Charlaine Harris - Veren imussa

Veren imussa - Charlaine Harris

(Dead to the World, 2004)

Gummerus, 2011

Kirjastosta lainattu

"Löysin oveeni teipatun viestin kun palasin töistä kotiin."

kirjan ensimmäinen lause

Sookie Stackhouse 4

Ajaessaan töistä kotiin Sookie huomaa tien laidassa juoksevan puolialastoman miehen. Sookie ottaa muistinsa menettäneen miehen kyytiin, sillä hän on tunnistanut kuka tämä on. Eric ei itse kuitenkaan muista mitä on tapahtunut tai kuka hän on. Omahyväisen ja vihjailevan Ericin tilalla on herkkä ja haavoittuvainen Eric. Uusi Eric saa Sookien syystäkin hämmennyksiin, sillä häntä on entistä vaikeampi vastustaa.

Pian selviää, että Ericin muistin menetyksen takana on hämmästyttävän voimakkaat noidat, joilla olisi Ericille vielä käyttöä. Sookie suojelee miestä ja löytää tietenkin itsensä jälleen vastoin tahtoaan keskeltä noitien, vampyyrien ja ihmissusien välien selvittelyä. Eikä huolia vähennä myöskään kadonnut Jason-veli.

Tätä menoa sarja varmaan käy aika villiksi, sillä jokainen kirja on tähän mennessä esitellyt uusia taikaolentoja parikin kappaletta. Mitähän mielikuvituksellisia hahmoja tulee tarinaan mukaan sitten viimeisissä osissa...Nyt mukaan soppaan saatiin noidat ja wiccat. Ja puumat. Voi hyvänen aika.

Vaikka pidän joka kirjassa olevasta omasta juonestaan, niin jonkinlaista kunnon selkärankaa kirjat vielä tarvitsisivat. Ne on vähän irrallisia toisistaan. Nyt alkoi sarja jo hieman puuduttaa tätä lukijaa, joten ainakin tältä erää saa sarjan loput osat jäädä lukematta hetkeen.

Sarjan kansista en ole tainnut mitään mainita, mutta onhan ne aika mauttomia. Mitäänsanomattomia ja tylsiä.

Tähtiä: ★★★

Muita postauksiani:
Verenjanoa Dallasissa
Kylmäveristen klubi

Roald Dahl - Kuka pelkää noitia

Kuka pelkää noitia - Roald Dahl
(The Witches, 1983)

Art House, 1994
Kuvittanut: Quentin Blake

Kirjastosta lainattu

"Sadun noidilla on typerät mustat hatut ja viitat, ja he lentelevät luudanvarsilla."

kirjan ensimmäinen lause

Isoäiti kertoo seitsemän vuotialle tyttären pojalleen tarinoita noidista. Hänen luonaan Norjassa vieraillessaan poika saa kuulla minkälaisia OIKEAT noidat ovat; Oikeat noidat ovatkin tavallisen näköisiä työssä käyviä naisia. He vihaavat lapsia ja käyttävät kaiken aikansa lapsien tuhoamiseen. Hyvänmielen ylläpitämiseksi on noidan hävitettävä ainakin yksi lapsi viikossa - joka muuten tekee viisikymmentäkaksi lasta vuodessa.

Arvostan tätä uudenlaista - ja kaikkea muuta kuin perinteistä - lähestymistapaa noitiin. Heitä ei erotakaan normaaleista ihmisistä, sillä he ovat naamioituneet aivan muiden näköisiksi. Peruukit ja hansikkaat ovat näin ollen yksi noitien tuntomerkeistä. Luulin ennen kirjan lukemista kannessa olevan lapsia, mutta nythän selvisi, että ne ovatkin noitia ilman valeasua. Aika kuvottavia ilmestyksiä suoraan sanottuna (tosin juuri tuossa kannessa aika normaalien näköisiä). Heidän elämäntehtänsä on jostain syystä juuri lapsien hävittäminen maapallolta, eivätkä lapset ovat turvassa noidilta, sillä noitien nenään he haisevat koirankikkaroilta. Ei ihme, että he lapsia vihaavat ;)

Tapahtumapaikaksi oli laitettu Suomi (mitenkä lie oikean kirjan laita?), Iso kiltti jätti -kirjassakin, jos en nyt ihan väärin muista, taidettiin Suomi mainita, mutta varmaan sekin oli suomentajan itsensä ottama vapaus.

Ilman hiiri-juttua olisin voinut jopa pitää (!!!) kirjasta, mutta sen tapahduttua mielenkiintoni lopahti rajusti. En taidakaan olla niin lapsenmielinen kuin luulin.

Tähtiä: ★½