Brooklyn
Takakannesta: Eilis Lacey joutuu monien irlantilaistyttöjen tavoin muuttamaan paremman elämän toivossa Amerikkaan. Uudessa maassa Eilis potee aluksi koti-ikävää ja vierauden
tunnetta, vaikka hänellä on töitä tavaratalon myyjättärenä, ja vuokrahuone irlantilaisen rouva Kehoen luona. Tansseissa hän tapaa
italialaistaustaisen Tonyn,
ja tunteet heidän välillään syvenevät. Juuri kun elämä Brooklynissa
alkaa asettua uomiinsa, kotoa Irlannista tulee pysäyttävä viesti.
Eilis joutuu palaamaan Irlantiin ja tekemään elämänsä tärkeimmän ratkaisun.
Oikeastaan takakansi kertookin kaiken oleellisen kirjasta ja sen tapahtumat hyvin suoraviivaisesti. Verkkaisesti ja hiljaisesti etenevä Brooklyn oli paikoitellen yhtä aneeminen ja hengetön kuin päähenkilönsä Eilis. En kokenut minkäänlaista samaistuspintaa henkilöön, joka tulee, menee ja tekee kaiken niin robottimaisesti - kuin automaatiolla. Läheisen kuolemakaan ei onnistunut pusertamaan irti tunteita ja sain hänestä hyvin totisen ja hymyttömän kuvan. Eilis oli jonkin verran itsenäinen nainen, mutta oliko lopulta monikaan idea hänestä itsestään lähtöisin vai tekikö hän kaikki miten muut sanoivat.
Maahanmuuttoa Brooklyn onnistuu kuvaamaan muuten hyvin: sopeutumista uuteen maahan, koti-ikävää, ennakkoluuloja ja oman paikkansa löytämistä. Kunpa päähenkilö ei vain olisi jäänyt niin vaisuksi.
Oikeastaan takakansi kertookin kaiken oleellisen kirjasta ja sen tapahtumat hyvin suoraviivaisesti. Verkkaisesti ja hiljaisesti etenevä Brooklyn oli paikoitellen yhtä aneeminen ja hengetön kuin päähenkilönsä Eilis. En kokenut minkäänlaista samaistuspintaa henkilöön, joka tulee, menee ja tekee kaiken niin robottimaisesti - kuin automaatiolla. Läheisen kuolemakaan ei onnistunut pusertamaan irti tunteita ja sain hänestä hyvin totisen ja hymyttömän kuvan. Eilis oli jonkin verran itsenäinen nainen, mutta oliko lopulta monikaan idea hänestä itsestään lähtöisin vai tekikö hän kaikki miten muut sanoivat.
Maahanmuuttoa Brooklyn onnistuu kuvaamaan muuten hyvin: sopeutumista uuteen maahan, koti-ikävää, ennakkoluuloja ja oman paikkansa löytämistä. Kunpa päähenkilö ei vain olisi jäänyt niin vaisuksi.
✚ ✚ ✚
Serkkuni Raakel
Daphne du Maurier on ennestään tuttu Rebekka-romaanistaan, joka sekin edustaa psykologista jännitystä Serkkuni Raakelin tapaan. Jännitys on kietoutunut kaiken taustalle eikä se missään vaiheessa kasva kovin suureksi. Kyse on ennemminkin pahoista aavistuksista ja pienistä vihjeistä, jotka kylvävät epäluuloa.
Philip on kasvanut serkkunsa Ambrosen kasvattamana englantilaisessa aatelislinnassa. Terveydentilansa vuoksi Ambrose matkustaa Italiaan, jossa hän kohtaa Raakelin, leskeksi jääneen serkkunsa ja rakastuu naiseen. He menevät naimisiin, mutta Ambrosen tila huononee. Pahojen aavistusten valtaamana Philip matkustaa hänen luokseen, mutta liian myöhään. Mies on jo kuollut. Tultuaan takaisin Englantiin hän saa Raakelin vieraakseen, joka on tullut tutustumaan edesmenneeen aviomiehensä kotiin. Philip ottaa vastenmielisesti hänet vastaan, mutta vierailun edetessä vihamieliset tunteet muuttuvat aivan päinvastaisiksi varoituksista ja omista alkuperäisistä epäilyistä huolimatta.
Pidän Serkkuni Raakelia kiehtovampana kuin Rebekkaa ja tuo taka-alalla lymyävä jännitys onnistuu olemaan tarpeeksi voimakas luodakseen jännitteitä henkilöiden välille. Kirja tarjoilee myös yllättävän lopun mikä on aina hyvin ilahduttava asia.
Daphne du Maurier on ennestään tuttu Rebekka-romaanistaan, joka sekin edustaa psykologista jännitystä Serkkuni Raakelin tapaan. Jännitys on kietoutunut kaiken taustalle eikä se missään vaiheessa kasva kovin suureksi. Kyse on ennemminkin pahoista aavistuksista ja pienistä vihjeistä, jotka kylvävät epäluuloa.
Philip on kasvanut serkkunsa Ambrosen kasvattamana englantilaisessa aatelislinnassa. Terveydentilansa vuoksi Ambrose matkustaa Italiaan, jossa hän kohtaa Raakelin, leskeksi jääneen serkkunsa ja rakastuu naiseen. He menevät naimisiin, mutta Ambrosen tila huononee. Pahojen aavistusten valtaamana Philip matkustaa hänen luokseen, mutta liian myöhään. Mies on jo kuollut. Tultuaan takaisin Englantiin hän saa Raakelin vieraakseen, joka on tullut tutustumaan edesmenneeen aviomiehensä kotiin. Philip ottaa vastenmielisesti hänet vastaan, mutta vierailun edetessä vihamieliset tunteet muuttuvat aivan päinvastaisiksi varoituksista ja omista alkuperäisistä epäilyistä huolimatta.
Pidän Serkkuni Raakelia kiehtovampana kuin Rebekkaa ja tuo taka-alalla lymyävä jännitys onnistuu olemaan tarpeeksi voimakas luodakseen jännitteitä henkilöiden välille. Kirja tarjoilee myös yllättävän lopun mikä on aina hyvin ilahduttava asia.
★★½
Colm Tóibín - Brooklyn
Colm Tóibín - Brooklyn
(Brooklyn, 2009)
Tammi, 2011
Omasta hyllystä
★★★
Daphne du Maurier - Serkkuni Raakel
Daphne du Maurier - Serkkuni Raakel
(My Cousin Rachel, 1951)
Wsoy, 1952
Omasta hyllystä
Oi minä rakastuin Brooklyniin ja tykkäsin päähenkilöstä.
VastaaPoistaMeitä on monenlaisia lukijoita:D
PoistaMinullekin tuo Brooklyn oli todella mieluista luettavaa. Pidän Toibinin tavasta kirjoittaa.
VastaaPoistaHuomasin itse kaipaavani vähän vauhdikkaampaa tarinaa tai edes läheisempää päähenkilöä.
PoistaKatsoin vasta Brooklyn-kirjaan perustuvan leffan, ja se oli aika hyvä. :) Kirjaa en tosin ole lukenut, joten en tiedä sitten kuinka ne eroaa toisistaan..
VastaaPoistaLeffan voisinkin katsoa, jos se joskus tulee vastaan - tykkään Saoirse Ronanista:)
Poista