttu, että olet käynyt saarella. Taidan lukea kirjan, kuulosti mielenkiintoiselta.
VastaaPoistaKlovharu on kaunis saari<3 Kyllä kannatti jaksaa odottaa:) Kirja on hauskaa ja rehellistä luettavaa, siinä pääsee mukaan mökin rakennukseen ja saarella elämiseen.
PoistaKuulostaapas mielenkiintoiselta kirjalta!
VastaaPoistaBlogissani on sinulle tunnustus ja haaste:
http://tuntematon-lukija.blogspot.fi/2016/08/liebster-awards-tunnustus-ii.html
Kiitos!
PoistaIhanat kalliot ja ihania sitaatteja. Kuvapostauksesikin on hieno. Kiitos!
VastaaPoistaKiitos kovasti riitta k :)
Poista