Sarah J. Maas - Throne of Glass: Lasipalatsi (#1)

Celaena Sardothien oli viettänyt jo vuoden
orjana Endovierin suolakaivoksella.

Viimeaikoina olen innostunut fantasiasta ihan eri tavalla kuin ennen ja kun Sarah J. Maasin tunnetun Throne of Glass -sarjan ensimmäinen osa suomennettiin, pääsi se heti lukulistalleni. Lasipalatsia suositellaan Game of Thronesin ja Nälkäpelin ystäville - samankaltainen nimikin sillä on ensin mainitun kanssa. Tuskin sattumaa. 

Takakannesta: Adarlanin hovin valtaistuinsaliin astelee pahamaineinen salamurhaaja. Hän ei ole tullut tappamaan julmaa kuningasta, vaan lunastaakseen vapautensa. Jos hän päihittää taistelutaidoillaan 23 varasta, salamurhaajaa ja soturia, hänet vapautetaan orjatyöstä suolakaivoksilta ja hänestä tehdään Kuninkaan Miekka. Hänen nimensä on Celaena Sardothien, ja hän on 18-vuotias nuori nainen. 

Kruununprinssi saa Celaenan raivoihinsa. Kuninkaallisen vartioston kapteeni ottaa hänet suojatikseen. Kaukaisen maan prinsessasta tulee hänen ystävänsä. Mutta linnassa lymyää jotain hyvin uhkaavaa, ja Celaenan kilvoittelu vapaudesta muuttuu selviytymiskamppailuksi. Hänen on käytävä taisteluun pahan kitkemiseksi ennen kuin se tuhoaa hänen maailmansa. 

Keskiössä on kilpailu Kuninkaan Miekaksi pääsemisestä ja treenituokiot seuraavaa koitosta varten, jolloin on hyvä tilaisuus tarkkailla vastustajia. Pitkin matkaa huonoiten suoriutuneita kilpailijoita tippuu kisasta ja väki vähenee. Myös jokin paha väijyy linnassa, sillä pimeän turvin se ottaa väkivaltaisesti uhreja kilpailijoiden joukosta. Ulkomuodon perusteella Celaena saattaa olla altavastaaja, mutta hänen nimensä on laajalti tunnettu ja pelätty. Alussa pidin omillaan toimeentulevan Celaenan uhoavasta ja yli-itsevarmasta asenteesta, jonka takia hämmästyinkin sitä miten helposti hän lopulta pudotti suojamuurit, luotti toisiin ihmisiin ja ystävystyi. Hyvä Celaenan kannalta, mutta lukijana odotin sen olevan pidempi ja monimutkaisempi prosessi.

Hän oli jo hypännyt jyrkänteeltä.
Nyt hän ei voinut muuta kuin odottaa verkkoa.

Lasipalatsi koukuttaa - ei niinkään Kuninkaan Miekka -kilpailun vaan kaiken muun osalta. Mikä on pahuus joka linnassa asustaa ja mitä se haluaa? Entä Nehemian rooli sarjan edetessä? Ja tietenkin se kuuma kysymys, että kumman miehen Celaena lopulta valitsee, sillä onhan tähän pitänyt lisätä se pakollinen kolmiodraama, joka tapahtuu kuninkaan vartioston kapteenin Chaolin ja prinssi Dorianin välillä Celaenasta. Nyrkit pystyssä he eivät kuitenkaan keskenään tappele - ovat jopa väleissä - vaan kyse on enemmänkin hiljaisemman sorttisesta unelmoinnista.

Sivujen välissä -blogissa alkaa ensi kuussa YA-lukuhaaste, joten olkoon tämä alkulämmittelyä siihen.

★★★★
Sarah J. Maas - Throne of Glass: Lasipalatsi

(Throne of Glass, 2012)

Gummerus, 2017

Kirjastosta

Äänestä Blogistanian Finlandiaa 2017 täällä!

