Näytetään tekstit, joissa on tunniste parhaat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste parhaat. Näytä kaikki tekstit

6.2.2020

Vuoden 2019 sykähdyttävimmät

Kevääseen ei ole enää pitkä aika, mutta uskaltauduin silti vielä katsomaan taaksepäin edelliseen vuoteen ja poimimaan sieltä joitain hienoja lukuelämyksiä joiden kaltaisiin haluaisin tänäkin vuonna törmätä. Kirjat oli helppo valita, sillä viime vuonna tunnuin lukeneeni enemmän ihan-ok-kirjoja - hienoja kirjoja, mutta mitään sen suurempaa annettavaa niillä ei ollut tarjota. Alla siis esiteltynä nuo kirjat, jotka ovat edelleen mielessäni.



Tilaa unelmoida (Kristine McKenna & David Lynch)
Viime vuoden kirjoista se lemppareista lempparein! Mestariohjaajan elämäkerta/muistelmateos, joka sallii hetkeksi sukeltaa tuon miehen erikoiseen mieleen. Twin Peaks -fanina en malttanut laskea kirjaa käsistä odottaessani lukua lempisarjastani. Luen harvoin (lue: en juuri ikinä) elämäkertoja tai muutenkaan mitään faktapohjaisia teoksia, joten se että pidin tästä viiden tähden verran on hurja saavutus!



Kielletty hedelmä (Liv Strömquist)
Albumissa tiukkaan syyniin pääsee tällä kertaa naisen sukuelin, jonka merkitys ja siihen suhtautuminen on ihmiskunnan historian aikana ollut hyvinkin värikäs ja välillä jopa uskomaton. Jälleen osuvaa pohdintaa ja viiltävää analyysiä ja faktaa Strömquistilta. Huutia saavat niin tabut kuin uskomuksetkin. Kielletty hedelmä on teos, joka kaikkien tulisi lukea!

Skam (Julie Andem)
Skam-tv-sarjan alkuperäiset käsikirjoitukset, jotka luin kaikki neljä putkeen ihan hullun innostuneena. Skamia katsoneelle ne eivät juonellisesti tuo mitään uutta - lukuunottamatta poistettuja kohtauksia - mutta teksti selittää sarjaa enemmän henkilöiden päänsisäisiä ajatuksia, mitä ei tietenkään tv-sarjassa kuulu vaan niiden bongaaminen ja tulkita jätetään katsojan varaan. Skam-fanien must-read kirjat, joiden lukemisesta tekee hauskaa Julie Andemin hupsut sivuhuomautukset.

Rakkaudesta aseisiin (Jennifer Clement)
Rakkaudesta aseisiin on kauniisti ja hyvin runollisesti kirjoitettu kirja, joka luo kontrastin sisällölle, jossa kirjan nimenkin mukaisesti aseet ovat yksi kantava teema. Kirjassa on muutenkin paljon yhteiskunnallista asiaa. Se tuudittaa suloisilla sanoilla ja lempeillä lauseilla ja pieneen kirjaa mahtuu hurja ja voimakas tarina. Samaan aikaa karu ja kaunis, epämiellyttävä ja ihana. Pearlin puolesta pelkää, sillä ympäristö ei ole ihanteellinen nuorelle ihmisenalulle. Äiti on tytön elämän kiintopiste, mutta elämä ei ole hellä. Silti aina on toivoa.


Kutsu minua nimelläsi (André Aciman)
Aciman kuvaa ihanasti ja käsinkosketeltavan todentuntuisesti Elion ensirakkautta; Siitä syntyvää hyvänolon tunnetta, mutta myös tuskaa kun ei ole varma toisen tunteista ja haluaa silti enemmän kuin mitään muuta olla vain toista lähellä. Ajatukset täyttyvät Oliverista ja Elion hyvinkin tarkkaan pohtivat pään sisäiset keskustelut itsensä kanssa on jotain niin hyvin tuttua! 



Näkymättömät ihmiset (Will Eisner)
Will Eisneristä on muodostunut yksi luottosarjakuvataiteilijoistani, sillä hän kuvaa elämää rouheasti, mutta ei toivottomasti. Näkymättömät ihmiset kertoo nimensä mukaisesti ihmisistä, jotka ovat muille näkymättömiä. Kansien välissä on kolme sinänsä surullista tarinaa, mutta Eisnerin ironinen huumori siivittää tarinat etäämmäksi nyyhkykertomuksista. Suurissa kaupungeissa ihmiset katoavat toistensa joukkoon, solahtavat valtavaan väkijoukkoon ja jäävät tuntemattomiksi, unohdettaviksi. Näkeekö heitä kukaan?


28.1.2019

Vuoden 2018 parhaat





Pieni elämä (Hanya Yanagihara)
Kirjoja ei ole esitelty mitenkään paremmuusjärjestyksessä, mutta kyllä Pieni elämä oli ehdottomasti vuoden 2018 The Kirja. Sen lukeminen otti henkisesti koville ja repi vereslihalle, mutta siinä oli myös kauneutta ja herkkyyttä.

Ne jotka lähtevät ja ne jotka jäävät (Elena Ferrante)
Ferranten Napoli-sarjan kolmas osa on yhtä taattua laatua ja viihtymistä kuin edellisetkin osat! Elena ja Lila ovat fyysisesti kaukana toisistaan, mutta yhä tiukasti sidoksissa muuten.

