Kääntöpiiri, 2002
Omasta hyllystä
"Esi oli vihainen itselleen."
kirjan ensimmäinen lause
Ama Ata Aidoo on Ghanan tunnetuimpia kirjailijoita, mutta itselleni hän on täysin vieras. Aina on mielenkiintoista tunkeutua vaivihkaa toiseen kulttuurin, kurkistaa ikään kuin avaimenreiästä ja yrittää ymmärtää ja oppia. Tämän kirjan löysin alunperin Kaunokirjallisen Maailmanvalloitus -haasteen kautta, mutta päädyinkin lukemaan toisen ghanalaisen kirjan. Muutoksia -kirjan aika koitti kuitenkin nyt.
Esi elää avioliitossa miehensä Okon kanssa, mutta eräänä päivänä Oko tekee jotain täysin sopimatonta ja Esi vaatii eroa. Ei mene kauaa, kun Esi tutustuu hurmaavaan Aliin. Mies on muslimi ja kuinka ollakaan, Esi päätyy muslimimiehen toiseksi vaimoksi.
En lämmennyt ajatukselle, että Esi otti kaiken niin kevyesti. Kirjassa ei olleenkaan pohdita näitä äkillisiä ajatuksen täyskäännöksiä liittyen moniavioisuuteen. Esin rooli on pikemminkin rakastaja kuin vaimo. Ali ei heti kertonut ensimmäiselle vaimolleen Esistä ja naimisiinmenon jälkeen he tuskin näkivät toisiaan. Tai jos näkivät niin harvoin. Alin piti ajatelle ennen kaikkea mitä hänen ensimmäinen vaimonsa Fusena ajattelisi. Hän valehteli tälle olevansa töissä, jolloin pystyi viipymään Esin luona illan, mutta ennen kuin tuli liian myöhä hänen piti kiiruhtaa kotiin huolestuneen vaimon luokse - sen oikean vaimon. Alilla oli myös säätöä muidenkin naisten kanssa - varsinainen naistenmies.
Tapana oli, että sukulaisten pitää hyväksyä liitto, ennen kuin pari menee naimisiin. He eivät kuitenkaan hyväksyneet edes eroa, sillä eivät nähneet Okossa mitään vikaa; Hän ei käynyt muissa naisissa tai juopotellut. Varsinkin vanhemmat sukulaiset kauhistelivat eroa: avioliitto ei vaadi rakkautta. Rakkaus tulee myöhemmin jos on tullakseen, mutta ei sen takia mennä naimisiin tai erota.
Esi kuitenkin uhmasi vanhempiaan ja nai Alin. Miehen poissaolo antoi Esille viimein aikaa keskittyä uraansa, jota hän ei ollut päässyt tekemään sitten lapsen saannin jälkeen. Oko ei nimittäin ollut pitänyt siitä, että Esi toi työt kotiin.
En välttämättä sanoisi tätä rakkaustarinaksi, vaikka sitä se ilmeisesti on. Tai en kokenut sitä suureksi rakkaustarinaksi. Kirja käsittelee modernin elämän ja perinteiden yhteensovittamista. Pitkään jatkuneiden perinteiden muuttamista ei katsota hyvällä, vaan tekijöitä paheksutaan, vaikka maailma on selvästi muuttumassa.
Tähtiä: ★★½
Ehkäpä aito nimmari? :)
Kiva löydös tuo nimmari. Joku ei vissiin oikein innostunut kirjasta, kun raaski kiikuttaa nimmarilla varustetun (jos se on aito) divariin tms. Minäkin luin tämän alkuvuodesta, ja oli muistaakseni ihan kohtalainen kirja. Pidin erityisesti kirjan kuvaamasta täysin meikäläisestä poikkeavasta avioliittokulttuurista.
VastaaPoistaKirjojen välistä on aina hauskaa löytää postikortteja, lappuja tai tässä tapauksessa nimmari :) Ihan hyvähän kirja oli, muttei mikään elämää suurempi teos.
Poista