Näytetään tekstit, joissa on tunniste 2017. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste 2017. Näytä kaikki tekstit

18.2.2018

Vuoden 2017 mieleenpainuvimmat

Kylläpä se aika rientää ja minulta melkein pääsi unohtumaan listata viime vuoden sykähdyttävimmät kirjakohtaamiset ja nuo maagiset maailmat, jotka raottivat minulle uusia asioita elämästä. Sain rajattua kirjat neljääntoista tarinaan, jotka suosittelen lämpimästi lukemaan, jos et ole jo ehtinyt tutustua.

Pidemmittä puheitta tässä tulevat kirjat:



Nukkemestari (Paula Silvonen)
Kahdeksan vuotta sitten Tuhka karkasi orpokodista ja kaiveli tunkioita selviytyäkseen. Hän löytää pelättyjen nekromantikkojen killan luota paholaista esittävä marionetin ja nukke lumoaa hänet. Sinä iltana Tuhka päättää tulla nukkemestariksi ja aloittaa esiintymiset kauppatorilla. Hän tuo sadun ihmisten kovan elämän keskelle, mutta rahaa sillä on vaikea ansaita, kunnes hän tapaa Perron.

Pimeää ainetta (Blake Crouch)
Kvanttifyysikko Jason Dessen elää tavallista elämää. Hänellä on vaimo, poika ja työpaikka yliopistossa. Ehkä joskus hän miettii minkälaista elämä olisi ollut, jos hän olisi saanut kollegansa Ryanin sijaan arvostetun Pavia-palkinnon onnistuneesta työstään. Kuinka paljon pidemmälle hän elämässään ja urallaan olisi päässyt. Jossittelu muuttuu todeksi, kun Jason siepataan illanvieton jälkeen ja hänen herättyään maailma ei ole enää entisensä. Hän onkin ansioitunut nero, joka on urallaan saavuttanut sen mihin tavis-Jason ei pystynyt. Mutta niin kuin kliseisesti sanotaan: kaikella on hintansa, eikä onni ole niin yksioikoista.

Veristen varjojen ooppera (Marissa Mehr)
On kuitenkin Dimitri. Mies, johon Juliette rakastuu. Mieheen joka ei vastaa kysyttäessä ja joka puristaa hänen reittään huomauttaakseen ylimääräisistä kiloista. Dimitrin katse painaa hänen omansa alas ja Julietten kasvoille nousee puna häpeästä omaa säälittävyyttään kohtaan. Miehellä on valta ja hän vetää Julietten syvyyksiin. Marionettinuken lailla Juliette roikkuu Dimitrin köysissä niin kuin hän oli lapsuudessaan ollut äidin tiukan kurin alla, eivätkä narut ole katkenneet kaikki vieläkään. Kuitenkin miehen hymy korvaa kaiken. "Se oli hänen kiitoksensa. Vain hymy, mutta kuinka kaunis hymy." 

Lautturi (Jenna Kostet)
Kai ei ole kotoisin maailmasta, jonka me tiedämme. Hänen kotinsa on perheen luona Tuonelan virralla, mutta siellä hänellä on vain haaveita, jotka eivät voi toteutua. Ylhäältä, meidän maailmasta, hän etsii totuutta ja eläviä sieluja.

Veri joka suonissasi virtaa (Tiina Raevaara)
On syksyinen aamu Helsingissä, kun Johannes Heinosen kelloliikkeen lattialle tuupertuu luonnottoman kalvakka nuorukainen. Käy ilmi, että mies on lähtenyt Romaniasta, paennut salaperäisestä laitoksesta, jonka toiminnasta kukaan ei tunnu tietävän mitään. Johannes saa kuulla kauan sitten kadonneen rakastettunsa olevan samassa laitoksessa, ja hän päättää matkustaa Romaniaan etsiäkseen naisen käsiinsä.
 
The Marvels (Brian Selznick)
Tarina alkaa vuonna 1766, kun poika nimeltä Billy Marvel selviää ainoana haaksirikosta ja päätyy lontoolaiseen teatteriin töihin. Siitä alkaa hänen sukunsa tarina, joka on täynnä loistavia ja tunnettuja näyttelijöitä, kunnes 1900-luvulla Leontes Marvel katoaa näyttämöltä ja tarina jää kesken. Alun lukeminen oli kuin elokuvan katselemista. Sivuja ahmi hypnoottisesti ja tarina vei mennessään. 