Sunnuntaina 4.2.2017 koittaa päivä, jolloin kirjabloggaajat äänestävät vuoden 2017 parhaista kirjoista! Minä pääsin emännöimään Blogistanian Finlandiaa ja äänestysohjeet löytyy täältä, joten lue ne tarkkaan läpi. Sitten pitää vain päättää mitä kirjoja äänestää ja kirjoittaa tähän postaukseen kommentti, jossa kerrot linkin, mistä oma listasi löytyy sunnuntaina 4.2. tasan klo 10. Myöhästyneitä ääniä ei lasketa, joten ajasta se äänestyshetkelle ja lisää linkki tämän postauksen kommetteihin jo hyvissä ajoin. Voit äänestää joka kategoriassa samalla äänestyspostauksella, kunhan muistat linkittää sen jokaisen osallistumasi kategorian ääntenlaskupostaukseen.

Muut äänestyspaikat
Blogistanian Globalia - Oksan hyllyltä
Blogistanian Kuopus - Yöpöydän kirjat
Blogistanian Tieto - Hannan kirjokansi

Carlos Ruiz Zafón - Henkien labyrintti

Sinä yönä näin unta, että palasin Unohdettujen kirjojen hautausmaalle. Olin jälleen kymmenenvuotias ja heräsin vanhassa huoneessani tuntien, että muisto äitini kasvoista oli karkaamassa minulta.

Minulle vuoden 2017 odotetuin kirja oli varmasti Carlos Ruiz Zafonin Henkien labyrintti, joka lupaa nivoa yhteen edelliset kolme Unohdettujen kirjojen haustausmaa -sarjan kirjaa. "Lukija voi astua tutkimusmatkalle tarinoiden labyrinttiin eri ovista ja eri reittejä, jotka yhteen punoutuessaan johdattavat hänet kertomusten ytimeen." Vaikka osat voi periaattessa lukea missä vain järjestyksessä, ei Henkien labyrinttia kannata lukea kuin vasta viimeisenä, sillä se todellakin punoo tuhannen sivun aikana villinä eri suuntiin sojoittavat langanpäät yhteen. Kannattaa valmistautua tämän kanssa hurjaan dekkarimaiseen matkaan!

Kirja alkaa pienellä, Danielista ja hänen perheestään kertovalla, pätkällä, mutta pian se loikkaa vuoteen 1938 ja Ferminiin, joka sodan kynsistä pelastaa nuoren tyttölapsen, Alician, mutta joiden tiet eroavat Ferminin lyyhistyttyä kesken matkaa haavoittuneena. Kuten arvata saattaa heidän tiensä kohtaavat myöhemmin. Henkien labyrintti onkin suurimmaksi osaksi Aliciaa, joka vietti nuoruuden kansalliskirjaston synkillä kellarikäytävillä Julian Caraxin romaanista napatun kirjastonhoitajavampyyri legendan seurassa. Seitsemäntoistavuotiaana hän sai mentorikseen poliisi Leandron, jolla on edelleen ylivaltainen ote häneen. Alician apua tarvitaan ministeri Vallsin etsinnöissä, joka onkin tuttu edellisestä kirjasta.

 Matkalla kohti päivää, joka hyvinkin saattoi olla hänen lyhyen olemassaolonsa viimeinen, hän mietti, että oli Alician ansiosta oppinut ainakin kaksi asiaa, joista olisi hänelle ikuisesti hyötyä, jos hän vain tästä selviäisi. Ensimmäinen oli valehtelu. Toinen - ja sen hän tunsi vielä verestävänä - oli se, että lupausten laita oli vähän niin kuin sydämen: kun ensimmäinen oli rikottu, seuraavat olivat helppoa kauraa.

Alicia on salaperäinen ja kovapäinen nainen, joka elää kipulääkkeita popsien, sillä sodan jäljiltä hänelle jäi kipeä ja pientä ontumista aiheuttava lonkka. Hän on henkilö josta lukisin mielelläni paljon lisää. Tarinan aukkokohdat tarjoaisivat Zafonille loistavan tilaisuuden valoittaa seuraavassa kirjassa Alician nuoruutta ja tutustumista Leandroon. Alussa toivoin, että erityisesti Taivasten vanki olisi ollut paremmin mielessä ja kävinkin sitä vilkuilemassa, sillä oli monia asioita jotka muistini oli jo hylännyt.



