17.1.2019

Miten kävi Hyllynlämmittäjä 2018 -listalle?

On taas tullut aika katsoa miten oman hyllyn kirjojen lukeminen on kuluneen vuoden aikana sujunut. 2008 vuoden listalle valitsin pelkkiä pelottavia tiiliskiviä, sillä ne jos mitkä ovat lämmittäneet todenteolla hyllyjä jo jonkin aikaa - ainakin suurin osa. En nimittäin luen kuin yhtä paksua kirjaa kerrallaan, joten siitä voi aavistaa, että lukutahti näiden kohdalla on hidas. Sitten on aina kesken ne neljä muuta kirjaa, joita myös pitää edistää ja siitä rytäkässä jää paksukainen usein jalkoihin.





Yllättäen Hyllynlämmittäjä-haaste ei sujunut taaskaan kovin menestyksekkäästi😄, mutta ottaen huomioon pinojen suuruuden ei tulos lopulta ehkä ollutkaan hassumpi. Ainakin olen kiitollinen jokaisesta selätetystä tiiliskiviromaanista! Kolean talon ehdin juuri viime viikolla saada luetuksi, eikä olisi tarvittu kuin yksi luettu kirja lisää, niin tilanne olisi ollut 6-6.


LUETUT
Pieni elämä (Hanya Yanagihara)
Henkien labyrintti (Carlos Ruiz Zafon)
Wonder Struck (Brian Selznick)
Taru Sormusten herrasta (J.R.R. Tolkien)
Kolea talo (Charles Dickens)


UUTTA TILAISUUTTA ODOTTAVAT
Kunnes löydän sinut (John Irving)
Turhuuksien turuilla (William Makepeace Thackeray)
Sisareni, rakkaani (Joyce Carol Oates)
Naisten paratiisi (Emile Zola)
Se (Stephen King)
Pilvikartasto (David Mitchell) 
O (Miki Liukkonen) 


Lukemattomista olen ehtinyt aloittaa Kingin Sen ja Zolan Naisten paratiisin, joten projekti jatkuu vielä määräajankin umpeuduttua. Kohta seuraa taas hauskin osuus, kun pääsen tonkimaan omia hyllyjä tämän vuoden hyllynlämmittäjiä silmällä pitäen.

6 kommenttia:

  1. Huh, mikä tiiliskivipino! Huikean hienosti sait luetuksi! :-) Itselläni sama tilanne tuossa, että aika usein ne paksuimmat kirjat jäävät odottelemaan hyllyyn.. Edelleen Sinuhe odottelee viime vuoden Hyllynlämmittäjistä, ja koska tänä vuonna valitsin muuten maltillisen mittaisia kirjoja, päätin, että Dostojevskin Idiootti saa edustaa tiiliskiveä. Vakaana aikeena olisi kyllä siihen viimein tarttua, mutta alku aina hankalaa :-D Tsemppiä noiden viimeisten tiiliskivien lukuun!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh:D Monesti tiiliskivistä löytyy ihan huippuhienoja teoksia, joten omalla kohdalla se ei ainakaan ole syy paksujen kartteluun, mutta ehkä se massiivinen ulkomuoto itsessään pelottaa. Niitä ei ainakaan oteta työmatkakirjoiksi raahattavaksi ympäri kaupunkia:D Idiootti on juuri noita hienoja kirjoja! vaikka Rikoksesta ja rangaistuksesta en taas kovin välittänyt.
      Kiitos:)

      Poista
  2. No hyvinhän tuosta on luettu, kun kirjat ovat noin paksuja!
    Ps. Sisareni, rakkaani oli tosi nopeasti luettu, vaikka sivuja riittikin. Kun tarina tempaisi mukaansa, ei sitä voinut lopettaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paksuuteen nähden kyllä - luulen aina vaan ehtiväni lukea niin paljon enemmän kuin oikeasti saan:D

      Kiitos suosituksesta! Sen kirjan kanssa olen jonkin aikaa jahkaillut, mutta lukenut lopulta jotain muuta.

      Poista
  3. Onnittelut että sait noinkin monta luetuksi. Aika paksuja kirjoja. Hyviä lukuelämyksiä sinulla on odotettavissa tänäkin vuonna.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anneli:) Huomaan kuitenkin pitäväni paljon paksujen kirjojen lukemisesta, mikäli ne lähtevät jouhevasti käyntiin. Ei tarvitse hetkeen miettiä, että mitä seuraavana lukisi!

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...