14.4.2015

Agatha Christie - Ruumis kirjastossa


Ruumis kirjastossa - Agatha Christie
(The Body in the Library, 1942)
WSOY, 1972
 Omasta hyllystä

"Rouva Bantry näki unta."
kirjan alku 

Agatha Christien lukeminen jatkukoon, mutta tämän jälkeen pieni tauko on paikallaan, ettei pienet tuppukylät rupea liikaa ahdistamaan.

Neiti Marplen vanha hyvä ystävä rouva Bantry soittaa tuon nokkelan rikostenratkaisijan avukseen, kun kirjastosta löytyy tuntemattoman naisen ruumis. Kukaan ei näytä tuntevan kuollutta naista eikä iltapukuun sonnistautunut nuori vaaleaverikkö tunnu edes sopivan Bantryjen vanhanaikaiseen kirjastoon. Jotain on kuitenkin meneillään ja tuumasta toimeen poliisien lisäksi tarttuu tietenkin neiti Marple.

En tiedä kiinnitänkö vasta nyt huomiota vai onko asiat olleet toisin muissa kirjoissa, mutta neiti Marple oli ihmeen taka-alalla muiden suorittaessa tutkimuksia ja spekulaatioita tapahtuneesta. Ovelan vanhan naisen päätelmiä kuultiin vain pariin otteeseen, haastattelut ja suurimman osan nuuskimisista suoritti poliisit. Harmi, sillä parasta Marple-kirjoissa on juuri neiti Marple. Tietenkin. Häneen ympärillä olevat ihmiset eivät suhtaudu vakavasti, vaan yleensä aluksi pitävät naista höperönä mummona, jolloin he saattavat varomattomina tulla paljastaneeksi neiti Marplelle liikaa leppoisan jutustelun lomassa.

Paljoa ei sinänsä tapahdu itse murhan lisäksi, mutta juttua sen sijaan riittää, ehkä vähän liiaksikin. Kirja olikin hyvin puhepainotteinen, joka itsessäni aiheuttaa vähän ristiriitaisia fiiliksiä. Hieman enemmän kuvailua soisin tässä olleen.

Ja vanhat valokuvakannet Christien kirjoissa on hyi.

Tähtiä:

Muita postauksiani
Vaarallinen talo
Lomahotellin murhat
Yksinäinen kevät


2 kommenttia:

  1. Olen tässä kevään mittaan kuunnellut äänikirjana pari neiti Marplea (juuri tämän lukemasi kirjan sekä Syyttävän sormen) ja molemmissa on sama juttu: neiti Marple on hämmentävän vähän esillä. Syyttävässä sormessa jopa vielä vähemmän kuin tässä, sillä sain odotella reilusti yli puolenvälin kirjaa ennen kuin neiti tuli kuvioihin mukaan. Niitä tuppukylän asukkaita sen sijaan piisasi ja tykkäsin kyllä kirjasta. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Syyttävä sormi on minulla lukematta, mutta hyllyssä odottamassa :) On se edelleen niin jännä, että kirjan henkilöistä päähenkilönä pitämäni neiti Marple esiintyy kuitenkin vähiten :/

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...