Jälleen ollaan tarinassa kirjojen äärellä ja tällä kertaa kyse on Victor Mataixin kirjoittamasta Henkien labyrintti -sarjasta, jota Danielin poikakin isän kielloista huolimatta lukee nähden sitten painajaisia. Myös paljon vanhoja ja tuttuja hahmoja ilmestyy sivuille ilahduttamaan. Haluaisin niin päästä mukaan kirjassa olevaan Kirjan ja ruusun päivään, jolloin keskustan koristellut kävelykadut ovat täynnä kirjakojuja ja kyseinen tapahtuma on Ferminin mielestä paras juhla koko maailmankaikkeudessa.

  

Kaikkien labyrinttien äiti, kätkee synkkään sisimpäänsä kujien vyyhdin, nykyisten ja tulevien raunioiden riutan, johon uhkarohkeat matkalaiset ja kaikenlaatuiset harhautuneet sielut jäävät loukkuun ikiajoiksi, alueen, jonka joku siunattu kartanpiirtäjä keksi paremman neuvon puutteessa kastaa Ravaliksi.

Zafon on luonut ihan oma maailmansa, joka kiihottaa mielikuvitusta, pelottaa, naurattaa ja hämmästyttää. Se on elokuvallinen, mutta onhan kirjailija työskennellyt myös elokuvakäsikirjoittajana. Mysteereihin kietoutunut synkkä Barcelona kutsuu luokseen; Raval on unettomien koti, sillä vaikka sekään ei nuku, se kutsuu unohdukseen, ja vaikka kannettavana olisi kuinka paljon murheita, ei tarvitse ottaa montaakaan askelta, kun jo törmää johonkuhun tai johonkin, joka muistuttaa, että aina on niitä, joille elämä on jakanut vieläkin huonommat kortit.

★★★★★
Carlos Ruiz Zafon - Henkien labyrintti

(El laberinto de los espiritus, 2016)

Otava, 2017

Arvostelukappale

Muita postauksia
Carlos Ruiz Zafon: Taivasten vanki
Carlos Ruiz Zafon: Enkelipeli
Carlos Ruiz Zafon: Tuulen varjo 
Carlos Ruiz Zafon: Marina

Kirjavuosi 2017

Yksi vuosi taas takana ja ennen kuin juuri alkanut vuosi ehtii yhtään pidemmälle on kirjatilastojen aika! Jihuu! Luettujen kirjojen määrä on pysynyt jo monta vuotta melkein samana ja sivuja kertyi yhteensä 37 666. Sain vähän kasvatettua oman hyllyn luettujen määrää, mutta muuten näissä ei mitään ihmeellistä tai uutta ole.

Sen sijaan kirjailijaosuus on kokenut mullistuksia, joista on kiittäminen Suomi100-haastetta. Normaalisti luen ulkomaalaisia paljon enemmän ja etenkin miesten kirjoittamia kirjoja. Teinkin tuolloin johtopäätöksen, että tavallisin lukemani kirja on amerikkalaisen miehen 2010-luvulla kirjoittama. Mutta viime vuonnapa koko kuvio heittikin häränpyllyä oikein kunnolla! Maailmanihme! 😎 Ulkomaalaisten miesten osuus tipahti rajut 29% ja sen sijaan kotimaisten naisten osuus nousi tasan 20%. Ensimmäistä kertaa ikinä luin kotimaisia kirjoja enemmän kuin ulkomaalaisia, kun normaalisti lukema on ulkomaalaiset 80%, kotimaiset 20%. Voin kai sanoa, että mission accomplished! 😜 Viime vuonna tavallisin lukemani kirja oli siis kotimaisen naisen 2010-luvulla kirjoittama.

Luin laiskasti mitään muita kuin romaaneja. Novelleja, sarjakuvia ja kuvakirjoja sentään vähän, joten siksi tänä vuonna julkaisin Sarjakuvahaasteen.

Paljastinkin jo, että luen edelleen eniten 2010-luvulla kirjoitettuja opuksia, enkä näe tilanteen muuttuvan tulevaisuudessa - ellei sitten iske jokin Suomi100-haasteen kaltainen hulluus. 😂 Uutuuksiakin tuli luettua saman verran kuin sitä edellisenä vuonna. Maailmanvalloitus-projekti eteni jopa 7 maan verran, kun tutustuin Afrikkaan. Neljä eniten luettua maata on jälleen samat nekin, mutta eri järjetyksessä ja Suomi tietenkin haukannut isoimman palan.

