Brooklyn & Serkkuni Raakel

Brooklyn

Takakannesta: Eilis Lacey joutuu monien irlantilaistyttöjen tavoin muuttamaan paremman elämän toivossa Amerikkaan. Uudessa maassa Eilis potee aluksi koti-ikävää ja vierauden tunnetta, vaikka hänellä on töitä tavaratalon myyjättärenä, ja vuokrahuone irlantilaisen rouva Kehoen luona. Tansseissa hän tapaa italialaistaustaisen Tonyn, ja tunteet heidän välillään syvenevät. Juuri kun elämä Brooklynissa alkaa asettua uomiinsa, kotoa Irlannista tulee pysäyttävä viesti. Eilis joutuu palaamaan Irlantiin ja tekemään elämänsä tärkeimmän ratkaisun.

Oikeastaan takakansi kertookin kaiken oleellisen kirjasta ja sen tapahtumat hyvin suoraviivaisesti. Verkkaisesti ja hiljaisesti etenevä Brooklyn oli paikoitellen yhtä aneeminen ja hengetön kuin päähenkilönsä Eilis. En kokenut minkäänlaista samaistuspintaa henkilöön, joka tulee, menee ja tekee kaiken niin robottimaisesti - kuin automaatiolla. Läheisen kuolemakaan ei onnistunut pusertamaan irti tunteita ja sain hänestä hyvin totisen ja hymyttömän kuvan. Eilis oli jonkin verran itsenäinen nainen, mutta oliko lopulta monikaan idea hänestä itsestään lähtöisin vai tekikö hän kaikki miten muut sanoivat.

Maahanmuuttoa Brooklyn onnistuu kuvaamaan muuten hyvin: sopeutumista uuteen maahan, koti-ikävää, ennakkoluuloja ja oman paikkansa löytämistä. Kunpa päähenkilö ei vain olisi jäänyt niin vaisuksi.

✚   ✚   ✚

Serkkuni Raakel
Daphne du Maurier on ennestään tuttu Rebekka-romaanistaan, joka sekin edustaa psykologista jännitystä Serkkuni Raakelin tapaan. Jännitys on kietoutunut kaiken taustalle eikä se missään vaiheessa kasva kovin suureksi. Kyse on ennemminkin pahoista aavistuksista ja pienistä vihjeistä, jotka kylvävät epäluuloa.

Philip on kasvanut serkkunsa Ambrosen kasvattamana englantilaisessa aatelislinnassa. Terveydentilansa vuoksi Ambrose matkustaa Italiaan, jossa hän kohtaa Raakelin, leskeksi jääneen serkkunsa ja rakastuu naiseen. He menevät naimisiin, mutta Ambrosen tila huononee. Pahojen aavistusten valtaamana Philip matkustaa hänen luokseen, mutta liian myöhään. Mies on jo kuollut. Tultuaan takaisin Englantiin hän saa Raakelin vieraakseen, joka on tullut tutustumaan edesmenneeen aviomiehensä kotiin. Philip ottaa vastenmielisesti hänet vastaan, mutta vierailun edetessä vihamieliset tunteet muuttuvat aivan päinvastaisiksi varoituksista ja omista alkuperäisistä epäilyistä huolimatta.

Pidän Serkkuni Raakelia kiehtovampana kuin Rebekkaa ja tuo taka-alalla lymyävä jännitys onnistuu olemaan tarpeeksi voimakas luodakseen jännitteitä henkilöiden välille. Kirja tarjoilee myös yllättävän lopun mikä on aina hyvin ilahduttava asia.

★★½
Colm Tóibín - Brooklyn

(Brooklyn, 2009)

Tammi, 2011

Omasta hyllystä

★★★
Daphne du Maurier - Serkkuni Raakel

(My Cousin Rachel, 1951)

Wsoy, 1952

Omasta hyllystä

Andrew Michael Hurley - Hylätty ranta

Syksy oli tosiaan saanut hurjan lopun.

kirjan alku

Andrew Michael Hurleyn Hylätty ranta palkittiin Britanniassa viime vuonna parhaana esikoisromaanina ja juoni lupaili sen verran kummallista ja hämärää menoa, että minä kiinnostuin. Kirjasta on saatavilla jopa kaksi eri kansivaihtoehtoa (hauska idea!) ja kirjastosta minulle valikoitui valkoinen. Ehkä hyvä, että kannet ovat vähän valoisammat kuin sisältö.

Loney on kavala, jumalanhylkäämä rantakaistale Luoteis-Englannissa. Teini-ikäinen Tonto ja hänen mykkä veljensä Hanny viettävät rannan ränsistyneessä rinnetalossa perinteistä pääsiäisretriittiä. Katolilaisen perheen äiti uskoo, että paikallisen kappelin pyhä vesi vielä parantaa hänen poikansa. Odotettua ihmettä ei kuulu, mutta riittejä ja uskomuksia vaalivassa kyläyhteisössä tapahtuu outoja. Kylänmiehen sokea äiti saa näkönsä yllättäen takaisin, ja vaikka kevät on vasta aluillaan, rinnetalon omenapuut kantavat satoa. Samaan aikaan Hanny ja Tonto todistavat, kuinka viimeisillään raskaana olevaa teinityttöä kuljetetaan laskuveden aikaan pahamaineiselle Coldbarrown saarelle. -- Takakansi

"Loneyta ei voinut oikeasti tuntea. Se muuttui jokaisen vuoroveden tullessa ja mennessä, ja joskus matalin luode paljasti niiden luita, jotka olivat kuvitelleet osaavansa lukea rantaa niin hyvin, että säästyisivät sen kavalilta virtauksilta. Kukaan, joka oli perillä Loneysta, ei mennyt lähellekään rantaa. Ei kukaan muu kuin me."