Uuden nimen tarina (Elena Ferrante)
Uuden nimen tarina jatkaa suoraan siitä, mihin viimeksi päästiin. Elenalla ja Lilalla on edelleen mutkikkaat välit heidän astellessa kohti aikuisuutta. Lila on mennyt nuorena naimisiin ja Elena jatkaa sinnikkäästi opiskeluja. Lilalla on yhä läpitunkeva vaikutus Elenaan vaikka heidän tiensä eroaa pidemmäksikin aikaa Elenan ottaessa Napoliin ja kaikkeen siihen liittyvään etäisyyttä opiskelemalla muualla. Lilan tiukka ote pitää. 


Kani nimeltä jumala (Sarah Winman)
Kirja Ellystä ja hänen perheestään. Alkupuolisko kertoo Ellyn lapsuudesta 70-luvun Englannissa. Sieltä voi nostaa esiin kolme asiaa, jotka eniten vaikuttivat hänen myöhempään elämään: samalla kadulla asuva Jenny Penny, jonka äidillä on paljon poikaystäviä, naapurin Golan, joka on kova kertomaan juttuja sekä tärkeimpänä kaikista veli. Ellyn veli on viisi vuotta vanhempi ja erilainen kuin muut ikäisensä, eksoottinen olento, joka pani yöllä salaa äidin huulipunaa ja suukotteli kasvoni täyteen märkäruven näköisiä laikkuja. Hän vastusti sillä tavalla konservatiivista maailmaa. Isoveli on kenties tärkein osa Ellyn elämää, yhdessä he ovat kokonaisia. Veli on kuin tukeva graniitti, johon nojautua. Toisilleen he kertovat melkein kaiken.

Viima (Seita Vuorela)
Karkailusta syytetty kaksitoistavuotias Viima saa viimeisen tilaisuuden selvitä koulusta Mahdollisuuksien talossa, joka antaa vuosittain muutamalle toivottomalle lapselle mahdollisuuden. Vankilaa muistuttava koulu vaatii Viimaa jättämään vanhan taakseen eli katkaisemaan välit vanhoihin kavereihinsa ja luopumaan rakkaasta skeittilaudastaan, voidakseen päästä parhaisiin mahdollisiin tuloksiin. "Vankeuteni oli alkanut." Viiman on yritettävä tosissaan pärjätä sillä ulos potkiminen tarkoittaa joutumista menetettyjen lasten kouluun, josta puhutaan vain kuiskaten.

Karikko (Seita Vuorela)
Karikko on tarina perheestä, joka ajaa leirintäalueelle ja juuttuu sinne kuin karille. Se on kertomus nuoruudesta, elämän rajallisuudesta ja kaiken tukahduttavasta surusta. Tragedian keskelle joutunut nuori Mitja etsii äitinsä ja veljensä kanssa uusia maamerkkejä kaukaa kotoa. Päämäärättömästi vaeltava kolmikko luulee päätyneensä Lands End -leirintäalueelle sattumalta. Mutta kun Mitja törmää rannalla villien rantapoikien yhteisöön ja kiehtovimpaan tapaamaansa tyttöön, hänen roolinsa seikkailussa tuntuu valmiiksi käsikirjoitetulta. 

Harry Potter ja viisasten kivi (J. K. Rowling, Jim Kay)
Orpopoika Harry asuu Likusteritiellä äitinsä siskon perheen luona, mutta siinä missä perheen suurikokoista Dudley-poikaa lellitään ja hellitään, joutuu pieni ja hintelä Harry asumaan ahtaassa komerossa portaiden alla. 11-vuotispäivänään Harry saa kirjeen, joka muuttaa hänen elämänsä. Hän pääsee Tylypahkan noitien ja velhojen kouluun.

Kesytön (Elina Rouhiainen)
Kaikki alkaa kotona, Helsingin Kalliossa, maalaavasta Raisa Ojasta, joka 17-vuotiaana saa kuulla poliiseilta boheemi äitinsä kuolleen yllättäen. Raisa muuttaa asumaan Hukkavaaraan, keskelle Kainuun korpea ja ainut syy miksi hän järjestelyyn suostuu on halu saada selville äitinsä salattu menneisyys, josta ei kotona ikinä puhuttu. Raisan uusi huoltaja on hänen Jaska-enonsa, josta tyttö ei ole ennen kuullutkaan mainittavan. Kylässä ei tunnu olevan kaikki ihan kohdillaan: luokka on täynnä hyvännäköisiä, treenattuja oppilaita, jotka käyttävät merkkivaatteita ja tietenkin he ottavat Raisan silmätikukseen. Joukon johtajana on komea Mikael, josta Raisa ei meinaa saada silmiään irti. Haaveilua ei estä sekään, että Mikael seurustelee koulun kauneimman tytön kanssa. 

