#hyllynlämmittäjä 2018 pino
Kunnes löydän sinut (John Irving)
Pieni elämä (Hanya Yanagihara)
Turhuuksien turuilla (William Makepeace Thackeray)
Sisareni, rakkaani (Joyce Carol Oates)
Naisten paratiisi (Emile Zola)
Se (Stephen King)
Kolea talo (Charles Dickens)
Henkien labyrintti (Carlos Ruiz Zafon)
Pilvikartasto (David Mitchell)
Wonder Struck (Brian Selznick)
O (Miki Liukkonen)
Taru Sormusten herrasta (J.R.R. Tolkien)
Tilastojen mukaan lukisin kolme tuollaista kuukaudessa, joten helppoa eikö? No ei todellakaan. Jostain syystä on täysin eri asia lukea kuusi 160 sivun kirjaa kuin kolme ranteiden tappajaa. Se hyvä juttu tässä on, että näiden rinnalla 400 sivuiset kirjat tuntuu hyvin ohuilta. 😂 Edellinen #hyllynlämmittäjä-pino odottaa vielä loppukatsausta, mutta mikäs kiire tässä olisi.
Laitan vielä näin loppuun kevennykseksi (kirjaimellisesti kevennys) kuvan sarjakuvista, jotka odottaa lukijaa. Näitä tosiaan tullaan tarvitsemaan yllä mainittujen selättämiseksi! Tsemppiä minulle!
Sinulla on edessä hieno urakka, varmasti lukemisen arvoisia kirjoja. Katsoin listan ja huomasin että olen lukenut noista vain yhden (Irving), eli voisin ottaa kirjavinkkejä tuosta pinostasi. - Sarjakuvat eivät ole minulle lainkaan tuttuja, eli en ole niitä juuri lukenut. Kirjablogien perusteella niitä luetaan aika paljon, eli sellaisen haasteen voisin ottaa itselleni tälle vuodelle. - Mukavaa viikonloppua!
VastaaPoistaSe on totta että odotan noiden paksukaisten lukemista innolla ja luulenpa jopa pitäväni suurimmasta osasta:) Jos kiinnostaa niin tule ihmeessä mukaan sarjakuvahaasteeseeni, joka on käynnissä aina marraskuun loppuun asti.
PoistaOnhan noissa kokoa ja sivuja, mutta Sisareni, rakkaani oli ainakin itselleni tosi intensiivinen lukukokemus ja sen luki nopeasti. Irvingin kirja oli hyvä, ja sen tunnelman muistan edelleen. Pieni elämä on omalla tämän vuoden lukulistallani!
VastaaPoistaJoskus on jopa tuntunut siltä, että jonkun paksun kirjan lukeminen on mennyt paljon nopeammin kuin jonkun lyhyen, mutta ei niin innostavan:D Pienen elämän ehdin jo aloittaa ja voin lämpimästi suositella ainakin alun perusteella<3
PoistaTSH - nyt äkkiä lukemaan. :D Henkien labyrintti on minullakin vielä lukematta. Pitää muistaa käydä ostamassa omaan hyllyyn, niin on sitten koko komea sarja. Kirjan paksuus ei ole nyt inspiroinut lukupuuhiin, vaikka toivottavasti luvassa onkin yhtä vetävää luettavaa kuin sarjan muissakin osissa.
VastaaPoistaJoo tiedän iso aukko sivistyksessä kun on TSH lukematta! Lupaan parantaa tapani luultavasti jo tänä vuonna. Ehkä kun se tarpeeksi kauan näillä mun lukulistoilla roikkuu, niin viimein luen:D Henkien labyrinttiä olen tässä kuussa ahminut kuin hullu ja kyllä, sama meno jatkuu!
