21.6.2014

Sarah Waters - Silmänkääntäjä


Silmänkääntäjä - Sarah Waters
(Fingersmith, 2002)
Tammi, 2006
Päällyksen kuva: Jeff Cottenden
Omasta hyllystä

"Siihen aikaan minun nimi oli Susan Trinder."
kirjan ensimmäinen lause

Onneksi en muuten vaivautunut ottamaan sen enempää selvää kirjailijasta ennen kirjan lukemista, sillä olisin varmasti muuten tajunnut paljon enemmän etukäteen, mutta nyt kaikki tuli täytenä yllätyksenä.

Eletään Lontoossa vuotta 1862 ja alku on hyvin olivertwitmäinen: Sue Tripher on orpo tyttö, joka on kasvanut pikkurikollisten parissa ja oppinut itsekin varastelemaan. Sue pitää talon emäntää, hyvätahtoista rouva Sucksbya, kuin omana äitinään. Luvassa on kuitenkin maisemanvaihdos, kun Gentleman, komea ja älykäs - hieman pelättykin - varas tulee ehdottomaan rouva Sucksbylle erittäin rahakasta sopimusta, jonka juoneen Sue liittyy.

Sue päätyy suureen ja kolkkoon maaseutukartanoon, jossa asuu toinen orpotyttö, neiti Maud yhdessä enonsa kanssa. Suen ja Maudin välillä on vain se pieni ero, että Maudia odottaa suuri perintö.  Luvassa on petoksia ja valheita milloin kenenkin päänmenoksi. Erään käännekohdan jälkeen kaikki tuntui sekavalta, mutta itseasiassa kaikki olikin hyvin yksinkertaista, jos siis olisi tosiaan tiennyt mihin se kaikki johtaa. Ja sitähän ei etukäteen voi tietää.

Alku sujui hieman kankeasti, mutta kun valheiden ja salaisuuksien verhoa hieman raotettiin olin ihan innoissani kirjasta! Lukijaa vedätetään kunnolla - tai ainakaan minä en aavistanut kaikkia niitä juonikiemuroita. Ahdistavin osuus kirjassa oli selvästi mielisairaala, jossa siihen aikaan potilaita kohdeltiin aika tylysti ja hoidot olivat jotain ihan hirveää. Vaikka kirjan alussa jo mielisairaalasta puhuttiin en oikeasti uskonut, että missään vaiheessa sinne päädyttäisiin, mutta jälleen toisin kävi. Mikään juoniveikkaukseni ei tainnut muutenkaan osua oikeaan. Lopussa en enää yrittänytkään arvailla mitään :)

Kirjassa vaihdellaan näkökulmia Suen ja Maudin välillä, mutta ensimmäinen kertojan vaihdos tulee vasta kahdensadan sivun jälkeen, joten tarinaan ehtii hyvin päästä mukaan. Jossain vaiheessa juuri ennen tuota sivumäärää loppui melkein usko. Kaikki tuntui menevän niin kuin oli tarkoituskin ja ihmettelin, mitä tässä enää voisi tulla. Ja silti sivuja oli vielä yli puolet jäljellä! Voi kun olin malttamaton. Sitten se Käänne isolla k:lla tapahtui ja kaikki tapahtumat menivät päälaelleen ja lukija tiputettiin kärryltä aivan tyystin. Minä ainakin sain kunnon tällin näin kuvainnollisesti sanoen.

1800-luvun kuvaus kirjassa on erittäin antoisa ja historiallisten romaanien lukijoita Silmänkääntäjä voisi kiinnostaa. Kirjassa tulee hyvin esiin eriarvoisuus Suen ja Maudin välillä. Palvelija pukee ja riisuu Maudin viimeisiä vaatteita myöten, eikä tyttö itse koske niihin. Ei varmaan osaisikaan. Maud käyttää päivänsä auttamalla enoaa kokoamaan hurjasta määrästä kirjoja hakuteoksen sekä viihdyttää enon herrasmies vieraita lukemalla noita kirjoja. Viattoman kuuloista eikö? Haha :D Muuten Maudin eno ei kirjassa esiinnykään vaan hänet jätetään taka-alalle.

Valheiden verkko vain paisui loppua kohde, mikä tietenkin nopeutti lukemista ja liian pian kirja olikin luettu. Silmänkääntäjän jälkeen aion ehdottomasti tarttua jatkossakin Sarah Watersin kirjoihin ja Vieras kartanossa onkin jo hyllyssä odottamassa.

Ennen kirjan lukemista pidin nimestä, mutta nyt kirjan luettuani en niinkään. Varmasti olisi voitu keksiä joku vielä osuvampi.

Tähtiä: ½



7 kommenttia:

  1. Silmänkääntäjä oli huippu juuri sen takia, että sai yllättyä oikein kunnolla. Minullakin on vielä monta Watersia lukematta, tämän lisäksi olen lukenut Tipping the velvetin ja Yövartion. Watersilla on kyllä hieno ja omintakeinen tyyli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yllätyksellisyys on ehdottomasti tämän kirjan parhaita puolia, kun ei voinut yhtään tapahtumia ennustaa :)

      Poista
  2. Odotan todella tuon kirjan saamista. Sarah Waters valloitti minut kirjallaan Vieras kartanossa. Se otti heti mukaansa, ensimmäisiltä sivuiltaan lähtien.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vieras kartanossa on minulla viedä edessä :)

      Poista
    2. Voi se on hyvä juttu, sinulla on edessä ihana lukukokemus. Ihan varmasti.

      Poista
  3. Oi, kuulostaapa kiinnostavalta kirjalta! Luulin ensiksi, että tämä on kirja, johon perustuvan elokuvan olen nähnyt, mutta ainakin kertomasi mukaan tarina kuulostaa ihan eriltä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos tarkoitat sitä Edward Norton <3 elokuvaa, niin luulin myös samoin :D Kirjan nimi ja kansikuva näytti yhteensopivalta leffan kanssa, mutta valitettavasti näillä ei mitään tekemistä toistensa kanssa ole - paitsi nimi ;)

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...