Kepler62: Kutsu (Timo Parvela, Bjorn Sortland, Pasi Pitkänen)
13-vuotias Ari pitää huolta sairaasta veljestään Jonista. He elävät maailmassa, jossa luonnonvarat ovat huvenneet dramaattisesti. Vapaa-aikansa veljekset viettävät uuden Kepler-pelin parissa, joka on kaikkien huulilla, ja pääsevät niiden harvojen joukkoon, jotka ovat pelanneet sen läpi. Kukaan ei tiedä mitä pelin viimeisen tason loppuun suorittaneille tapahtuu, mutta siitä kulkee villejä huhuja. Kyseessä ei ehkä olekaan pelkkä peli, vaan kutsu. Mutta kuka on kutsuja ja minne se heidät vie?

Mörkövahti (Tuutikki Tolonen)
Hillan (11 v), Kaapon (9 v) ja Maikin (6v 4 kk) kesäloma alkaa epävirallisissa merkeissä. Äiti on voittanut kahden viikon rentoutusloman Lapissa ja siksi ajaksi lapsille tulee kodinhoitaja. Mutta kun ovikello soi, paljastuukin jymy-yllätys: oven takana seisoo iso takkuturkkinen otus, joka haisee perunakellarilta ja ojentaa Hillalle paperilapun: Vastaanottajaperhe: Hellemaa. Lähetetty: Koulutettu puoli-ihminen, kansanomaisesti "mörkö", erityisala lasten- ja kodinhoito. Pian selviää, että myös monet lasten kavereista ovat saaneet kotiinsa hoitomörön. Mistä oikein on kysymys? Mistä möröt ovat tulleet ja miksi?



Kunniamaininnat
Kimpassa (Anna Gavalda)
Berliinin ajokoirat (Jyrki Erra)
Hän sanoi nimekseen Aleia (Erika Vik)
Maailman kaunein tyttö (Aino Kivi)
The Leftovers (Tom Perrotta)
Lady Susan (Jane Austen)
Saariston lapset (Astrid Lindgren)
Daytripper (Fabio Moon)
Ystäväni varjo (Anne Muhonen)

5.2.2018

Blogistanian Finlandia 2017 tulokset



Eilen äänestettiin Blogistanian kirjapalkinnoista neljässä eri kategoriassa ja tänä vuonna minä sain ilon emännöidä Finlandiaa. Jo seitsemättä kertaa jaettavaan Finlandiaan äänensä antoi 35 bloggaria ja yhteensä 49 vuonna 2017 ilmestynyttä kotimaista kirjaa sai ääniä. Äänissä oli todella paljon hajontaa, mutta eniten ääniä keräsi


Rosa Liksomin Everstinna!



Kirja liittyy nyt kunniagalleriaan aiempien vuosien voittajien kanssa ja aika hieno rivi meillä on jo.


"Erään ajan anatomia
Rosa Liksom kaivaa esiin luurankoja kansakunnan kaapin sisältä, sen alta, päältä ja kaapin takaa

Everstinna on yhden yön romaani, sisäinen monologi, joka kasvaa erään ajan anatomiaksi. Kysymys on Suomesta, jossa valmistaudutaan sotaan, eletään Neuvostoliiton ja natsi-Saksan välissä ja ollaan lujasti kallellaan jälkimmäiseen, kunnes tuo liitto kaatuu. Kysymys on myös toisesta liitosta: perhehelvetistä. Kun miehellä on jääkärikoulutus, sadistinen luonne ja huono itsetunto, luonnollisen kuoleman kokeva nainen, jonka luontoa on koeteltu, on suuri selviytyjä. Kysymys on vallasta, sen ottamisesta ja siihen alistumisesta – perheessä, juuri itsenäistyneessä valtiossa ja Euroopassa."
Kustantajan sivuilta


Top 11
Rosa Liksom: Everstinna (26)
Katja Kallio: Yön kantaja (14p)
Anneli Kanto: Lahtarit (13p)
Selja Ahava: Ennen kuin mieheni katoaa (10p)
Pasi Ilmari Jääskeläinen: Väärän kissan päivä (9p)
Anni Kytömäki: Kivitasku (9p)
Marianna Kurtto: Tristania (9p)
Erika Vik: Hän sanoi nimekseen Aleia (9p)
Ben Kalland: Vien sinut kotiin (7p)
Juha Hurme: Niemi (7p)
Annastiina Storm: Me täytytään valosta (7p)


Tällä samalla hetkellä julkaistiin myös muiden kategorioiden voittajat, jotka voit käydä katsomassa täältä:




Onnittelut voittajalle ja kaikille ääniä saaneille
sekä suuri kiitos äänestäneille! 

