Näytetään tekstit, joissa on tunniste elämäkerta. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste elämäkerta. Näytä kaikki tekstit

16.2.2019

Tilaa unelmoida (David Lynch, Kristine McKenna)



David Lynchin äiti oli kaunpunki-ihminen ja hänen isänsä oli maaseudulta. Tämä on hyvä aloituskohta tarinallemme, sillä tämä oli kaksijakoisuuksien tarina. "Kaikki on niin herkässä tilassa, kaikki tämä liha, ja maailma on epätäydellinen" Lynch on huomioinut--.

David Lynchin elämäkerta/muistelmateos on varmasti yksi tämän vuoden mieleenpainuvimpia teoksia, vaikka ollaan vasta helmikuussa. Kirjassa on  Kristine McKennan informatiivinen ja suoraviivainen kuvaus kyseessäolevasta aikavälistä ja sitä seuraa Lynchin osuus, joissa on mielenkiintoisia tarinan pätkiä, unohtumattomia kohtaamisia ja pomppimista tilanteesta toiseen; Hypätään ranskanperunoista Oscar-gaalaan ja sitten bungalowiin. Mahtavaa.

Takakannesta: Ainutlaatuinen muistelmateos on eloisa ja moniääninen muotokuva yhdestä aikamme merkittävimmistä elokuvantekijöistä. Eraserheadin, Blue Velvetin ja Twin Peaksin vaiheista aukeaa uusia ja ihmeellisiä polkuja niin Amerikan idyllisille sydänmaille kuin ihmismielen synkimpiin syövereihin. Ääneen pääsevät perheenjäsenet, ex-vaimot, lapset, työtoverit ja ystävät. Läheisten ja taiteilijan omien muisteloiden vuoropuhelusta muodostuu valloittava kertomus tinkimättömästä oman tiensä kulkijasta, joka toi oudoilla ja vinksahtaneilla visioillaan avantgarden valtavirtaan.

Aikamoinen miekkonen tuo David Lynch. Hänellä on ollut jatkuvasti monta rautaa tulessa ja ideoita sateli. Kuvataideopiskelujen jälkeen tulivat elokuvat ja sitten musiikki ja siinä sivussa oli jos sun mitä muita projekteja ja harrastuksia. Lynch on kiinnostunut monenlaisesta tekemisestä. Vei kuitenkin aikansa ennen kuin Lynch nousi suuren yleisön tietoisuuteen ja sai arvostusta elokuva-alalta. Hänen elokuvansa haastoivat katsojat, sillä ne eivät edustaneet valtavirtaa. "Lynch operoi mieluummin mysteerisessä särössä, joka erottaa arkitodellisuuden mielikuvituksen ja kaipuun kuvitteellisesta maailmasta, ja jahtaa selityksiä ja ymmärtämistä uhmaavia asioita. Hän haluaa, että hänen elokuviaan tunnetaan ja koetaan ennemmin kuin ymmärretään."





Lynch haali ympärilleen hyviä tyyppejä ja nämä tekivätkin pitkää uraa Lynchin vierellä. On ollut varmasti hauskaa olla osallisena miehen projekteissa. Hänellä on aivan omanlainen ote ja näkemys asioihin ja ohjausmetodit kuulostivat mielenkiintoisilta. Lynchille on tarjottu hyvinkin rahakkaita elokuvia, mutta hän on pitäytynyt niissä mitkä ovat tuntuneet hyvältä ja joiden tekemistä muut eivät millään tavalla voi määrät,ä vaan hänellä itsellään on täysi vapaus toteuttaa visioitaan.


"--tavallaan epäonnistuminen on kaunis asia, sillä tomun 
laskeuduttua ei voi edetä kuin ylöspäin, ja se on vapautta."


Tilaa unelmoida antaa Lynchistä 'jalat maassa' -kuvan. Hän on helposti ihastuvaa tyyppiä, mutta lopulta omissa oloissaan viihtyvä. "Hän mieluummin maalaa ja polttaa, juo kahvia ja unelmoi." Lapsuudesta lähtien luonto on ollut tärkeä ja se näytteleekin esim. Twin Peaksissa suurta roolia. Niin ja Twin Peaks -osiot olivat niitä mitä eniten odotin! Täysin ei tietenkään selviä mistä kaikki ne surrealistiset ja hämmentävät ideat ovat Lynchin päähän tulleet ja mikä niiden funktio on, mutta taiteen tehtävä ei olekaan selittää itseään.

