Kotimaiset Sophie ja Norma

Koska aika on kortilla, niputan kaksi lukemaani romaania samaan postaukseen. Mikaela Strömbergin Sophiessa ja Sofi Oksasen Normassa on molemmissa vahvat naishahmot ja viileän tyynet romaanit on julkaistu pari vuotta sitten. Suomi100 -haasteen tilanne näyttää näiden jälkeen enemmän kuin lupaavalta. Luettu on jo 35 kotimaista kirjaa sekä yksi odottamassa postausta. Päivittyvää listaa voi kokonaisuudessaan vilkuilla täältä.

Mikaela Strömberg - Sophie

Sophie on neljätoista vuotta, ja häellä on seitsemän sisarusta. Isä on maineikas ja äiti raamikas, perheen juuret ovat Saksassa ja koti Pietarin paraatikadulla. Elämä on yhtä huoletonta kuin vanhoissa romaaneissa.
Mutta sitten löytyy ensimmäinen ihastus, saapuu kutsu tsaarin hoviin, syttyy toinen ihastus, ja sattuu hairahdus.

Sophie naitetaan hollantilaiselle kauppiaalle ja seikkailijalle, joka pian vie perheensä läntiseen suuriruhtinaskuntaan, Suomen maaseudulle. Sophie kaitsee kasvavaa lapsikatrastaan ja pitää taloa pystyssä, kun miehestä ei siihen ole. Välillä elämä on kuin poutapäivä, mutta lopulta on aika tehdä epäsovinnaisia, välttämättömiä valintoja. Takakansi

Historiallisena romaanina Sophie perustuu tositapahtumiin. Se kertoo Sophie von Behsestä (1828 - 1886), jonka elämässä vilahtaa myös Aleksanteri II. Hyvin nuorena avioitunut Sophie sai puolisokseen vimmaisen miehen, jota hän kuvaa trooppiseksi myrskyksi. Tarinansa puolesta romaani ei liikoja tunteile. Teksti on hyvin kuvailevaa ja jälkikäteen jäikin vahvana mieleen Strömbergin käyttämä kieli.

"Kaikki on haltioitunutta, pitelemätöntä. Kaikki on neljätoista, kaikki paitsi Maria,
joka aloitti jälkijunassa, koska oli sairastanut kymmenvuotiaana pahan keuhkotulehduksen,
ja on siis vuoden muita vanhempi, mutta ei sanottavasti viisaampi. He eivät pysty kulkemaan järjestäytyneenä joukkona korttelinkaan väliä, eivätkä lyhintäkään matkaa pisteestä a pisteeseen
b, eivätkä kanavankaiteelta toiselle ilman, että joku lehahtaa tiehensä kuin taivaanlintu."

Sophie määrää omasta elämästään, joka kyseiseen aikaan ei ollut mitenkään tavallista. Hän ei jää miehensä tossun alle, vaan ottaa ohjat omiin käsiin tekee niin kuin itsenäinen nainen tekisi.

🔺        🔺        🔺

Sofi Oksanen - Norma

Normasta on moneksi: siinä on rikoskirjaa, maagisuutta ja sitten tietysti aika odotetustikin nostettu esille yhteiskunnallisia epäkohtia. Päähenkilön Norman hiukset kasvavat päivittäin hurjan määrän, mutta ne on pidettävä hallinnassa, etteivät kiinnostu hänestä väärästä syystä. Ylen haastattelussa Oksanen kertoo, että taustatekstinä toimii satu Tähkäpäästä. Romaanin alussa vietetään hautajaisia, sillä Norman äiti on jäänyt metron alle. Epävarmaa kuitenkin on, että hyppäsikö hän itse vai "auttoiko" joku.

Dekkaripiirteet ovat toki vahvasti läsnä koko ajan ja rikoksen verkko tiivistyy, mutta rikossisällön sisään kätkeytyy vahvoja ja tärkeitä teemoja kuten kohdunvuokraus, jossa rikkaat ihmiset vuokraavat jonkun toisen kohdun, kun eivät itse pysty lasta saada. Toinen teema on hiuskauppa. Romaani ottaa esille hiustenpidennysten eettisen puolen, laittaa pohtimaan mistä pidennyksiin tarvittavat hiukset oikein tulevat ja siihen liittyvä rikollisuus. Hiustenpidennykset on ilmeisesti aika rahakas bisnes.

Norma on blogini ensimmäinen Oksanen, muttei suinkaan ensimmäinen lukemani kirja häneltä. Luettuna on ennestään Puhdistus, mutta ei tämä sitten kuitenkaan lupaavan alun jälkeen ollut vieläkään aivan se minun kirjani. En voi sanoa kirjan olleen mitenkään erityisen mukava, sillä hahmot eivät olleet pidettäviä tai samaistuttavia. Tärkeää asiaa romaanissa on, en sitä kiellä. Ulkoasultaan kirja on huomiotaherättävän upea ja siihen on selvästi panostettu. Paksuissa kansissa on kuvioita, joita pitkin on mukava kuljettaa sormenpäitä.

_______________________________________

★★★
Mikaela Strömberg - Sophie

Schildts & Söderströms, 2015
Kansi: Sanna Mander

Kirjastosta

★★½
Sofi Oksanen - Norma

Like, 2015
Kansi: Anne Kursu ja Toni Härkönen

Omasta hyllystä