4.2.2018

Blogistanian 2017 ehdokkaani





Blogistanian Finlandia 

Veri joka suonissasi virtaa - Tiina Raevaara (3)
Tällä tavalla maailma loppuu - Philip Teir (1)





Blogistanian Globalia
http://oksanhyllylta.blogspot.fi/

Henkien labyrintti - Carlos Ruiz Zafon (3) 
Uuden nimen tarina - Elena Ferrante (2)
Pimeää ainetta - Blake Crouch (1)




Blogistanian Kuopus
https://kirjakissa.blogspot.fi/

Nokisen tomumajan arvoitus - Alan Bradley (3)
Lasipalatsi - Sarah J. Maas (2)
 Muistojenlukija - Elina Rouhiainen (1)








23.1.2018

Kirjavuosi 2017


Yksi vuosi taas takana ja ennen kuin juuri alkanut vuosi ehtii yhtään pidemmälle on kirjatilastojen aika! Jihuu! Luettujen kirjojen määrä on pysynyt jo monta vuotta melkein samana ja sivuja kertyi yhteensä 37 666. Sain vähän kasvatettua oman hyllyn luettujen määrää, mutta muuten näissä ei mitään ihmeellistä tai uutta ole.


Sen sijaan kirjailijaosuus on kokenut mullistuksia, joista on kiittäminen Suomi100-haastetta. Normaalisti luen ulkomaalaisia paljon enemmän ja etenkin miesten kirjoittamia kirjoja. Teinkin tuolloin johtopäätöksen, että tavallisin lukemani kirja on amerikkalaisen miehen 2010-luvulla kirjoittama. Mutta viime vuonnapa koko kuvio heittikin häränpyllyä oikein kunnolla! Maailmanihme! 😎 Ulkomaalaisten miesten osuus tipahti rajut 29% ja sen sijaan kotimaisten naisten osuus nousi tasan 20%. Ensimmäistä kertaa ikinä luin kotimaisia kirjoja enemmän kuin ulkomaalaisia, kun normaalisti lukema on ulkomaalaiset 80%, kotimaiset 20%. Voin kai sanoa, että mission accomplished! 😜 Viime vuonna tavallisin lukemani kirja oli siis kotimaisen naisen 2010-luvulla kirjoittama.

Luin laiskasti mitään muita kuin romaaneja. Novelleja, sarjakuvia ja kuvakirjoja sentään vähän, joten siksi tänä vuonna julkaisin Sarjakuvahaasteen.


Paljastinkin jo, että luen edelleen eniten 2010-luvulla kirjoitettuja opuksia, enkä näe tilanteen muuttuvan tulevaisuudessa - ellei sitten iske jokin Suomi100-haasteen kaltainen hulluus. 😂 Uutuuksiakin tuli luettua saman verran kuin sitä edellisenä vuonna. Maailmanvalloitus-projekti eteni jopa 7 maan verran, kun tutustuin Afrikkaan. Neljä eniten luettua maata on jälleen samat nekin, mutta eri järjetyksessä ja Suomi tietenkin haukannut isoimman palan.

Goodreadsista napattuja tilastoja

Ilmeisesti aika hyviä kirjoja luin kun keksivertoarvio on ollut 3.8 tähteä! Ehdin osallistumaan kolmeen lukumaratoniin: Ystävänpäivän lukumaratonilla, Elokuun lukumaraton ja Superlukumaraton. Olin myös mukana Korjaamon Dekkarilauantaissa ja Dekkariviikolla, ensimmäistä kertaa Suomessa järjestetyssä Hel-YA-tapahtumassa ja Helsingin kirjamessuilla. Vuoteen kuului tietysti myös paljon teatteria, Muumimaailma, pari Kirja vieköön -iltaa ja ihanien kanssabloggareiden kanssa ajanviettoa. 😃

Lukuhaasteista suoritin:
Uudelleen luettua
Suomi100
Paperilta ruutuun
Novellihaaste
Halloween-lukuhaaste

#hyllynlämmittäjä -haastettakin yritin parhaani mukaan edistää, mutta alan uskoa että ehkä valitsemani kirjat ovat lämmittäneet syystä hyllyä.😁 12 valitusta kirjasta neljä matkasi lukemattomina eteenpäin ja vain säälittävät kaksi ehdin lukea: Missalonghin naiset (Colleen McCullough) ja Uppo-Nalle (Elina Karjalainen). Mutta minähän en jää menneisiin rypemään vaan tein uuden listan tällä vuodelle!