PoistaEn minäkään ole lukenut Taru sormusten herrasta -trilogiaa, vaikka ensimmäistä osaa aloittelinkin jo ja luin noin puoliväliin... :D Ehkä kokeilen joskus uudelleen. Hobitista en tykännyt ja en Sormuksen ritareistakaan innostunut superpaljoa :(
PoistaTuli tuosta ranteiden tappajasta mieleen, kun tässä taannoin ihmettelin aina ajottain kipeytyvää rannetta. Yksi kaunis aamu iski tajuntaani, että aina kun luen paksua kirjaa illalla sängyssä, on aamulla ranne kipeä. Jotenkin väännän lukiessa ranteen niin epäedulliseen asentoon, että seuraava päivänä koko kättä ei voi käyttää. Lukeminen voi siis olla myös vahingollista. :D
VastaaPoistaTurhuuksien turuilla löytyy omasta hyllystä ja olen sen lukenut. Ei parhaimpia klassikkoja, kyllästyin aika pahasti kirjan puolenvälin jälkeen. Pidin kuitenkin Thackerayn puhuttelevasta kirjoitustyylistä.
Sisareni, rakkaani, Se ja Kolea talo järkäleet löytyy myös lämmittämästä omaa hyllyäni. Se:tä aloin lukemaan viime vuoden hyllynlämmitäjä haasteeseen, mutta jäi kesken, koska niin isoa kirjaa on vaikea lukea. Oatesin Haudankaivanjan tytär valikoitui tämän vuoden hyllynlämmittäjät haasteeseeni lopulta, vaikka mietin itsekkin ensin tuota Sisareni, rakkaani. Kolea talo menee minulla kategoriaan pelottaa tarttua ja siksi kai tuo on lämmitäjänä edelleen.
TSH - aivan loistava. Minä teininä eläydyin niin tähän kirjaan, että se tuli uniinkin. Huikea lukukokemus! :)
Ranteiden kanssa saa kyllä olla tarkkana, joten onneksi tajusit mistä kipeytyminen tuli. Rannetuet on ollu minulle pelastava keksintö, niiden kanssa ei voi edes mennä huonoon asentoon:)
PoistaTurhuuksien turuista luin takakannen ja vilkaisin sisältöä, joka vaikutti kyllä kiinnostavalta, mutta katsotaan nyt miten käy. Pelottavimmat kirjat näistä on Se ja TSH, jonka takia pitäisi varmaan vain jo aloittaa toinen, eikä jäädä vatvomaan tai jää vielä kokonaan lukematta! Mielenkiintoista, minäkin mietin Haudankaivanjan tyttären ja Sisareni, rakkaani välillä. Sitäkään en tiedä kumman sitten oikeasti lopulta luen, kun en osaa kauhean orjallisesti näitä suunnitelmia noudattaa, riippuu niin mielialasta:D
Oho, nyt on tavoitetta kerrakseen :D Tsemppiä! Minunkin hyllystäni löytyy Kolea talo (mitä yritin aloittaa, mutta en päässyt pitkälle, uutta yritystä myöhemmin!), Taru sormusten herrasta ja Se. Kaksi jälkimmäistä todella huikeita kirjoja. Pidin paljon.
VastaaPoistaPilvikartasto kiinnostaa paljon, se on vain tahtonut aina unohtunua mielen syövereihin :'D
Kiitos, pitäähän sitä vähän kunnianhimoa olla:D Dickensin kirjat eivät ole olleet kaikista helpoimpia luettavia, mutta kaikista tähän asti lukemistani olen pitänyt tosi paljon. Kyllä TSH ja Se vielä selätetään!
PoistaPakko nyt kommentoida tähän parin vuoten takaiseen postaukseen :D Tekee itsekin aina mieli tarttua johonkin paksuun kirjaan, kun näitä sinun postauksiasi lukee! Yleisesti ottaen siis vähän pelkään paksuja kirjoja, enkä usein lue +500-sivuisia järkäleitä. Toisaalta en lue alle 100-sivuisia kirjojakaan usein, että kai tämä on jonkinlainen keskitie? :D
VastaaPoista