"Ne kohdat, joita katsoja ei ymmärrä,
opastavat niihin paikkoihin hänessä itsessään,
joita hänen täytyisi tutkia."
Miyakawa

Tämä täytyy saada omaan hyllyyn!


★★★★★
David Lynch ja Kristine McKenna: Tilaa unelmoida
(Room to Dream, 2018)
Like, 2018
Kirjastosta

31.8.2018

Elokuun sarjakuvat





Elokuu oli hyvä sarjakuvakuukausi ja löytyi useampi todella hieno albumi. Aivan kaikkia lukemiani sarjakuvia en tähän postaukseen laittanut, ettei siitä tulisi liian pitkä, mutta hyviä vinkkejä näistäkin varmasti löytyy!


Juuri
Kuvataiteilija Sanna Hukkanen on työskennellyt Tansaniassa ja nuo vuodet saivat hänet pohtimaan omia juuriaan. Sarjakuvassa Juuri pariskunta on palannut hiljattain Tansaniasta ja alunperin Suomesta kotoisin oleva naisen pohtii huonoja ja hyviä puolia kotimaassaan. Ihmiset ovat epäkohteliaita ja jotkut suhtautuvat vihamielisesti tummaihoisiin, mutta pimeällä voi olla ulkona ja sosiaaliturva estää kadulle joutumisen. Juuri saa pohtimaan Suomea ulkomaalaisen näkökulmasta.


✚   ✚   ✚ 


Sisaret 1918
Kymmenen suomalaista sarjakuvataiteilijaa ovat tarttuneet Suomen sisällissodan tarinoihin ja nuo tarinat ovat peräisin Kansan Arkiston muistitietokokoelmasta sekä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran 1918-kokoelmasta. Valitut tarinat kertovat naisten ja lasten näkökulmasta sodan julmuuksista ja siinä on sekä punaisia että valkoisia.

Kirkkaimpina mieleen jäivät Elina Ovaskaisen muonituskampanjassa toiminut Maija, joka joutui tapahtumien keskipisteeseen Helsingissä, punakaartin päämajassa. Mari Ahokoivun Helena, jossa vielä vuosia myöhemmin sodan kahtiajako näkyy katkeruutena edelleen. Kuvituspuolella ihailin erilaisten tyylien rikkautta kuten Emmi Niemisen herkkää, Reetta Niemensivun veikeää ja Tiitu Takalon vahvaa kynänjälkeä. Taidokas antologia.


✚   ✚   ✚  


Päällystakki
Albumi on Kivi Larmolan sarjakuvasovitus Nikolai Gogolin klassikkoromaanista Päällystakki, joka kertoo Venäjällä 1800-luvulla eläneestä kansliakirjuri Akakista. Vanha ja raihnainen Akaki saa uuden takin ja uusi elämä alkaa. "Kenties vaatteet eivät tee miestä, mutta siihen, millainen mies on, ne vaikuttavat kummasti." Ihmiset suhtautuvat heti aivan erilailla mieheen, kunnioittavammin olettaen ulkoisesti seikoista hänen olevan rikas. Vaan kuinka kauan heiveröinen onni kestää..



Sisaret 1918, Juuri ja Päällystakki



✚   ✚   ✚ 


Huone yhdelle 
Pieni sarjakuva Ilona Piiposta, kolmannen kerroksen vanhapiiasta, joka tuntee oman elämänsä olevan vähäpätöisempi kuin muiden ja näiden ajatusten siivittämänä hän ottaa äkkilähdön Italiaan. Matka opettaa hänelle armollisuuteen itseään kohtaan. Sarjakuva on voimauttava ja lohduttava yksinäisille ja se rohkaisee uskaltamaan. Hieno!


✚   ✚   ✚   



Agatha - The Real Life of Agatha Christie
Albumi alkaa Agathan katoamisesta ja muisteluiden varjolla se käy läpi suurpiirteisesti melkein kaiken lapsuudesta aina kuolemaan. Aika hyvin siis tulee käytyä läpi koko murhamamma Agatha Christien elämä. Hauska lisä albumiin on Hercule Poirotin hahmo, joka luomisensa jälkeen ei jätä Agathaa rauhaan, vaan ilmestyy milloin minnekin kirjailijatarta ärsyttämään huomioillaan ja keksinnöillään.