Goodreadsista napattuja tilastoja

Ilmeisesti aika hyviä kirjoja luin kun keksivertoarvio on ollut 3.8 tähteä! Ehdin osallistumaan kolmeen lukumaratoniin: Ystävänpäivän lukumaratonilla, Elokuun lukumaraton ja Superlukumaraton. Olin myös mukana Korjaamon Dekkarilauantaissa ja Dekkariviikolla, ensimmäistä kertaa Suomessa järjestetyssä Hel-YA-tapahtumassa ja Helsingin kirjamessuilla. Vuoteen kuului tietysti myös paljon teatteria, Muumimaailma, pari Kirja vieköön -iltaa ja ihanien kanssabloggareiden kanssa ajanviettoa. 😃

Lukuhaasteista suoritin:
Uudelleen luettua
Suomi100
Paperilta ruutuun
Novellihaaste
Halloween-lukuhaaste

#hyllynlämmittäjä -haastettakin yritin parhaani mukaan edistää, mutta alan uskoa että ehkä valitsemani kirjat ovat lämmittäneet syystä hyllyä.😁 12 valitusta kirjasta neljä matkasi lukemattomina eteenpäin ja vain säälittävät kaksi ehdin lukea: Missalonghin naiset (Colleen McCullough) ja Uppo-Nalle (Elina Karjalainen). Mutta minähän en jää menneisiin rypemään vaan tein uuden listan tällä vuodelle!

Hyvää alkanutta kirjavuotta 2018!

Muut tilastot
Kirjatilasto 2016
Kirjatilasto 2015
Kirjatilasto 2014  
Kirjatilasto 2013

Seita Vuorela - Karikko

Oletetaan, että olet löytänyt sisäänpääsyn paikkaan
jossa kukaan aikuinen ei ole käynyt vuosiin.

Enää en osannut pysytellä erossa Seita Vuorelan kirjasta, jota uskollisesti olen säästänyt hyvään hetkeen. Tosin jokainen hetki on hyvä Vuorelan kirjoille. Niissä on mukaansatempaavuutta, mutta myös syvyyttää ja kauniita ajatuksia lauseiden takana. Epätoivoa ja toiveikkuutta. Sitä elämää itseään.

Takakannesta: Karikko on tarina perheestä, joka ajaa leirintäalueelle ja juuttuu sinne kuin karille. Se on kertomus nuoruudesta, elämän rajallisuudesta ja kaiken tukahduttavasta surusta. Tragedian keskelle joutunut nuori Mitja etsii äitinsä ja veljensä kanssa uusia maamerkkejä kaukaa kotoa. Päämäärättömästi vaeltava kolmikko luulee päätyneensä Lands End -leirintäalueelle sattumalta. Mutta kun Mitja törmää rannalla villien rantapoikien yhteisöön ja kiehtovimpaan tapaamaansa tyttöön, hänen roolinsa seikkailussa tuntuu valmiiksi käsikirjoitetulta. Monisäikeinen tarina punoo lukijan osaksi mysteeriä, joka avautuu mestarillisesti kerros kerrokselta.

Mitjaa ei ollenkaan haittaa heidän jäämisensä leirintäalueelle. Häntä kiehtoo kohtaamansa salaperäinen ja vähäpuheinen tyttö sekä villi poikajoukko rannalla. Jengi ei puhu vanhemmistaan ja kysyttäessä he sanovat olevansa hylkyjä. Kirjan välissä on lukuja Siilosta ja tuosta yöstä Mitja kantaa veljensä kanssa mukanaan syyllisyyttä. Parasta on kun ei juuri tiedä mitään tarinasta etukäteen, takakannen verran vain, sillä kirja avautuu hiljalleen ja miten voimakas siitä kasvaakaan! Se saa syvällisiä, kauniita merkityksiä ja vaikka alku hieman takkusi oli loppupuoli silkkaa nautintoa, kun tarinan idea lähti avautumaan. Karikko on todella upea kirja!

