Anna Gavalda - Kimpassa

Ei Paulette Lestafier niin hullu ollut kuin väitettiin.

Olen elokuvan joskus muinoin nähnyt, mutta jos näin ei olisi ollut, olisin voinut etukäteen kuvitella kirjan olevan hömppäromantiikkaa. En nytkään täysin tietysti tiennyt miten kirja on kirjoitettu, mutta sisällöstä oli aika kattava kuva. Odotuksen ylittyivät ja vaikka Anna Gavaldan Kimpassa menee kevyen kirjallisuuden puolelle, on siinä syvyyttä, nokkelasanaista dialogia ja hellyyttäviä hahmoja. En usko, että juonikaan on ihan ennalta-arvattavimmasta päästä, vaikka suurimmat juonikuviot on helppo arvata takakannen lukemisen jälkeen, mutta tosiaan paha mennä sanomaan.

Takakannesta: Camille Fauque on 26-vuotias langanlaiha nuori nainen, jonka lapsuus oli ankara ja nuoruus kaoottinen. Yksinäinen Camille on lahjakas piirtäjä, muttei uskalla enää tarttua kynään vaan siivoaa henkensä pitimiksi. Philibert Marquet de la Durbillière puolestaan on vanhan aristokraattisuvun vesa, joka tietää kaiken Ranskan historiasta ja käyttäytyy huomaamattaan kuin muinaisjäänne. Franck harrastaa yhden yön juttuja, rassaa moottoripyöräänsä ja käy tervehtimässä isoäitiään Paulettea.

Philibert pelastaa riutuneen ja flunssaisen Camillen omaan suuren perintöasuntoonsa, jossa asuu myös ärtyisä, kokkina vähäisen elantonsa hankkiva Franck. Philibert ja Camille tulevat loistavasti juttuun, mutta yhteiselo Camillen ja Franckin välillä ei ala kovin sujuvasti. Seuraavaksi seurataankin heidän mielenkiintoista yhteisasumista. Ihmettelen miten noin surkeista ihmisistä voi kirjoittaa niin hyväntuulista tekstiä. Camille, Philibert ja Franck ovat rikkinäisiä kaikki tavallaan, mutta heitä yhdistää lapsuudesta asti koettu hankala suhde vanhempiin. Neljäntenä joukkoon liittyy myöhemmin Franckin iäkäs isoäiti Pauline, joka on pantu kunnalliseen vanhainkotiin.

"Mitenpä aseista riisuttu rojalisti, hauras haltiatar, rikki revitty nuorukainen ja yltä päältä mustelmainen vanha rouva olisivatkaan osanneet bluffata?

Mahdotonta.

Pah... samapa se... Parempi pienikin panos ja naurettavat voitot kuin luovuttaminen."

Kimpassa kertoo tavallisista, elämän heittelemistä ihmisiä ja tarina kulkee eteenpäin leppoisaan tahtiin. Kirjasta on tehty samanniminen elokuva, joka sekin on söpö ja herttainen ja siinä Camillena nähdään ihastuttava Audrey Tautou.

_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _

★★★★
Anna Gavalda - Kimpassa

(Ensemble c'est tout, 2004)

Loisto, 2008

Omasta hyllystä

Jane Smiley - Sydänmailla

Kuudenkymmenen mailin tuntinopeudella meidän maatilamme 
sivuitse ajoi minuutissa kantatie 686:ta pitkin, joka kulki 
pohjoiseen Cabot Street Roadin tienhaaraan.

kirjan alku

Jane Smileyn Sydänmailla vaikutti etukäteen hyvinkin mielenkiintoiselta ja onhan kirja vielä saanut 90-luvulla Pulitzer-palkinnon. Ikääntynyt ja pahansuopa iowalainen Larry Cookie omistaa tuottavan maatilan ja päättää ennalta-arvaamatta jakaa maatilan kolmen tyttärensä kesken. Nuorin tytöistä, muualla asuva Caroline, ei halua osuuttaan. Suutuspäissään Larry katkaisee välinsä häneen ja tästä alkaa perheen alamäki. Larry nimittäin nostaa oikeusjutun, ei Carolinea vastaan, vaan toisia tyttäriään, joiden sanoo vieneen maatilan häneltä.

Larryn vanhimmat tyttäret Rose ja Ginny asuvat miestensä kanssa isän maatilalla. Rose on syöpää sairastanut, ailahtelevan miehensä ja kahden tyttären kanssa asuva päättäväinen ja hiukan itsekeskeinenkin henkilö. Perheen välirikonkin aikana on tärkeää säilyttää maatilan puhtoinen julkisuvu. Perheen sisällä oleva epäsopu on saatava näyttämään mitättömältä ja naapurinkin ojentaa sisaruksia kertomalla, että näiden tulisi olla kiitollisuudenvelassa, koska isä onnistunut tekemään maatilasta piirikunnan parhaan. Lujat perhesiteet painavat vaakakupissa paljon, vaikka kauheuksia tyttärien lapsuudesta muistuu vihdoin mieleen.

Ginny on elänyt elämäänsä sen suurempia ajattelematta omia haaveita tai toiveitaan ja näkee nyt kaiken uusin silmin. Kirjassa käydään läpi kaikenlaista mahdollista kuten insesti, murhan suunnittelu, vanhuus, pettäminen, lapsettomuus, keskenmeno, perintöriita.., mutta silti kirja onnistuu olemaan hyvinkin tasaisesti etenevä mitä tulee draaman kaareen. Ei nousuja, ei laskuja. Luulin insestin olevan suuremmassakin roolissa draamaa ja päähenkilön sisäistä kasvua aiheuttamassa, mutta aihe ohitettiin hyvin pikaisesti ja jopa pinnallisesti.

Sydänmailla etenee verkkaisella tahdilla ja raflaavasti sanottuna se on masentava romaani masentavien ihmisten elämästä. Kirja pohjautuu löyhästi William Shakespearen Kuningas Leariin, jota tietoa vasten lukeminen ja kirjan tutkaileminen oli hiukan kiinnostavampaa. Kirjasta on tehty samanniminen elokuva, jossa näyttelee ainakin Michelle Pfeiffer.

VINKKI
Parempaa maatilaperhedraamaa etsiessäsi suosittelen tutustumaan Anne B. Ragden Berliininpoppelit-trilogiaan. Huippuhyvä!

_______

★★½
Jane Smiley - Sydänmailla

(A Thousand Acres, 1991)

Otava, 1997

Omasta hyllystä