Kiinnostuneiden kannattaa lukea myös Agathan omaelämäkerta Vanha hyvä aikani. Koska olen sen jo lukenut, ei albumi antanut kauheasti mitään uutta tietoa, mutta en silti kokenut tylsistyneisyyttä millään tasolla. Tekstiä on suhteellisen paljon ja tyyli on hyvin tasainen ja hillitty.


✚   ✚   ✚ 


Mikki ja hukkunut meri
Ei enää upeammaksi voi kuvitus mennä; sille yksinään olisin antanut täydet viisi tähteä. Kuvitusta ajatellen en ole naismuistiin yhtä tarkkaan, värikkääseen ja laadukkaaseen teokseen törmännyt. Paperikaan ei ole mitään hepposta vaan mukavan tuntuista käsissä.

Mikki, Hessu ja Minni seikkailevat ja sukeltevat merten syvyyksissä etsien vastauksia tieteellisiin kysymyksiin. Albumi sijoittuu 17. suursodan jälkeiseen vuoteen ja se on hyvin futuristishenkinen kaikkine teknologioineen mitä ei ole olemassa, mutta toisaalta se tuntuu myös vanhahtavalta sävyjensä vuoksi. Olen stempunk-fani, joten nautin ilmalaivoista, kojeista ja erityisesti Hessun asuista.

Huone yhdelle, Agatha ja Mikki ja hukkunut meri

★★★
Sanna Hukkanen - Juuri
Arktinen Banaani, 2015
Kirjastosta

★★★
Sisaret 1918
Arktinen Banaani, 2018
Kirjastosta

★★★
Kivi Larmola - Päällystakki
Like, 2010
Kirjastosta

★★★½
Agatha: The real life of Agatha Christie 
Teksti: Anne Martinelli ja Guillaume Lebeau
Kuvat: Alexandre Franc
SelfMadeHero, 2014
Kirjastosta

★★★★
Mikki ja hukkunut meri
Mickey et l'ocean perdu
Sanoma, 2018
Kirjastosta

★★★★
Ina Majaniemi - Huone yhdelle
2017
Kirjastosta

12.2.2016

Donald Spoto - Lumous: Audrey Hepburnin elämä


"Heidän lähtiessään matkaan Englannin rannikolta aurinko oli paistanut kirkkaasti, mutta kanaalin keskivaiheilla taivaalle alkoi kerääntyä tummia pilviä ja leppeä tuuli oli jo yltynyt varsin navakaksi."
kirjan alku

Elämäkertoja ei tule juurikaan luettua ja jos siihen ryhdyn on syyn oltava todella hyvä. Audrey Hepburn on erittäin hyvä syy. Hän on yksi lempinäyttelijöitäni ja hänen tuotantoaan on tullut aika laaja-alaisesti katsottua, vaikka kaikkia en vielä ole nähnytkään. Joitain on esimerkiksi ollut hankala löytää. Suurimman vaikutuksen ovat tehneet Loma Roomassa (ihana Gregory Peck), Aamiainen Tiffanylla, Huhu, My Fair Lady, Charade, Kuinka miljoona varastetaan... Kyllähän näitä riittää.

Elokuviensa lisäksi Hepburn tunnetaan tyyli-ikonina, joka alkoi jossain uransa vaiheessa vaikuttaa itse roolihahmojensa pukuvalintoihin. Hänen sivistynyt ja eleganssi olemuksensa ei syyttä ole valloittanut lukuisia ihmisiä, mutta kaikki eivät tiedä mitä tuo tyyni pintakuori pitää sisällään. Hepburnin lapsuus ajoittui toiseen maailmansotaan, kun Hollanti oli saksalaismiehityksen armoilla. Tämä tietysti jätti jälkensä häneen. Hänen suhteensa äitiin oli hankala ja koko uransa ajan Hepburn epäili omia kykyjään.

Hepburnin avioliitto ja rakkaussuhteet eivät olleet kovin kestävää mallia, mutta hän sentään sai kauan toivomiaan lapsia monien keskenmenojen välissä. Lapset olivat Hepburnille tärkeitä, josta kertoo myös se, että hän ei tehnyt elokuvia julkisuuden vuoksi, vaan heti kun pystyi Hepburn pitäytyi kotiäitinä, eikä sen kummemmin haikaillut takaisin elokuvamaailmaan. Loma Roomassa -elokuvan roolistaan Hepburn sai muuten Oscarin. Elämäkertaan oli selvästi haluttu skandaalinkäryä mukaan, joten ota nyt siitä selko pitävätkö kaikki kirjan väittämät aivan paikkansa. Hepburn piti kuitenkin selkeästi kiinni omista arvoistaan ja päämääristään.