Ehkä sinua, ainakin jos olet tyttö, ihmetyttävät tällaiset vaihtelevat tuulet ja pidät niitä tyhminä. Mutta me ei varsinaisesti mahdeta niille mitään. Viha on vähän niin kuin musta aalto joka nielaisee ja saa sanomaan ja tekemään asioita. Yhtä nopeasti se on myös poissa. Niinpä minä en tuntenut enää vähäisintäkään kaunaa Nikolaita kohtaan, kun hän hetken päästä vinkkasi minut mukaansa.

Vuorela ei ole ikinä pelännyt tarttua vaikeisiin aiheisiin, mutta maagisen realismin avulla hän tekee niistä silti kauniita ja monikerroksisia. Tunnelma on jälleen huikaiseva ja unimainen kuten Jani Ikosen mustavalkoiset kuvat. Vielä en ole ehtinyt pohtia mitä kirjan kansi oikein haluaa viestittää tai kuvastaa. Karikko käsittelee surua ja irti päästämistä ja se on todella koskettava, joten nenäliinavaroitus.

★★★★★
Seita Vuorela - Karikko
Kuvitus: Jani Ikonen

Wsoy, 2012

Kirjastosta

Muita postauksia
Seita Vuorela: Viima
Seita Vuorela: Lumi
Seita Parkkola: Usva

#hyllynlämmittäjä (2018)

Minun piti oikeastaan vain kertoa lukusuunnitelmista, joihin sisältyy tänä vuonna toivottavasti paljon sarjakuvia ja paksuja kirjoja, joista jälkimmäisiä kertyi pinoon kymmenkunta, niin pakkohan niistä oli tehdä uusi #hyllynlämmittäjä kokoonpano. Oion vähän sääntöjä, koska moni noista on asuttanut hyllyäni reippaasti alle vuoden. Uusin on vain kuukauden vanha, mutta yhdistävä tekijä on, että kaikissa on hyvin suurta potentiaalia lämmittää hyllyäni vielä kymmeniä vuosia - lukemattomina. Ja ihan vain kokonsa puolesta, joten tämä on ennaltaehkäisevää toimintaa 😄 Hurjia järkäleitä. Monissa melkein 1000 sivua täyttä tavaraa. Ei ihme että puntti hieman tutisee majesteetillisen ulkomuodon edessä.



#hyllynlämmittäjä 2018 pino

Kunnes löydän sinut (John Irving)
Pieni elämä (Hanya Yanagihara)
Turhuuksien turuilla (William Makepeace Thackeray)
Sisareni, rakkaani (Joyce Carol Oates)
Naisten paratiisi (Emile Zola)
Se (Stephen King)

Kolea talo (Charles Dickens)
Henkien labyrintti (Carlos Ruiz Zafon)
Pilvikartasto (David Mitchell)
Wonder Struck (Brian Selznick)
O (Miki Liukkonen)
Taru Sormusten herrasta (J.R.R. Tolkien)

Tilastojen mukaan lukisin kolme tuollaista kuukaudessa, joten helppoa eikö? No ei todellakaan. Jostain syystä on täysin eri asia lukea kuusi 160 sivun kirjaa kuin kolme ranteiden tappajaa. Se hyvä juttu tässä on, että näiden rinnalla 400 sivuiset kirjat tuntuu hyvin ohuilta. 😂 Edellinen #hyllynlämmittäjä-pino odottaa vielä loppukatsausta, mutta mikäs kiire tässä olisi.

Laitan vielä näin loppuun kevennykseksi (kirjaimellisesti kevennys) kuvan sarjakuvista, jotka odottaa lukijaa. Näitä tosiaan tullaan tarvitsemaan yllä mainittujen selättämiseksi! Tsemppiä minulle!

Lue ennen elokuvaa! (2018)

Silmiini on osunut taas paljon kirjoja mitkä pitäisi pian lukea, sillä niihin pohjautuen on tänä vuonna ilmestymässä joko elokuva tai tv-sarja. Tunnetusti kirjathan ovat yleensä parempia, joten yritän itse aina lukea mahdollisuuksien mukaan kirjan ennen filmatisointia. Alla on esitelty reilu kymmenen kiinnostavaa adaptaatiota.