Hyvää alkanutta kirjavuotta 2018!



Muut tilastot
Kirjatilasto 2016
Kirjatilasto 2015
Kirjatilasto 2014  
Kirjatilasto 2013

5.11.2017

Helsingin kirjamessut 2017


Helsingin kirjamessuista on kulunut jo viikko, mutta pää ei ole aivan jäsentänyt kaikkea näkemää ja kokemaa, mutta ehkä tämä postaus auttaa siinä. Minun osalta messut olivat kaksipäiväiset ja tänäkin vuonna messuilin Messukeskukselta saamalla bloggaripassilla.


to 26.10


Ehdin töiden jälkeen käydä hakemassa bloggaripassini, jolloin törmäsinkin jo yllättäviin tuttuihin, joiden seurassa kävin syömässä ja haahuilemassa ympäri messuja. Pääsin levittämään lukemisen ilosanomaa 7-vuotiaalle, jonka kanssa bongailtiin mm. pehmoleluja ympäri messuja. Puheet meni nähtävästi läpi, sillä hän halusi ostaa 200 kirjaa...😂 Se ei ihan toteutunut, mutta minä ostin heti aluksi hyvin viisaana ihmisenä (huomatkaa ironia) kuvitetun Harry Potterin, jota sain kanniskella lopun iltaa. Hyvin suunniteltu juttu kerta kaikkiaan.

Ehdinpä käydä Katrin ja Kirjavarkaan kanssa hyödyntämässä Kansallisteatterin tarjousta, joten teatterireissu luvassa! Olin muuten messuilla ensimmäistä kertaa yksin, mutta käytännössä en ollut yksin missään vaiheessa, joten varsinkin mukava päivä.






 

la 28.10


Lauantaipäivän messut aloitin Bonnierin järjestämällä aamiaisella, jossa oli mukana kirjailijoista Heikki Valkama, Marianna Kurtto, Roope Sarvilinna, Joonas Konstig, A W. Yrjänä ja Tuomas Kyrö. Entuudestaan olen lukenut vain Tuomas Kyröltä kirjan, mutta muut olivat outoja nimiä. Noin 10 minuutin haastatteluhetki per kirjailija antoi kuitenkin loistavaa osviittaa kirjoista, joista mahdollisesti voisin tykätä. Varsinkin A. W. Yrjänää ja Tuomas Kyröä olisi kuunnellut pidempäänkin, aika jäi ihan liian lyhyeksi. Yrjänän Joonaanmäen valaat olisin mieluusti ottanut mukaani, mutta ne olivat päässeet jo loppumaan siihen mennessä kun tajusin meille tarkoitettuja kirjoja käydä hakemassa. Ehdin myös vaihtaa sanasen tai pari joidenkin kanssabloggareiden kanssa.



Kiertelin jonkin aikaa ympäriinsä katsellen ja kirjaostoksia tehden. Löysin aika monta etukäteen haluamaani kirjaa, mutta kuten aina kirjakuvioissa käyn niin tuli nytkin heräteostoksia tehtyä. Adlibriksessä tartuin 3 pokkaria kympillä -tarjoukseen ja sainpa hienon kangankassin kaupan päälle. Lauantain ihmispaljous näkyi varsinkin kahden euron kirjojen luona, jossa kulkeminen oli erityisen hankalaa enkä lopulta löytänyt itselleni kuin yhden tv-sarjan. Muistelin haikeana torstai-iltapäivää, jolloin käytävillä mahtui kulkemaan vaikka lentokonetta leikkien ja messuhallin hahmotti jotenkin paremmin.

Ennätin käydä kuuntelemassa monia paneelikeskusteluja kuten nämä:
        ➤ Miki Liukkosen O (kiinnostuin kovasti kirjasta ja jos 12-vuotiaat pojat ovat pystyneet 
            sen lukemaan, niin pystyn minäkin!)
        ➤ Koko Hubaran Ruskeat tytöt
        ➤ Nuori Aleksis -palkinto (joka meni Hanna Kauppiselle)
        ➤ Jussi Adler-Olsen (hauska mies!)
        ➤ Jatkuu! fanifiktiota kirjallisuutemme klassikoista (Anu Kaaja ja Laura Lindstedt)



Handen kanssa käytiin lastenalueella, jonne oli tuotu kaksikerroksinen Harry Potter -bussi ja olipa siellä ihanan rauhallista, kun pääsimme hetkeksi pois messuhälinästä lepuuttamaan jalkoja. Pyörähdinpä haahuilujen jälkeen kotoisalla bloggaripisteelläkin, joka oli tänä vuonna näkyvämmällä paikalla.




