"Parhaita onnenlahjoja on ihmiselle onnellinen lapsuus.
Minun lapsuuteni oli onnellinen"
Minun lapsuuteni oli onnellinen"
kirjan alku
Agatha Christie 125-vuotta -lukuhaaste porskuttaa vielä eteenpäin alle kahden kuukauden verran ja omalta osaltani on ollut hetken hiljaista, sillä olen keskittynyt pääosin murhamamman itsensä kirjoittamaan elämäkertaan, joka aikamoinen opus olikin kokonsa puolesta. Agatha Christie on erityisen tuottelias kirjailija, sillä häneltä on ilmestynyt yli 90 kirjaa ja vain Raamattua ja Shakespearea on myyty enemmän kuin hänen kirjojaan.
Christie valottaa kirjassa lapsuuttaan, kertoo jotain avioliitoistaan ja yhteiselosta aviomiehien kanssa, mutta sen huomaa selvästi, että Christie on kirjoittanut vain ja ainoastaan siitä mistä haluaa, sillä esim. hänen kuuluisaa, salaperäistä katoamistaan ei mainita sanallakaan. Toinen asia mistä olisin kaivannut lisää taustatietoja oli kirjojen kirjoittamiseen ja niiden syntyvaiheisiin liittyvät tarinat. Mistä inspiraatio oli lähtöisin? Innoittiko joku tietty henkilö kirjan kirjoittamiseen? Tai tapahtuma? Muutaman kirjan kirjoitusprosessia vähän raotetaan ja kerrottiin minkälaisia aikoja Christie eli joidenkin romaanien kirjoittamisen aikaan. Esimerkiksi Seitsemännen kellon jälkeen Christien itseluottamus kirjoittajana koheni. Christie itse piti raskasmielisistä kirjoista ja Vanhan testamentin kertomuksista, jo pikku tytöstä lähtien.
Suurin huomio keskittyy kirjailijan ulkomaanmatkoihin ja hänen asumiin taloihinsa, joita kuvaillaan hyvin tarkasti. Christie matkusti paljon elämänsä aikana, yksinkin, mikä varsinkaan siihen aikaan ei niin tavallista ollut. Toisen aviomiehensä kanssa Christie vietti myös paljon aikaa kaivauksilla, muuten he olisivat joutuneet viettämään enemmän aikaa erillään. Miehen työ pakotti matkustamaan. Maailmansodatkin on elämäkerrassa mukana, sillä Christie eli molempien aikaan. Hän työskenteli sairaalassa, josta hänen myrkkytietoisuutensakin kumpuaa.
| Agatha Christie Rosalind tyttärensä kanssa |
Kaikkiin romaaneihinsa Christie ei tietenkään ollut tyytyväinen (mutta jos kirja olisi ollut oikeasti todella huono, ei hän sitä olisi julkaissut) ja yhtenä niistä hän mainitsi Sinisen junan, mistä kuitenkin monet ihmiset ovat pitäneet. "Mutta niinpä sanotaankin, että kirjailijat eivät pysty arvioimaan omia tuotteitaan." Christien mielestä onnistuneimpia sen sijaan olivat Väärän vänkyrä talo ja Syyttömyyden taakka sekä Syyttävä sormi. Omasta mielestäni ainoa floppi Christien tuotannossa on Neljä suurta ja lemppareita murhamamalta on Ikiyö, Kymmenen pientä neekeripoikaa, Kuolema Niilillä, Kurpitsajuhla sekä juurikin Väärän vänkyrä talo. Christie piti näytelmien kirjoittamisesta, koska se ei kuulunut hänen ammattiinsa, joten hänen ei olisi ollut mikään pakko niitä kirjoittaa ja siinä se kaikki hauskuus piilikin.
Kirjan keskeltä löytyy jokunen aukeama kuvia ja näitäkin olisi voinut lisää olla. Kaiken kaikkiaan ihan avartava kirja Agatha Christien elämästä, vaikka tulikin tunne, että kirjailija on jättänyt paljon kertomatta.
_______
Agatha Christie - Vanha hyvä aikani
(An Autobiography, 1977)
WSOY , 1978
Omasta hyllystä
Agatha Christie 125-vuotta -lukuhaaste
Tähtiä: ★★★½
Agatha Christie 125-vuotta -lukuhaaste
Tähtiä: ★★★½
