10.9.2015

P. D. James - Dalgliesh ja kuolema


"Sen oli määrä olla ylilääkärin viimeinen kierros, ja Dalgliesh epäili ettei kumpikaan heistä surrut sitä, sillä toisen ylimielisyys ja alentuvuus ja toisen heikkous, kiitollisuus ja riippuvaisuus toisesta ei ollut kelvollinen perusta tyydyttävälle kypsälle suhteelle, olipa se miten lyhytaikainen tahansa."
kirjan alku

Blogin aloittamisen jälkeen en ole ilmeisesti kertaakaan lukenut P. D. Jamesia, johon joskus vuosia sitten hurahdin. Hänen kirjansa ovat koukuttavia ja jollain tavalla muistuttaa jopa Agatha Christietä, mutta sillä erotuksella, että James kirjoittaa nykyajasta ja hänen kirjansa eivät ole aivan niin leppoista luettavaa kuin toisen murhamamman. Tai johtuneeko tuo seikka siitä, että tiedän molempien olevan iäkkäitä naisia. Niin tai näin, James + Dalgliesh on pettämätön yhdistelmä.

Poliisitarkastaja Dalgliesh on toipumassa vakavasta sairaudesta. Hän matkustaa tapaamaan vanhaa ystäväänsä isä Baddeleytä, invalidien hoitokodin kappalaista. Kunnianarvoisa isä on ilmoittanut tarvitsevansa apua, mutta kun Dalgliesh saapuu paikalle, tämä on kuollut. Myös eräs potilaista on saanut surmansa - itsemurhako? Takakansi

Tässä dekkarissa on paljon hyvää kuten hieman syrjässä oleva hoitokoti, jossa on vain henkilökunta ja kasa erikoisia potilaita. Suljetun huoneen -mysteerit ovat aina kaikista kiinnostavampia, kun epäiltyjen joukko on joten kuten rajattu, mutta henkilöitä kuitenkin riittää. En tiedä olenko kehittynyt hurjasti murhaajan arvaamisessa, vai mikä on syynä, mutta tiesin syyllinen aika pian. Se oli yllätyksetön ja itsestäänselvä valinta. Pieni pettymys, mutta ei se estänyt nauttimasta silti taitavasti kirjoitetusta romaanista.

Yllättävää sen sijaan oli todella dramaattinen ja hengästyttävä loppu, jollaista en muista aikaisemmista kirjoista. Minua ihan tosissaan jännitti! "Tämä oli loppu. Hän ei enää taistellut , salli vain vierittää itseään alaspäin kohti kuolemaa." Taitavasti rakennetut hahmot ovat myös kirjailijan vahvuus, sillä heistä löytyy poikkeuksetta syvyyttä ja he toimivat luonteensa mukaisesti. Dalgliesh ja kuolema ei esimerkiksi myöskään ole pelkkää rikoksen ratkaisua, vaan siinä sivussa Dalgliesh murehtii oma elämäänsä ja tilaansa. Hän on yksi kirjallisuuden lempparihahmojani.

Se miten kansikuva liittyy kirjan sisältöön, säilyy edelleen mysteerinä minulla. En näe nimittäin kuvalla minkäänlaista yhteyttä tekstiin. Mutta lukekaa kirja silti! :)
_______

P. D. James - Dalgliesh ja kuolema
(The Black Tower, 1975)
WSOY, 2012
Kannen kuva: David J Green/Arcangel/Fennopress
Omasta hyllystä
Tähtiä:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...