Parasta messuissa on kuitenkin ylivoimaisesti ihanien kirjaystävien näkeminen ja uusin tutustuminen. Kiitos vielä varsinkin Katri, Kirjavaras, Hande ja Rosa messuseurasta! Lukuinto sai nyt kunnon buustauksen ja messujenkin aikana tuli halu kiiruhtaa kotiin lukemaan!


Kirjasaalis



→ Pieni elämä (Hanya Yanagihara)
→ Kafka rannalla (Haruki Murakami)
→ Maailmanloppu ja ihmemaa (Haruki Murakami)
→ Sputnik-rakastettuni (Haruki Murakami)


→ Harry Potter ja Azkabanin vanki (J. K. Rowling, Jim Kay)
→ Being human 2.kausi


→ Erityisherkkä ihminen (Elaine N. Aron)
→ Sodassa ja rakkaudessa (Chris Cleave)
→ Mies joka kuoli (Antti Tuomainen)

Bloggareiden aamiaistilaisuudesta mukaan lähteneet:
→ Pallokala (Heikki Valkama)
→ Tristania (Marianna Kurtto)


Nähdään taas ensivuonna!

24.10.2017

Kuulumisia ja roppakaupalla kirjaintoilua

Päätin, että olisi hyvä kertoilla hieman kuulumisia ja loppuvuoden kirjasuunnitelmia, kun oma aktiivisuus blogistaniassa on ollut lähinnä rästipostausten julkaisemista. Blogini on jonkinlaisessa murroksessa ja yritän löytyy nykyiseen työrytmiin sopivamman tavan blogata, kun arkena ei tahdo löytyä aikaa. Kirjoja luen edelleen suhteellisen paljon (enkä edes ymmärrä, että missä välissä, mutta tuohon pöydän kulmaan niitä kertyy aina pino odottamaan). Kommentointi on sekin jäänyt vähiin mikä harmittaa, mutta ruudun ulkopuolinen elämä menee tässä edelle. Kuvan jälkeen löytyy kaikenlaista kirjapöhinää!

Oi kesä! Näitä hetkiä kaipaan




Uutuuksista
Olen erityisen innoissani äskettäin ilmestyneistä syksyn uutuuksista, joiden joukossa on yllättävän monia suosikkikirjailijoideni teoksia! Anne B. Ragden Berliininpoppelit-trilogia ei jäänytkään trilogiaksi vaan sai jatkoa. Perintötila jatkaa Neshovin suvun tarinaa monien vuosien jälkeen. Sen sijaan Carlos Ruiz Zafonin Unohdettujen kirjojen hautausmaa saa kaivatun neljännen ja viimeisen osan, jonka pitäisi punoa kaikki langat yhteen. Luin juuri syksyllä tätä silmällä pitäen ensimmäisen osan, Tuulen varjon, joka oli niin hyvä kuin muistinkin sen olleen. Sadie Jonesin uusimman suomennoksen, Kutsumattomat vieraat, olen jo varovasti aloittanut, sillä edellinen suomennos (Kotiinpaluu) kiilasi välittömästi lempikirjojeni joukkoon.

Ihmeotukset ja niiden olinpaikat -elokuvakäsikirjoituksen ehdinkin jo lukea J. K. Rowlingilta. Huippuhyvä! Kamalaa että seuraavaa elokuvaa saa odottaa ensi vuoteen asti. Toinenkin Rowlingin kirja löytyy loppuvuoden lukulistalta, sillä Harry Potter ja Azkabanin vangista ilmestyy kuvitettu laitos!! Olen aloitellut toista osaa ja siitä pääsenkin näppärästi jatkamaan tuohon kolmanteen. Enkä edes suostu ajattelemaan minkälainen piinaava odotus siitä sitten seuraa. Tämä hetki on paras hetki.

Kolmen vahvan tekijän (Parvela, Sortland, Pitkänen) nuorille suunnattu visuaalisesti todella upea Kepler62-sarja sai kesällä toiseksi viimeisen osansa ja näillä näppäimillä ilmestyy/ilmestyi viimeinenkin osa. Heikommalle jäänyt dekkarien lukeminen saa vahvistusta Alan Bradleyn Nokisen tomumajan arvoituksesta, jossa Flavia on merimatkalla kohti kanadalaista tyttökoulua ja minulla on vahva luotto siihen, että sarjan laatu ponnahtaa tätä myöten taas heilahtaen ylöspäin normaalille tasolle.