Ja miksi kirja sai neljä tähteä viiden sijaan? Yksinkertaisesti siitä syystä, että joku hienotunteisempi kirjoittaja olisi sopinut paremmin kertomaan tästä elegantista naisesta. Donald Spoto ei anna houkuttelevaa kuvaa varsinkaan Hepburnin uran alkupään elokuvista: vanhoja miehiä, heidän kanssaan oli vaikea tulla toimeen, romantiikka puuttui, tökerö toteutus, sekava ja epälooginen käsikirjoitus... Oli sitten asia niin tai näin, niin suoraan sanottuna ei voisi vähempää kiinnostaa Spoton henkilökohtaiset mielipiteet elokuvista, varsinkin kun ne tuntuivat suurimmalta osin parjaavilta. Tekstistä paistaa liian selvästi läpi kirjoittajan omat suosikkielokuvat (Nunnan tarina) ja sitten ne mitä hän ei pitänyt alkunsakaan onnistuneina. Kykenen kyllä ihan hyvin muodostamaan omankin mielipiteen. Enemmän faktapohjaisuutta kiitos! Meinasi ihan hermot mennä siihen jatkuvaan epäkohtien syynäämiseen ja joskus oli pakko keskeyttää lukeminen.

Hepburnin elokuvien ja olemuksensa lisäksi arvostan suuresti hänen työtään Unicefin hyväntahdonlähettiläänä, jona hän toimi elokuvauransa jälkeen. "Ainoa toiveeni tänä jouluna on rauha", hän totesi tuolloin, "rauha varsinkin maailman kaikille lapsille. Vasta silloim vesi, jota heille toimitamme, sammuttaa heidän janonsa, ruoka ravitsee heidän kehonsa ja lääkkeet tekevät heidät terveiksi; vasta silloin he saavat elää voidakseen leikkiä ja käydä koulua ja heidän vanhempansa saavat elää voidakseen rakastaa heitä."

Parhautta: Audrey Hepburn laulamassa Moon Riveriä <3
_______

Donald Spoto - Lumous: Audrey Hepburnin elämä
(Enchantment: The life of Audrey Hepburn, 2006)
Ajatus Kirjat, 2009
Omasta hyllystä
Seitsemännen taiteen tarinat
Tähtiä: ★★★★

21.11.2015

Agatha Christie - Vanha hyvä aikani


"Parhaita onnenlahjoja on ihmiselle onnellinen lapsuus. 
Minun lapsuuteni oli onnellinen"
kirjan alku

Agatha Christie 125-vuotta -lukuhaaste porskuttaa vielä eteenpäin alle kahden kuukauden verran ja omalta osaltani on ollut hetken hiljaista, sillä olen keskittynyt pääosin murhamamman itsensä kirjoittamaan elämäkertaan, joka aikamoinen opus olikin kokonsa puolesta. Agatha Christie on erityisen tuottelias kirjailija, sillä häneltä on ilmestynyt yli 90 kirjaa ja vain Raamattua ja Shakespearea on myyty enemmän kuin hänen kirjojaan.

Christie valottaa kirjassa lapsuuttaan, kertoo jotain avioliitoistaan ja yhteiselosta aviomiehien kanssa, mutta sen huomaa selvästi, että Christie on kirjoittanut vain ja ainoastaan siitä mistä haluaa, sillä esim. hänen kuuluisaa, salaperäistä katoamistaan ei mainita sanallakaan. Toinen asia mistä olisin kaivannut lisää taustatietoja oli kirjojen kirjoittamiseen ja niiden syntyvaiheisiin liittyvät tarinat. Mistä inspiraatio oli lähtöisin? Innoittiko joku tietty henkilö kirjan kirjoittamiseen? Tai tapahtuma? Muutaman kirjan kirjoitusprosessia vähän raotetaan ja kerrottiin minkälaisia aikoja Christie eli joidenkin romaanien kirjoittamisen aikaan. Esimerkiksi Seitsemännen kellon jälkeen Christien itseluottamus kirjoittajana koheni. Christie itse piti raskasmielisistä kirjoista ja Vanhan testamentin kertomuksista, jo pikku tytöstä lähtien.