Jätin viimeiset lauseet ylidramaattisesta takakannesta kirjoittamatta, sillä minulle kirjan järisyttävyys ei tullut niinkään tapahtumista vaan tunnelmasta ja siitä kaikesta mitä jätetään sanomatta. Uskonto on voimakkaasti läsnä teoksessa ja sen ympärillä pyörii paljon asioita kuten Äikän vankka halu parantaa mykkä poikansa. Hurley saa Loneyn vaikuttamaan synkältä ja ahdistavalta paikalta, josta lähinnä toivoisi joukon lähtevän pois. Aikuisten keskittyessä uskonnollisuuksiin pojat touhuavat ulkona tutkimusmatkaillen.

Mielenkiintoisen säväyksen joukkoon tuo seurueen uusin jäsen Isä Bernard, joka on ankaran Isä Wilfredin tilalle tullut uusi pastori, jota varsinkin Äikkä neuvoo ahkerasti tekemään asiat täysin samalla tavalla kuin edeltäjänsä. Lempeällä Isä Bernardilla on isot saappaat täytettävänä ainakin Äikän silmissä. Rituaaleja on noudatettava tarkkaan. Katolilaisuuden, uskon ja sen suuntaisten asioiden lisäksi kirjan teemaksi nousee vähintään yhtä voimakkaasti tarina ihmisistä ja yhteisöstä. Hylätyn rannan loppu jätti kysymysmerkkejä ja hiukan epämääräisen olon, pieni lisäselvennys ei olisi haitannut. Tämän hienovaraisen goottilaisen kauhun siivittämänä nappaan pisteet Hämärän jälkeen- ja Halloween-haasteeseen.

_______

Andrew Michael Hurley - Hylätty ranta

(The Loney, 2014)

Wsoy, 2016

Kirjastosta
Hämärän jälkeen-haaste
Halloween-haaste
Tähtiä: ★★★½

Matthew G. Lewis - Munkki

"Luostarin kello oli lyönyt tuskin viiden minuutin ajan, 
kun kapusiinikirkko jo pursui kuulijoita."

kirjan alku

Elämä on täynnä sattumia. Tutkiessani vuosia ja vuosia sitten 1001 kirjaa, jotka pitää lukea ennen kuin kuolee -opusta törmäsin Matthew G. Lewisin The Monk -kirjaan ja kiinnostuin siitä, mutta selvittäessäni asiaa, sitä ei oltu tietenkään suomennettu. Sitten tämän vuoden alussa huomasin sattumalta sen ensimmäistä kertaa Ullan blogissa suomeksi! Onneksi ei mennyt täysin ohi.

Madridilaisessa kapusiiniluostarissa asuu kolmissakymmenissä oleva munkki Ambrosio, tahraton ja hurskas Pyhä Mies, jota koko kaupunki ihailee. Mutta kestävätkö Jumalalle vannotut valat, kun Ambrosion tukahdetut halut pääsevät yllättäen valloilleen luostarin eristyksessä? Syvälle sielun turmelukseen syöksyvän munkin kertomukseen punoutuu onnettomia rakkaustarinoita, seikkailuja öisten metsien ryöväreiden ja kummitusten kynsissä sekä kidutusta ja väkivaltaa hautaholveissa mätänevien ruumiiden keskellä. Takakansi

Ambrosion ja muutaman muun hahmon kautta Lewis näyttää häikäilemättä luostarin johtajahahmojen vallan väärinkäytön ja rappion. Ambrosio on nuhteeton ja kunnioitettu munkki, jonka saarnoja tullaan kuulemaan kaukaa, mutta lihan heikkouksista syntyy pieniä rikkomuksia ja niistä kasvaa äkkiä suurten, anteeksiantamattomien rikosten sarja. Himo saa vallan heivaten uskonnolliset lupaukset syrjään ja Ambrosio valitsee moneen kertaan huonosti, turmelee viattoman ja lopulta tekee sopimuksen paholaisen kanssa. Suljetun luostarin varjoissa julmuudet ja rikkeet voi kätkeä ja silti säilyttää kansan kunnioituksen - mutta vain tiettyyn pisteeseen asti. Toisina kirjan hahmoina ovat kaksi nuorta miestä, jotka haikailevat ihastustensa perään ja sekaantuvat lopulta munkin juoniin.



Lewis kirjoitti Munkin hieman alle 20-vuotiaana noin kahden ja puolen kuukauden aikana. Hän sai innoituksen kirjaan kansantarusta Verinen nunna - joka muuten on kirjan mielenkiintoisimpia tarinoita. Kirja julkaistiin 1796, mutta on edelleen säilyttänyt järkyttävyytensä. Munkki on synkkää luettavaa, eikä se ainakaan valoisammaksi muutu. Tämä goottilaista kauhua edustavan kirjan tapahtumat eivät ole järjellä selitettävissä, vaan mukana on yliluonnollisuutta. Munkki on rönsyilevä ja vaatii lukijalta keskittymistä ja jaksamista, mutta pidemmälle edetessä lukeminen sujuu jo vaivattomammin. Varmasti klassikoasemansa ansainnut.

_______

Matthew G. Lewis - Munkki

(The Monk: A Romance, 1796)

Savukeidas, 2015

Kirjastosta
Hämärän jälkeen -haaste
Tähtiä: ★★★★