Loppuvuoden lukemiseni näyttäisi olevan näillä turvattu.

Muista kirjoista
Mutta jotta lukeminen ei vahingossakaan lopu, niin tänä vuonna haluaisin lukea (uutuudet poisluettuina) vielä ainakin nämä romaanit:
  • Erin Morgenstern - Yösirkus
  • Charles Dickens - Kolea talo
  • Joyce Carol Oates - Haudankaivajan tytär


Haasteista
Halloween lukuhaastetta on vielä viikko jäljellä ja siihen yritän lähinnä saada enää Potterin luettua loppuun. Superlukumaratonit olen onnistunut lahjakkaasti ohittamaan tähän mennessä, mutta onneksi vielä muutama tilaisuus korjata asia. Uudelleen luettua- haasteeseen vaihtoehtoja riittää, voisin lukea vaikka mitä, mutta todennäköisimmin jotkut näistä:


Oma Suomi100 luku-urakkani alkaa sekin vedellä viimeisiään ja haastesivun mukaan 60 luettu tähän mennessä, joten täydet sata jäänee tässä vaiheessa haaveeksi, vaikken kyllä alkuunkaan ajatellut pystyväni siihen. Onneksi takataskussa on muutama kulttuurivisiitti, jotka lasketaan yhtälailla mukaan. Sitten on vielä oman hyllyn TBR-lista, josta tulee ihan kohta täyteen kaksi vuotta ja sen jälkeen on aika tehdä kokonaan uusi lista!


Tapahtumista
Tänä syksynä olin ensimmäistä kertaa Baba Lybeckin vetämässä Kirja vieköön -illassa ja niitä olisi vielä kaksi tulossa, toivottavasti ainakin toiseen ennätän tulla. Muuten loppuvuoteen kuuluu teatteria (Cats♥).

Syksy on tunnetusti kirjamessujen aikaa (ylihuomenna!!) ja olen taas tulossa Helsingin kirjamessuille bloggaripassilla - näillä näkymin torstaina ja lauantaina, sillä muut päivät olen muissa menoissa kiinni.
Messuohjelma löytyy täältä.

Tärppejä

to 26.10
16.30 KirjaKallio
Jenna Kostet: Pikimusta, sysipimeä

17.00 Eino Leino
Puhutaan Tovesta

18.30 Katri Vala
Kirja erikoisena esineenä

19.00 KirjaKallio
Tapetaan kirjailija!

la 28.10
10.30 Mika Waltari
Dostojevski - Kiistaton ja kiistelty

11.30 KirjaKallio
Koko Hubara: Ruskeat tytöt

12.00 Kullervo
Parnasson kirjallisuuskeskustelu

12.30 Rauha
Meik Wiking: Hygge & Lykke

13.00 Magia
Harry Potter ja Tylypahkan kirjasto

19.00 KirjaKahvila
Sadan vuoden unet - satuja aikuisille

Törmäillään messuilla!



Elokuvista ja sarjoista
Loppuun on pakko saada mainituksi joitain ruutuelämyksiä kuten pari Agatha Christie -filmatisointia: marraskuun lopussa elokuvateattereihin tulee Idän pikajunan arvoitus aikamoisella näyttelijäkaartilla ja Crooked House (Väärän vänkyrä talo) brittien ensi-iltaan joulukuun lopussa. Molemmat noista dekkareista erottuu selkeästi Christien tuotannosta ja todella mielenkiinnolla odotan minkälaiset versiot niistä on tehty.

Daphne Du Maurierin romaani My Cousin Rachel sai sekin elokuvallisen muodon, mutta sitä ennen täytyy lukea kirja. Yksi käsikirjoittajista on Downton Abbeysta tuttu Julian Fellowes. Lisäksi löyhästi Archie (Justus) -sarjakuviin perustuva Riverdale (parhaita sarjoja ikinä!) sai toisen tuotantokauden ja on juuri alkanut pyörimään Netflixissä. Elämä näyttää just nyt aika ihanalta.


Kertokaa mitä teille kuuluu!
Miltä näyttää loppuvuosi?

