21.5.2014

Juha-Pekka Koskinen - Haavekauppias



Haavekauppias - Juha-Pekka Koskinen
Piirrokset: Miranda Koskinen
Karisto, 2013
Kirjastosta lainattu

"Lumisade loppui juuri kun Sami ehti Amalian talon edustalle."
kirjan ensimmäinen lause

Meinasinpa aluksi kirjoittaa, etten mitään ole Koskiselta aiemmin lukenut, mutta olisin valehdellut. Onneksi tajusin, että olenhan minä lukenut häneltä lastenkirjan Hallava hevonen, jonka on myös kuvittanut Miranda Koskinen. Sekin on hyvin persoonallinen ja taianomainen kirja niin tarinan kuin kuvituksensakin puolesta.

Sami on menossa isoäitinsä Amalian luokse putsaamaan lumia, kun hän näkee isojen, suippokärkisten kenkien painallukset lumessa. Samassa talosta tulee ulos pitkä, silinterihattuinen mies, joka katoaa nahkasalkku kainalossaan. Amalian luona Sami saa isoäitinsä näyttämään mitä hän tuolta kauppiaaksi väitetyltä mieheltä oli ostanut. Se on vanha taskukello. Vaikka kello täysin tavalliselta näyttää se saa Samin ja hänen siskonsa Liisan mielenkiinnon heräämään osaksi myös kulkukauppiaan takia. Kun Amalia sitten katoaa, he päätyvät kysymään neuvoa Samin kaverin Jonin ikälopulta isoisältä, joka puuhaa suvun osto- ja myyntiliikkeen kellarissa. Hänen kauttaan lapset saavat kuulla mystisestä 13. hetken kellosta ja Haavekaupungista. Heillä ei ole kauan aikaa pelastaa isoäiti.

Kirja oli hetkessä luettu ihan jo sen lyhykäisyyden vuoksi, mutta myöskin mystinen tarina kiehtoi. Haavekaupunki kuulostaa ihanalta paikalta, mutta kuten kirjakin sanoo, ei haaveisiin tule liikaa uppoutua. Pitää elää myös todellista elämää, ettei aivan omien haaveidensa vangiksi jää. Kohtuus kaikessa ;) Tarina etenee hyvällä temmolla ja helposti tästä kirjasta olisi pidemmänkin saanut tehtyä. Ainakin itse jäin kaipaamaan lisää selityksiä ja tapahtumia varsinkin Haavekaupungista, mutta ehkä tämä kirja saisi houkuteltua uusia lukijoita, joille lukeminen on suuri kynnys tai haluavat välttämättä lukea lyhyen kirjan. Ja tämä muuten sopii tytöille JA pojille. Plussaa siitä :)


Kirjan nimi on kiinnostava ja kannetkin on todella hienot ja ihan vain niiden perusteella kirjasta alunperin kiinnostuin. Juonikin vaikutti tarpeeksi erilaiselta, kun siitä luin jostain kirjablogista. Haavekauppiasta on luettu ainakin seuraavissa blogeissa: Hemulin kirjahylly ja Kirjaston kummistus.

Tähtiä: 1/2




 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...