8.9.2016

L. M. Montgomery - Runotyttö #2 ja #3


Runotyttö on L. M. Montgomeryn rakastettu nuortenkirjaklassikko Anna-sarjan lisäksi ja ensimmäisen osan luin aikoinaan nuorena. Päätin kuitenkin jatkaa suoraan toiseen osaa, vaikka aikaa onkin kulunut paljon. Nuoruuden intensiivisestä lukutavasta kertoo hyvin paljon se, että oli heti täysin kärryillä tapahtumista ja menneestä! Muistin henkilöt ja tapahtumat, lumoavan Prinssi Edvardin saaren, Emilian epäilevät sukulaiset... Se kaikki vyöryi takaisin mieleeni sivuja käännellessäni. Oli huikeaa päästä taas säpäkän Emilia Starrin luo.


Runotyttö maineen polulla
Uuden Kuun runotyttö, omapäinen ja valloittava Emilia, lähtee opiskelemaan Shrewsburyn lukioon. Samaa lukiota käyvät myös hänen hyvät ystävänsä Perry, Ilse ja Teddy. Emilia huomaa ihastuneensa Teddyyn, joka haluaisi taiteilijaksi. Romanttiset tunteet taitavat kuitenkin olla vain yksipuolisia... Kauan haaveilemallaan kirjailijanuralla Emilia kokee ensimmäiset riemuvoittonsa. Takakansi

"Tänä iltana kun olin parhaillaan kertomukseni puolivälissä, Elisabet-täti käski minun mennä istuttamaan sipuleita. Minun täytyi panna kynä pois ja lähteä keittiöpuutarhaan. mutta onneksi sipuleita istuttaessa voi ajatella mitä ihmeitä tahansa. On mainiota, ettei aina tarvitse panna sieluaan siihen työhön, jota kädet tekevät. Luojan kiitos, sillä kenellä olisi muuten enää sielua jäljellä? Minä istutin sipuleita ja mielukuvituksessani retkeilin linnunradalla." Runotyttö etsii tähteään

Runotyttö etsii tähteään
Runotyttö Emiliasta on kasvanut ihastuttava nuori nainen, jonka ympärillä parveilevat kosijat saavat Uuden Kuun kartanon tädit ymmälleen. Kuka on Emilian tuleva aviomies? Paljastaessaan viimein kenen kanssa haluaa mennä naimisiin hän järjestää läheisilleen todellisen jymy-yllätyksen. Suureksi ilokseen Emilia huomaa, että hänen kirjailijanuransa on muuttunut unelmasta todellisuudeksi: tulevaisuus avautuu lupaavana. Takakansi

Kirjasarja seuraa Emilia Starrin kasvua tuolla ihastuttavalla kanadalaisella Prinssi Edvardin saarella sukulaisten ja ystävien ympäröimänä. Emilia on sanavalmis, nokkela (tätien mielestä nenäkäs), mutta herkkä taitelijasielu. Hän on todella valloittava ja jääräpäinen samaan aikaan. Yksi kirjallisuuden parhaista hahmoista, jos suoraan sanotaan. Montgomeryllä on ymmärrystä ihmismieleen ja hänen henkilönsä on ihastuttavan inhimillisiä. Ei tuota vaikeuksia kuvitella heidät oikeaan elämään. Luonnolla on oma suuri roolinsa ja osa kirjojen viehätystä perustuu juuri siihen.

Nautittavaa kirjasarjaa seuraavan kerran kaipaillessani täytyykin tarttua Annaan.
_______

L. M. Montgomery - Runotyttö maineen polulla
(Emily Climbs, 1925)
WSOY, 2002
Omasta hyllystä
Tähtiä:

L. M. Montgomery - Runotyttö etsii tähteään
(Emily's Guest, 1927)
WSOY, 2002
Omasta hyllystä
Tähtiä:

6 kommenttia:

  1. Emilian hahmo on tosiaan mahtava ja varmasti osasyy siihen miksi Runotyttöihin palataan vuosien jälkeenkin.

    Nämä suomenkieliset nimet ovat kyllä ihanat. Maineen polulla ja etsii tähteään kuulostavat jostain syystä runollisemmalta kuin alkuperäiset :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hänen veroistaan ei mistään muualta löydy <3 Totta muuten! Nuo englanninkieliset nimet ovat jopa tylsiä, kerrankin näinpäin :D

      Poista
  2. Lapsuuteni lempparit <3 En ole uskaltanut lukea näitä uudelleen, sillä päällimmäisenä mielessäni on näistä se taianomainen tunnelma, jota en halua särkeä. Mutta oikeasti pitäisi uskaltaa, ehkä jo piankin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rakastuin jo nuorena ensimmäiseen osaan, mutta en oikein ymmärrä miksen lukenut sitten loppujakin...? No onneksi nyt tuli luettua. Minun mielikuvani pysyivät ihan samoina, joten voisin rohkaista sinua koittamaan uusintalukua:)

      Poista
  3. Ihana Runotyttö <3. Tässä sarjassa on aivan jotain erityistä, ja sarja on kestänyt hienosti aikaa (ekan osan olen lukenut uudelleen blogiaikana, ja toista osaa silmäilin jokin aika sitten). Runotyttö on aina ollut minulle se paras tyttökirjasarja, vaikka olihan Anna-sarjakin ihan pirteä (ja Alcottin kirjat myös).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. <3 Näissä on jotain niin viatonta ja hurmaavaa, pakko varmaan joskus vuosien päästä taas palata Emilian pariin. Pidän myös Annasta ja Pikku naisia on aivan ihana<3

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...