3.6.2016

William Shakespeare - Coriolanus


Silloin tällöin pujahdan Shakespearen maailmaan ja tällä hetkellä on menossa Lukuharjoituksia-haaste, joten tämä näytelmä osui hyvään saumaan senkin vuoksi. Viimeksi luin haasteeseen Arthur Millerin Kauppamatkustajan kuoleman,joka edustaa hieman nuorempaa näytelmäsukupolvea.

Coriolanus on tasavallan ajan Roomassa tapahtuva poliittinen tragedia. Nälkää näkevä kansa liikehtii, kun volskit lyönyt kopea Coriolanus on nousemassa konsuliksi. Plebeijien mielipide kääntyy häntä vastaan, ja hän pakenee raivostuneena volskien puolelle. Roomaan jäänyt äiti Volumnia estää poikaansa hyökkäämästä omiaan vastaan, mutta rauhan solmiminen tekee Coriolanuksesta kaksinkertaisen petturin. Takakansi

"Cor. Vai riittää?
Niinkuin ma maani hyväks' veren' annoin,
Pelkäämätt ulkovaltaa, samoin kielen'
Uuvuksiin asti sanojansa purkaa
Rupihin noihin, joita kammoksumme,
Vaikk' yhä niiden saastaa etsimme.
Brut. Puhutte kansasta, kuin olisitte
Te rankaiseva jumal', ettekä
Vain ihminen ja heikko niinkuin muutkin.
Sic. Tuo meidän pitäis saattaa kansan tietoon."

Näytelmän suomennoksesta vastaa Paavo Cajander. Olen tykännyt eniten Matti Rossin suomennoksista, sillä hänen tekstinsä on jo sen verran modernia, että tavallisempikin tallaaja ymmärtää sitä suhteellisen helposti. Coriolanuksen lukeminen oli pientä puurtamista juuri tästä syystä. Alunperin tarkoitus oli lukea niteen neljäs näytelmä Titus Andronicus, mutta enpä jaksakaan. Joskus sen vielä luen, mutta uudempana käännöksenä.

Eiköhän nämä tragediat saa hetkeksi riittää ja seuraavaksi siirryn vähän leppoisampien pariin eli komediat: Here I Come!
_______

William Shakespeare - Coriolanus
(Coriolanus, 1607-08)
WSOY, 1994
Omasta hyllystä
Lukuharjoituksia-haaste
Tähtiä: ½

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...