Hänet täytyy tappaa (Agatha Christie)
Tarina amerikkaisen leskirouvan perheestä, jota hän hallitsee pelolla ja julmuudella. Onneksi Poirot on kuulolla.

Macbeth (Jo Nesbo)
Nesbo tarttuu häikäilemättä Shakespeare klassikkoon ja tuo sen raadolliseen ja petolliseen nykypäivään.





Henkien labyrintti (Carlos Ruiz Zafon)
Unohdettujen kirjojen haustausmaa -sarjan viimeinen paksu osa nivoo yhteen sarjan edelliset osat ja Zafonin maagisessa Espanjassa saa kokea ihmeellisiä tarinoita ja tunnelmia. Tunnen pelkkää suurta ja palavaa rakkautta tätä sarjaa kohtaan.

Näkemiin taivaassa (Pierre Lemaitre)
Upea, kaunis kirja sodan jälkeisestä yhteiskunnasta ja ihmisistä jotka koittavat kaikki selvitä omalla tavallaan. Lemaitren kirjassa on myös maagisuutta ja hienoja henkilöitä. Koskettava kipale.

Maailman lahjakkain tyttö (M. R. Carey)
Dystopia pääsi totaalisesti yllättämään ja nautin Careyn ajatuksia herättävästä tarinasta ihmiskunnasta muutosten edessä ja vaikeiden valintojen äärellä.

We were liars (E. Lockhart)
Saarta asuttava Sinclairin rikas ja etuoikeutettu suku pitää sisällään omat ongelmansa. Kirja kertoo suvun nuorista ja erityisen ihastunut olin yllättävän tarinan lisäksi Lockhartin soljuvaan kirjoitustyyliin ja mielikuviin.





The Arrival (Shaun Tan)
En voi kuvitella miten joillain on Shaun Tanin kokoinen aukko elämässä! The Arrival pohtii sanattomasti kuulumisen tunnetta, mutta välittää niin paljon enemmän kuvilla kuin sanoilla ikinä voisi. Parempaa tapaa toteuttaa kirja vieraaseen kulttuuriin tupsahtamisesta en voisi kuvitella. Siinä ihan pakosti joutui astumaan toisen saappaisiin, hankasi vastaan tai ei.

Cicada (Shaun Tan)
Tanin toisesta lukemasti kirjasta en ole vielä ehtinyt blogata, mutta Cicada on sekin taattua vähäeleistä laatua! Siinä on sanomaa työstä ja elämästä.

Prinssi Charlesin tunne (Liv Strömqvist)
Näppärää sarjakuvamuotoista argumentointia nykypäivän normeja kyseenalaistaen. Kohteeksi joutuvat albumissa rakkaus, parisuhde ja avioliitto. Herättelevä teos, joka sai katsomaan yhteiskuntaamme uusin, yhä feministisimmin silmin.

Kepler62: Kaksi heimoa (Pasi Pitkänen)
Nuortenkirja rintamalle kuului myös hyvää. Kepler62 sai jatkoa uuden tuotantokauden turvin ja nuorten tarina uudella planeetalla jatkuu seikkailuiden merkeissä.


Parhaat sarjakuvat löytyy täältä.



Kertokaa oma vuoden 2018 lemppari!

6.1.2017

Vuoden 2016 huiput

Kirjatilaston tekeminen viime vuodelta on vielä kesken, joten keskitytään sitä ennen kirjoihin jotka parhaiten tempaisivat pois tästä synkästä ja kylmästä (-26C tervetuloa vaan) maailmasta edes hetkeksi. Tämän suppeampaa tiivistystä oli mahdoton tehdä ja monta hyvää elämystä jäi pois, mutta sehän vain tarkoittaa, että lukuvuosi 2016 oli vallan mainio! Hurraahuuto sille.

Alla siis vuoden 2016 lukuelämykset (ei missään erityisessä järjestyksessä):


Yönäytös - Marisha Pessl
Lumilapsi - Eowyn Ivey
Myrskyuhri - Dolores Redondo
Kotiinpaluu - Sadie Jones
Blondi - Joyce Carol Oates
Loistava ystäväni - Elena Ferrante


Korppinaiset - Tiina Raevaara
Ihmeiden tie - John Irving
Simpukankerääjät - Rosamunde Pilcher
The Red Tree - Shaun Tan
Poldark: Kapinallinen - Winston Graham
Carmilla - Sheridan Le Fanu


Miehuuskoe - Charles Webb
Valo valtameren yllä - L. M. Stedman
Säädyllinen ainesosa - Leena Parkkinen
Halu - J. R. Ward
Kylmän kosketus - Louise Penny


Rakasta minut vahvaksi - Aino Suhola
Marina - Carlos Ruiz Zafon
Minä, muru ja metsä - Lena Frölander-Ulf
Hamelnin pillipiipari - Russell Brand
Runotyttö maineen polulla - L. M. Montgomery


SARJAKUVAT
Närhi - Lauri ja Jaakko Ahonen
Sin City - Frank Miller
Blast: Röykkiö ihraa - Manu Larcenet
Anya's Ghost - Vera Brosgol


Toivottavasti lukuvuosi 2017 on lähtenyt hyvin käyntiin!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...