A. A. Milne - Nalle Puh

Tässä on Puh Karhu. Hän tulee alas portaita - töpsis,
töpsis, töpsis pää edellä - Risto Reippaan jäljessä.

Kerran, kauan, kauan sitten, osapuilleen noin perjantaina, Nalle Puh asui aivan yksin metsässä nimeltä Kontiola. Näin alkaa Risto Reippaalle kerrottu tarina Karhusta, jolla on Hyvin Pienet Aivot. Yhdeksänkymmentäyhdeksän prosenttia ajasta Puhin mielessä on lähinnä hunaja ja sen vuoksi hän joutuu typeriinkin tilanteisiin, koska ajattelee mahallaan, eikä Hyvin Pienillä Aivoillaan. Laiskaksi Puhia ei voida syyttää, sillä hän vaikka lentää ilmapallolla likaisessa lätäkössä kierittyään, jotta saisi petettyä mehiläiset ja vietyä näiden hunajan. Aikamoista viitseliäisyyttä.

"Ensin Puh ja Kelluva Karhu eivät olleet oikein selvillä siitä, kumpi olisi ylimmäisenä, mutta kun oli kokeiltu useita asentoja, päätettiin, että Kelluva Karhu olisi alimmaisena, ja Puh istui voitonriemuisena kahareisin sen päällä ja meloi jaloillaan."

Kirjassa on kymmenen pientä tarinaa Puhista ja muista metsän asukeista kuten Nasusta, Kaniinista, I-haa-aasista ja Pöllöstä. Eläimet mm. Löytöretkeilevät, etsivät I-haan häntää, joutuvat tulvaan ja yrittävät napata Möhköfantin. Liian tiukan paikan tullen etenkin Nasu ja Puh osaavat livistää paikalta loistavien tekosyiden varjolla. Yksi hauskimmista tarinoista oli se kun Puh melkein törmää Tärppään ja Särppään sekä I-haa jo itsessään on hyvin komediallinen hahmo. Vieläkin kirja siis jaksoi huvittaa.

Kirjan pienet, suloiset kuvitukset on loihtinut Ernest H. Shepard.

★★★★
A. A. Milne - Nalle Puh
Kuvitus: Ernest H. Shepard

(Winnie-the-Pooh, 1926)

Wsoy, 1975

Omasta hyllystä