Rick Yancey - Viimeinen tähti (#3)

"Vuosia sitten, kun tytön isä oli ollut kymmenen, hän oli
matkustanut isolla keltaisella bussilla planetaarioon."

kirjan alku

Nykyään tuntuu olevan harvinaista, että saan jonkin sarjan luettua loppuun, mutta 5.aalto -trilogian sain päätökseen! Mahtavaa! Todella hyvä sarja ja trilogian päätösosa, Viimeinen tähti, kertoo viimein miten maapallon ja sen asukkaiden käy. Niiden ketkä siis ovat tarpeeksi onnekkaita (tai miten sen nyt ottaa) ollakseen elossa. Tätä pidemmälle ei kannata jatkaa, jos edelliset osat ovat lukematta.

VIHOLLISIA OVAT TOISET.
VIHOLLISIA OLEMME ME.

Ne ovat Maan päällä, ne ovat avaruudessa, ne eivät ole missään. Ne haluavat anastaa maapallon, ne haluavat antaa sen meille. Ne tulivat tuhoamaan meidät, ne tulivat pelastamaan meidät. Näiden arvoitusten takana piilee kuitenkin yksi totuus: Cassie Sullivania on petetty. Niin on myös Hakaa, Zombia, Nugettia ja kaikkia planeettamme yli seitsemää miljardia entistä asukasta. Ensin heidät pettivät Toiset ja nyt me itse. Kun Maan kohtalon hetki koittaa, ihmiskunnan viimeisten selviytyjien on tehtävä päätös: onko tärkeämpää pelastaa itsensä – vai se, mikä tekee meistä ihmisiä? Takakansi

Viimeinen tähti etenee edellisten osien tapaan kiivaalla sykkeellä. Vihollinen haluaa hävittää ihmiset maan päältä ja on keksinyt siihen keinon: "Vastaus ihmisongelmaan on tuhota se, mikä tekee meistä ihmisiä." Jos ei ole luottamusta ei ihmiskunta voi kehittyä. Loppuun ei ole enää montaa päivää ja silloin vihollinen aikoo nopeuttaa kertaheikolla tuhoamisprosessiaan.

"Tuska on välttämätöntä. Tuska on elämää.
Ilman tuskaa ei voi olla riemua."

Suurin osa hahmoista on pysynyt samana koko trilogian läpi, mutta joissain on nähtävissä suuriakin muutoksia, mikä toisaalta on aika väistämätöntä ottaen huomioon vallitsevan katastrofaalisen tilanteen. Nuorimmat ovat kaikista alttiimpia vaikutteille ja radikalisoitumiselle. Jälleen saa pelätä hahmojen puolesta, että kuka selviää kirjan loppuun saakka, sillä kaikkihan eivät selvinneet edes tähän viimeiseen kirjaan asti. Olen onnekas, sillä suosikkihahmoni säilyivät kirjan viimeisille sivuille saakka. Kirjassa tytöt ovat yhtälailla rohkeita ja kovapäisiä toimijoita kuin pojat - välillä oikeastaan rohkeampiakin.

"Reagoin ennen kuin ajattelen. Keskitin päättää puolestani - ja juuri
se kahdessatoista järjestelmässä on kammottavaa: en tiedä enää,
mihin se loppuu ja mistä minä alan. Ei täysin ihminen, ei täysin
avaruusolento, ei kumpaakaan, molempia, jokin on päästetty
irralleen sisälläni, jokin on vapautettu kahleista."

Avaruusolentojen ja tekniikan keskellä sarjassa on kuitenkin jotain niin inhimillistä ja syvempää sanomaa luottamuksesta ja siitä miten kaikella on väliä, pienilläkin jutuilla. Rick Yanceyn 5. aalto on ollut hyvin mielenkiintoinen trilogia ja olen yllättänyt kuinka voimakkaasti elin mukana genressä, jota muuten vierastan. Trilogian lukeminen on kuin virtaavaan jokeen heittäytymistä; se vie kylmäävässä puristuksessa mennessään ja sekoittaa pään. Lopun avoimuus jatkaa elämää mielessäni.

_________________________________________

★★★★
Rick Yancey - 5. aalto: Viimeinen tähti

(The Last Star, 2016)

Wsoy, 2016

Kirjastosta

Muita postauksia
Rick Yancey: Ääretön meri (#2)
Rick Yancey: 5. aalto (#1)

Rick Yancey - 5. aalto: Ääretön meri

"Sadonkorjuuta ei tulisi."

kirjan alku

Mietin jonkin aikaa jatkaisinko Viides aalto -sarjan lukemista ja päädyin kuin päädyinkin lainaamaan scifi-sarjan toisen osan Ääretön meri. Tämän jälkeen on sitten aivan pakko lukea trilogian viimeinenkin osa.

MITEN KITKETÄÄN MAAPALLOLTA SEITSEMÄN MILJARDIA IHMISTÄ?

KITKEMÄLLÄ IHMISISTÄ INHIMILLISYYS.

Cassie Sullivan tovereineen on selvinnyt jo neljästä aallosta, joiden avulla kaukaisesta aurinkokunnasta saapuneet Toiset ovat tyhjentäneet maapalloa ihmisistä. Nyt lopullinen, viides tuhoaalto etenee, ja ihmiskunnan viime rippeet taistelevat henkensä edestä. Cassien ja kumppanien on tehtävä valinta: uhmatako talven tuloa ja odottaa heitä auttaneen Evan Walkerin paluuta vai lähteäkö etsimään muita selviytyjiä ennen kuin vihollinen saa nuoret satimeen? Uusi hyökkäys on vain ajan kysymys… Takakansi

Ääretön meri tarjoilee trillerien tavoin todellisia yllätyksiä ja nopealiikkeisiä juonenkäänteitä. Lukija saa tuntea millaista on olla höynäytetty, sillä kaikki ei olekaan mennyt niin kuin meille on uskoteltu. Näitä käänteitä ei millään voi etukäteen aavistaa tulevan. Pelkästään kirjan alku on veret seisauttava ja kertoo loistavasti ihmisiä vaivaavan ongelman, johon ei ole vastausta.