Suurin huomio keskittyy kirjailijan ulkomaanmatkoihin ja hänen asumiin taloihinsa, joita kuvaillaan hyvin tarkasti. Christie matkusti paljon elämänsä aikana, yksinkin, mikä varsinkaan siihen aikaan ei niin tavallista ollut. Toisen aviomiehensä kanssa Christie vietti myös paljon aikaa kaivauksilla, muuten he olisivat joutuneet viettämään enemmän aikaa erillään. Miehen työ pakotti matkustamaan. Maailmansodatkin on elämäkerrassa mukana, sillä Christie eli molempien aikaan. Hän työskenteli sairaalassa, josta hänen myrkkytietoisuutensakin kumpuaa.

Agatha Christie Rosalind tyttärensä kanssa

Kaikkiin romaaneihinsa Christie ei tietenkään ollut tyytyväinen (mutta jos kirja olisi ollut oikeasti todella huono, ei hän sitä olisi julkaissut) ja yhtenä niistä hän mainitsi Sinisen junan, mistä kuitenkin monet ihmiset ovat pitäneet. "Mutta niinpä sanotaankin, että kirjailijat eivät pysty arvioimaan omia tuotteitaan." Christien mielestä onnistuneimpia sen sijaan olivat Väärän vänkyrä talo ja Syyttömyyden taakka sekä Syyttävä sormi. Omasta mielestäni ainoa floppi Christien tuotannossa on Neljä suurta ja lemppareita murhamamalta on Ikiyö, Kymmenen pientä neekeripoikaa, Kuolema Niilillä, Kurpitsajuhla sekä juurikin Väärän vänkyrä talo. Christie piti näytelmien kirjoittamisesta, koska se ei kuulunut hänen ammattiinsa, joten hänen ei olisi ollut mikään pakko niitä kirjoittaa ja siinä se kaikki hauskuus piilikin.

Kirjan keskeltä löytyy jokunen aukeama kuvia ja näitäkin olisi voinut lisää olla. Kaiken kaikkiaan ihan avartava kirja Agatha Christien elämästä, vaikka tulikin tunne, että kirjailija on jättänyt paljon kertomatta.
_______

Agatha Christie - Vanha hyvä aikani
(An Autobiography, 1977)
WSOY , 1978
Omasta hyllystä 
Agatha Christie 125-vuotta -lukuhaaste
Tähtiä: ★★★½

16.11.2015

Milo Manara - Caravaggio: Miekka ja paletti


Milo Manara tunnetaan eroottisista sarjakuvistaan ja se näkyy tässäkin albumissa lähinnä alastomien naisten muodossa. Piirrosjälki on taitavaa ja erittäin kaunista. Jokainen ruutu on huikea yksityiskohtineen ja valolla ja varjolla on Manarakin leikitellyt albumissa näkyvien Caravaggion taulujen tapaan.

Michelangelo Merisi da Caravaggio (1571-1610) muistetaan yhtenä historian suurimmista taiteilijoista, valon ja varjon mestarina, jonka realistiset ja dramaattiset maalaukset vaikuttivat lähtemättömästi länsimaiseen kuvataiteeseen. Henkilönä Caravaggio oli äkkipikainen, nautiskeluun taipuvainen riitapukari, jolle kaksintaistelut, ilotytöt ja kapakat olivat varsinkin tuttuja.

Neljäsataa vuotta myöhemmin toinen italialainen piirtäjänero, Milo Manara, osoittaa maalarille kunnioitustaan upealla sarjakuvaelämäkerralla. Manaran kuvitus herättää muinaisen Rooman eloon kaikessa loistossaan ja törkyisyydessään. Takakansi

Kyse on kuitenkin mielikuvituksellisesta tarinasta, jolla todellisuuspohjaa. Caravaggio on hyvin tietoinen omista taidoistaan, eikä tyydy kauaa hedelmäasetelmia maalailemaan muiden käskystä, vaan halua ihmismaalauksen pariin. Hän elää vahvasti tilanteessa läsnä itseään säästelemättä, varsinainen levoton sielu. Albumin tarinakin on ihan mukiinmenevä. Se on ronski ja häpeilemätön, vaikka kieltämättä itse kuvat vievät suurimman huomion. Manara näyttää syntyneen kynä kädessä.

_______

Milo Manara - Caravaggio: Miekka ja paletti
(Le Caravage vol. 1, 2015)
Like, 2015
Kirjastosta lainattu
Tähtiä: ★★★★½
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...