✚   ✚   ✚

Näkemiin taivaassa (Pierre Lemaitre)

• Sota haluaa voittajia, vammautuneet siivotaan pois silmistä ja unohdetaan. Kansakunta kiirehtii eteenpäin, jälleenrakennus tarjoaa äkkirikastumisen ja välistävedon mahdollisuuksia. Turhaan käydyn sodan aiheuttama katkeruus antaa tilaa myös kostolle. Dekkarimainen historiallinen romaani.
• Elokuvassa näyttelee mm. Nahuel Perez Biscayart, Albert Dupontel, Laurent Lafitte
• Valkokankaalle huhtikuussa

✚   ✚   ✚

Pikku naisia (Louisa M. Alcott)

• Tarina neljästä sisaruksesta ja heidän elämästään 1800-luvun loppupuoliskolla Yhdysvalloissa.
• Kirjan pohjalta on tekeillä sekä minisarja että modernisoitu elokuva
• Elokuvassa näyttelee mm. Lea Thompson, Ian Bohen, Lucas Grabeel
• Tv-sarjassa näyttelee mm. Maya Hawke, Kathryn Newton, Michael Gambon, Angela Lansbury
• (tv-sarja alkoi joulukuussa)

✚   ✚   ✚

Ihme (R. J. Palacio)

• Kotikoulua käynyt August Pullmanin kasvot ovat pahasti epämuodostuneet ja nyt hän on aloittamassa viidennen luokan oikeassa koulussa. Se kiehtoo ja pelottaa. Hän on ihan tavallinen nuori epätavallisten kasvojensa takana, mutta saako Auggie uudet koulukaverinsa uskomaan sen? 
• Elokuvassa näyttelee mm. Jacob Tremblay, Owen Wilson, Julia Roberts
• Valkokankaalle tammikuussa

✚   ✚   ✚

Hävitys (Jeff VanderMeer)

• Alue X on joutunut vuosikymmeniä sitten tuntemattoman voiman eristämäksi. Sinne lähetetyille retkikunnille on aina käynyt huonosti. Nyt retkikunta 12 yrittää saada selvyyttä rajan takaisesta todellisuudesta. Alue ylittää kuitenkin heidän hurjimmatkin odotuksensa. Herää kysymys, onko retkikunnalle valehdeltu alusta lähtien. 
• Hävitys on Eteläraja-trilogian ensimmäinen osa
• Elokuvassa näyttelee mm. Natalie Portman
• Valkokankaalle helmikuussa

✚   ✚   ✚

Hyppy ajassa (Madeleine L'Engle)

• Meg Murryn fyysikkoisä tutki tesseraktia (hyppyä ajassa) ennen kuin katosi salaperäisesti ja Meg ystävineen sinkoutuu mukaan ajan ja avaruuden syövereihin löytääkseen kadonneen isän.
• Elokuvassa näyttelee mm. Oprah Winfrey ja Reese Witherspoon
• Valkokankaalle maaliskuussa

✚   ✚   ✚

Minä, Simon, Homo Sapiens (Becky Arbertalli)

• 16-vuotias Simon inhoaa kaikenlaista draamaa, eikä ole ulkona kaapista homoutensa suhteen. Sitten sähköpostiviesti joutuu väriin käsiin, ja Simonin on astuttava pois mukavuusalueeltaan. Pelissä on mahdollisuus onneen ihastuttavan ja hämmentävän pojan kanssa - pojan, jota Simon ei ole koskaan tavannut.
• Elokuvassa näyttelee mm. Nick Robinson ja Katherine Langford
• Valkokankaalle maaliskuussa

✚   ✚   ✚

Ready Player One (Ernest Cline)

• Seitsemäntoistavuotias Wade Watts pelaa peliä, jonka voittaja perii maailman rikkaimman miehen ja universumillisen virtuaalimaailmoja. Rikas pelisuunnittelija on luonut valtavan, avoimen virtuaalitodellisuuden, jonka hän muun omaisuutensa ohella testamenttaa sille joka ratkaisee sinne kätketyt kolme arvoitusta.
• Elokuvassa näyttelee mm. Tye Sheridan ja Olivia Cooke 
• Valkokankaalle maaliskuussa