"Sehän on vain pieni lapsi. Ampuisitko lapsen? Ja miehen kasvot vääristi päättämättömyys ja raivo siitä, ettei mihinkään mikä ennen oli ollut itsestään selvää voinut enää luottaa."

Rick Yanceyn luomassa mielettömässä maailmassa pikkulapset eivät nuku pehmolelujensa kanssa, vaan kivääri vierellään. Ensimmäisen osan suosikkihahmo Zombi jäi vaisuksi, enkä tykännyt, että hänestä alettiin yhtäkkiä käyttää ihmisnimeä. Tylsää. Näin ollen Haka nousi mielenkiintoisimmaksi tyypiksi. Kovapäinen, mutta salaperäinen sankari. Saa nähdä miten kaikki lopulta päättyy...

_______

Rick Yancey - 5. aalto: Ääretön meri

(The Infimite Sea, 2014)

WSOY, 2015

Kirjastosta lainattu
Tähtiä: ★★★½

Muita postauksiani:
Rick Yancey: 5. aalto

Rick Yancey - 5. aalto

"Hän ei herää."

kirjan alku

En koe scifiä omaksi genrekseni, mutta tarkoitus onkin välillä pompata hetkeksi pois omalta mukavuusalueelta. Varsinkaan avaruusolennot eivät kuulu lempiaiheisiini (vaikka X-Filesin toinen kausi onkin menossa), mutta välillä voi vaikka yllättyä positiivisesti, kuten nyt kävi. Näyttävä kantinen 5. aalto aloittaa scifitrilogian, jonka viimeinen osa ilmestynee nyt keväällä.

1. AALTO Sähköt katkeavat.
2. AALTO Onnekkaat pakenevat.
3. AALTO Vain epäonnisimmat jäävät henkiin.
4. AALTO Ainoa tapa selviytyä on pysyä yksin.
5. AALTO Se alkaa nyt.

Cassie on tyttö jolla on M16-rynnäkkökivääri, kadonnut pikkuveli ja adrenaliinin terävöittämät aistit. Seitsemän miljardia ihmistä on kuollut, infrastruktuuri tuhottu ja planeetta kasvottomien muukalaisten miehittämä. Epätoivoinen Cassie pakenee ja varoo luottamasta keneenkään. Toisaalla vihan ajama Zombie on valmis tuhoamaan vihollisen hinnalla millä hyvänsä. Kun salaperäinen Evan tarjoaa Cassielle apuaan, on päätös vaikea. Kaoottinen Maa vilisee ihmishahmoisia soluttautujia ja väärän valinnan hinta on kuolema. Takakansi

5. aalto on hyvin rakennettu: aluksi kysymyksiä kasaantuu liittyen maailman tilaan ja kirjan edetessä niihin saa vähitellen vastauksia. Eri kertojaäänet pitävät mielenkiinnon yllä ja luovat moniulotteisemman kuvan kirjan tapahtumissa. Ne valottavat laajemmin sitä, mitä kaikkea on tapahtumassa ja lopulta langat kasataan yhteen, mutta jätetään tietysti sopivissa määrin auki maailman kohtalo, jotta lukija tarttuisi seuraavaan kirjaan.

Cassie on hyvä päähenkilönä, ei mitään nössöjä, hämmentyneitä päähenkilötyttöjä enää kiitos! Cassie ei myöskään ajaudu olemaan mikään suuren luokan badass toisin kuin kirjassa esiintyvä Haka - josta muuten pidin hänestäkin paljon. Aina tarvitaan yksi kovanluokan kovanaama ja jos se vielä tyttö sattuu olemaan niin parempi. Cassien pikkuveli Sammy oli aivan syötävän suloinen. Nalle <3 Suosikkihahmokseni nousi kuitenkin heti Zombi-nimeä kantava poika ja hänen tarinansa avaruusolioiden saapumisen jälkeen. Häneen liittyi hyvä juonenkäänne, jonka tosin arvasi aika ajoissa, mutta ei sillä niin väliä. Arvostan hyvää yritystä.

Hankalan pulman Rick Yancey oli kirjaan laittanut, sillä ihmiset eivät voineet enää luottaa kehenkään avaruusolioiden keksittyä nerokkaan keinon tappaa ihmisiä; He laittoivat ihmiset toisiaan vastaan, sillä he olivat soluttautuneet ihmisten joukkoon, eikä heitä sieltä voi erottaa. Toisin sanoen tapaamastaan henkilöstä on mahdoton sanoa onko hän ihminen vai avaruusolio. Ainoa tapa selviytyä on pysyä yksin.

Kirjan loppu sai hyvin jäämään odottamaan seuraavaa osaa - vaikka en olekaan vielä päättänyt luenko sen :D Kirjan pohjalta tehty elokuva tulee kuukauden päästä Suomessa ensi-iltaan, joten tällä osallistun Seitsemännen taiteen tarinat -haasteeseen.

_______

Rick Yancey - 5. aalto

(The 5th Wave, 2013)

WSOY, 2013
Kannen kuvamateriaali: Stephen Mulcahey/Arcangel Images

Kirjastosta lainattu
Seitsemännen taiteen tarinat 
Tähtiä: ★★★★