19.7.2017

Kuvakirjoja 2017






Huomaan, että tänä vuonna kuvakirjat ovat jääneet pahasti taka-alalle, mutta näin kesällä on aikaa korjata asia. Olen törmännyt kuitenkin hyviin vinkkeihin tänä vuonna ilmestyneistä lastenkirjoista ja haluankin tuoda ne blogiini asti. Kotimaiset kirjat oli tarkoitus näkyä paremmin ja huomaan, että näistä vain yksi on suomalaisen tekijän. Pitää siis käydä vielä etsimässä kotimaisia vinkkejä.

_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _

Milla & Mari

Milla ja Mari ovat sisatuksia ja kuvakirja näyttää miten tytöt kuluttavat aikaansa juna-asemalla ja matkalla. Monenlaista hauskaa he keksivät, mutta välillä tulee riitojankin. Sitten sovitaan.


"Milla mietti sanojaan joita ei pitänyt sanoa ja painoi ne piiloon. Hän keksi paljon kivempia sanoja joista syntyi taas silta heidän välilleen."

Konkreettinen junamatka toimii myös symbolisessa merkityksessä: riidan ollessa pahimmillaan sataa ja junassa on yhteys poikki. Ystävyyden taas rakentuessa ennalleen mennään sillan yli.
Tekstiä on vähän, joten paljon kuvien varassa. Kuvitus on herkkää ja taidokasta. Nostalginen kuvitustyyli hämäsi kirjastossa hetken, kun ajattelin tämän olevan joku vanha kirja, vaikka nimenomaan etsin uutuuksia. Mutta todella mukavaa siis, että tyyli ei ole totaalisesti kadonnut nykymaailmasta.

_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _

Kyllä, sanoi Koala

Kalle-koalan spesiaalialaa on päiväunet eukalyptuspuussa. Se ei pidä maan tasalla olevasta melskeestä, joka vaikuttaa kiireiseltä ja levottomalta. Kallen päivät kuluvat aina samalla tavalla, eikä koskaan tee mitään uutta. Se ei tahtoisi lähteä edes muiden eläinten leikkeihin mukaan, kun puussakin riittää hommaan. Myöhemmin koala katuu hiukan valintaansa, kun alhaalta kuuluu nuotiolauluja. Oikeasti koala pelottaa kaikki mahdolliset vaarat alhaalla maassa. Sitten olosuhteiden pakosta se joutuu jalkautumaan maankamaralle, eikä siellä olekaan niin kamalaa.

Kirjassa on hauskaa riimittelyä. Se kertoo uskaltamisen ilosta ja uuden löytämisestä - ei mikään itsestäänselvyys vanhemmallekaan lukijakunnalle. Kuvituksessa on draamantajua ja kuvat taitavatkin olla koko kirjan suola. Itse ihastelin voimakkaita värejä ja jännittäviä kuvakulmia.


_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _

Kadonneiden eläinten saari

Pasi Pitkänen on tuttu Mörkövahdin ja Kepler62 kautta ja nyt häneltä ilmestyi oma, hyvin tunnistettava kuvakirja, joka huokuu seikkailuhenkeä ja viidakon huminaa.

Matias vie pikkusiskonsa Jennin syntymäpäivälahjaksi sirkukseen ja kesken esityksen sirkuksen katon läpi rysähtää valtava musta olento, joka vie Jennin ja lavalla kyyhöttäneen leijonanpennulla mukanaan. Matias lähtee perään lavan takaa löytynyt leijona mukanaan ja alkaa huima viidakkoseikkailu. He päätyvät saarelle, jossa oleskelee omituisia eläimiä. Enää pitää vain etsiä Jenni ja leijonanpentu.

Kadonneiden eläinten saari on hienosti mietitty kokonaisuus kannesta kanteen. Nyt jo alkaa tuntua siltä, että Pitkäsen kirjojen kohdalla voi luottaa hyvään, laadukkaaseen tarinaan ja tietysti huiman hienoihin, värikylläisiin kuviin. En saa niistä koskaan tarpeekseni. Sanomaltaan kirja tarttuu tärkeään aiheeseen, joten toivottavasti tämä vauhdikas tarina päätyy monien lasten ja aikuisten luettavaksi.

_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _

Danny Parker - Milla & Mari
Kuvitus: Freya Blackwood
(Molly & Mae, 2016)
Karisto, 2017
Kirjastosta


Rachel Bright - Kyllä, sanoi Koala
Kuvitus: Jim Field
(The Koala Who Could, 2016) 
Mäkelä, 2017
Kirjastosta


Pasi Pitkänen - Kadonneiden eläinten saari
Wsoy, 2017
Kirjastosta
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...