✚   ✚   ✚

Vieras kartanossa (Sarah Waters)

• Tohtori Faraday ryhtyy ihailemansa kartanon omistajaperheen lääkäriksi. Hänestä tulee sodassa haavoittuneen Rod-pojan uskottu, vanhapiikatyttären ihailija ja näiden leskiäidin tukija. Rod kertoo Faradaylle, että talossa on jokin joka haluaa sille ja sen asukkaille pahaa. Palvelijatkin kertovat ihmeellisistä puhelinsoitoista, huonekalujen siirtymisestä, jopa itsestään syttyvistä tulipaloista.
• Elokuvassa näyttelee mm. Domhnall Gleeson, Ruth Wilson, Will Poulter ja Charlotte Rampling
• Valkokankaalle elokuussa

✚   ✚   ✚

Yksi täydellinen päivä (Jennifer Niven)

• 17-vuotias Theodore Finch on älykäs, spontaani outolintu, jota kuolema kiehtoo. Hiljaa itsekseen hän yrittää keksiä joka päivä hyvän syyn olla kuolematta. Violet on kirjoittamista harrastava, suosittu tyttö, joka on alkanut vetäytyä kuoreensa isosiskonsa tapaturmaisen kuoleman jälkeen. Tarina kahdesta nuoresta, jotka tapaavat toisensa juuri oikealla hetkellä.
• Elokuvassa näyttelee mm. Elle Fanning
• Valkokankaalle joulukuussa

✚   ✚   ✚

Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville (Mary Ann Shaffer ja Annie Barrows)

• Kirjailijatar Juliet Ashton on etsimässä aihetta seuraavalle teokselleen, kun hän saa kirjeen
  Kanaalisaarelta. Kirjeen kirjoittaja kertoo hänelle ihmeellisiä tarinoita saksalaismiehityksen ajasta saaressa ja sen kiehtovista asukkaista.
• Elokuvassa näyttelee mm. Lily James, Matthew Goode
• Valkokankaalle huhtikuussa

✚   ✚   ✚

Lasikellon alla (Sylvia Plath)

• Nuori ja lahjakas Esther Greenwood menettään otteen elämästään ja sairastuu masennukseen.
• Elokuvassa näyttelee mm. Dakota Fanning
• Valkokankaalle 2018

✚   ✚   ✚

Me olemme aina eläneet linnassa (Shirley Jackson)

• Sisarukset Merricat ja Constance Blackwood asuvat Blackwoodin suuressa sukutalossa pyörätuoliin sidotun Julian-sedän kanssa. Koko muu perhe on kuollut.Merricat hautaa maahan amuletteja ja keksii taikasanoja pitääkseen kyläläiset ja muun maailman talon porttien takana. Mutta kun isän kassakaapista kiinnostunut Charles-serkku löytää tiensä keittiön ovelle ja illallispöydän ääreen, Merricatin taikasanat eivät enää riitä.
• Elokuvassa näyttelee mm. Taissa Farmiga, Alexandra Daddario, Sebastian Stan, Crispin Clover
• Valkokankaalle 2018

✚   ✚   ✚

Teräviä esineitä (Gillian Flynn)

• Nuori toimittaja palaa kotikaupunkiinsa tekemään juttua surmattujen koulutytön tapauksesta ja joutuu kohtaamaan oman, kauhistuttavan menneisyytensä. 
• Tv-sarjassa näyttelee mm. Amy Adams
• Julkaistaan kesäkuussa

✚   ✚   ✚

Olen lukenut huimat 2/13. Eniten kiinnostaa kirjoina Näkemiin taivaassa (lainattuna jo kirjastosta!), Minä, Simon, Homo Sapiens ja Me olemme aina eläneet linnassa. Elokuvien top 3 taas olisi Vieras kartanossa, Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville ja Me olemme aina eläneet linnassa. Lista saattaa päivittyä, jos bongailen lisää kiinnostavuuksia.


Miltä näyttää? Löytyykö kiinnostavia kirjoja/elokuvia?