Andrew Michael Hurley - Hylätty ranta

Syksy oli tosiaan saanut hurjan lopun.

kirjan alku

Andrew Michael Hurleyn Hylätty ranta palkittiin Britanniassa viime vuonna parhaana esikoisromaanina ja juoni lupaili sen verran kummallista ja hämärää menoa, että minä kiinnostuin. Kirjasta on saatavilla jopa kaksi eri kansivaihtoehtoa (hauska idea!) ja kirjastosta minulle valikoitui valkoinen. Ehkä hyvä, että kannet ovat vähän valoisammat kuin sisältö.

Loney on kavala, jumalanhylkäämä rantakaistale Luoteis-Englannissa. Teini-ikäinen Tonto ja hänen mykkä veljensä Hanny viettävät rannan ränsistyneessä rinnetalossa perinteistä pääsiäisretriittiä. Katolilaisen perheen äiti uskoo, että paikallisen kappelin pyhä vesi vielä parantaa hänen poikansa. Odotettua ihmettä ei kuulu, mutta riittejä ja uskomuksia vaalivassa kyläyhteisössä tapahtuu outoja. Kylänmiehen sokea äiti saa näkönsä yllättäen takaisin, ja vaikka kevät on vasta aluillaan, rinnetalon omenapuut kantavat satoa. Samaan aikaan Hanny ja Tonto todistavat, kuinka viimeisillään raskaana olevaa teinityttöä kuljetetaan laskuveden aikaan pahamaineiselle Coldbarrown saarelle. -- Takakansi

"Loneyta ei voinut oikeasti tuntea. Se muuttui jokaisen vuoroveden tullessa ja mennessä, ja joskus matalin luode paljasti niiden luita, jotka olivat kuvitelleet osaavansa lukea rantaa niin hyvin, että säästyisivät sen kavalilta virtauksilta. Kukaan, joka oli perillä Loneysta, ei mennyt lähellekään rantaa. Ei kukaan muu kuin me."

Jätin viimeiset lauseet ylidramaattisesta takakannesta kirjoittamatta, sillä minulle kirjan järisyttävyys ei tullut niinkään tapahtumista vaan tunnelmasta ja siitä kaikesta mitä jätetään sanomatta. Uskonto on voimakkaasti läsnä teoksessa ja sen ympärillä pyörii paljon asioita kuten Äikän vankka halu parantaa mykkä poikansa. Hurley saa Loneyn vaikuttamaan synkältä ja ahdistavalta paikalta, josta lähinnä toivoisi joukon lähtevän pois. Aikuisten keskittyessä uskonnollisuuksiin pojat touhuavat ulkona tutkimusmatkaillen.

Mielenkiintoisen säväyksen joukkoon tuo seurueen uusin jäsen Isä Bernard, joka on ankaran Isä Wilfredin tilalle tullut uusi pastori, jota varsinkin Äikkä neuvoo ahkerasti tekemään asiat täysin samalla tavalla kuin edeltäjänsä. Lempeällä Isä Bernardilla on isot saappaat täytettävänä ainakin Äikän silmissä. Rituaaleja on noudatettava tarkkaan. Katolilaisuuden, uskon ja sen suuntaisten asioiden lisäksi kirjan teemaksi nousee vähintään yhtä voimakkaasti tarina ihmisistä ja yhteisöstä. Hylätyn rannan loppu jätti kysymysmerkkejä ja hiukan epämääräisen olon, pieni lisäselvennys ei olisi haitannut. Tämän hienovaraisen goottilaisen kauhun siivittämänä nappaan pisteet Hämärän jälkeen- ja Halloween-haasteeseen.

_______

Andrew Michael Hurley - Hylätty ranta

(The Loney, 2014)

Wsoy, 2016

Kirjastosta
Hämärän jälkeen-haaste
Halloween-haaste
Tähtiä: ★★★½

Tuomo Jäntti - Talven hallava hevonen

"Elokuussa päiväkodin johtaja soitti."

kirjan alku

Talven hallava hevonen on Tuomo Jäntin esikoiskirja, joka on osaksi psykologista kauhua.

Romaani kertoo kolmesta aikakaudesta ja kolmesta perheestä: 2019 Roni saa soiton päiväkodista, sillä hänen tyttärensä Silja saa aikaan kummallisuuksia kuten kohottaa nuken ilmaan koskematta siihen tai saa oikeita ääniä piirrospianosta. 2001 Ronin äidin poikaystävä katoaa ja hänestä löytyy vain puhelin tienpientareelta. 1957 kerrotaan Matildasta ja ajasta, jolloin kaikki sai alkunsa.

"Se otti mukista kiinni kaksin käsin ja hörppäsi, katsoi minuun muka huvittuneena. Näin että sen kädet tärisivät."

Olin niin lumoutunut alussa ja vakuuttunut siitä, että nyt ollaan jonkun todella hyvän äärellä. Viisi tähteä kiilui jo silmissä. Sitten matkattiin kahdeksantoistavuotta taaksepäin. Juu, ei tässä vieläkään mitään hätää. Ja sitten hyppäys sinne jonnekin kauas menneisyyteen. Ei, ei kiinnostanut enää niin kovin. Jos kirjassa on monta tarinaa, niin melkein pakosti joku niistä tuntuu kiinnostavimmalta ja jonkun kohtalona on jäädä muiden jalkoihin. Eikä tämä välttämättä tarkoita edes sitä että mikään niistä olisi oikeasti huono. Se tarina on vain aika kovassa seurassa. Talven hallavan hevosen vähiten vetävä tarina oli se, joka käsittää varmaan puolet kirjasta.

Katoamisilmoitus!
Missä ovat Roni ja Silja, tarinan selkeästi kiinnostavimmat hahmot katosivat alun jälkeen kuin tuhka tuuleen, eikä heitä sen jälkeen näkynyt. Ottakaa yhteyttä jos löydätte heidät! Kaipaus on kova.

Eniten suututtaa, ettei tuolle 2019 luvulle enää palattu alun jälkeen! Liian monta tarinaa jäi auki. Pää on vain täynnä kysymysmerkkejä, eikä millään hyvällä tavalla. Mikä kirjan alun tarkoitus oli? Nyt se tuntuu vain todella irralliselta osalta. Ärsyttää! Samantien voisin mennä elokuviin katsomaan vain ensimmäiset puolituntia leffasta ja sitten häipyä. Yhtä tyytyväinen olo senkin jälkeen jäisi. Kaikki menestyksen ainesosat oli vielä kasassa: vetävä ja koukuttava juoni yhdistettynä maagiseen realismiin, josta niin kovin pidän. Ei mikään surkea kirja, mutta ehkä harmitti vähän liikaa tuo alku, joten lukufiilis siinä meni.

Sukukronikan tyyppinen kirja tutustuttaa lukijan erilaisiin perheisiin, joista varsinkin vanhimpia vaivaa hiljaisuuden kulttuuri, jossa jäädään märähtimään asioita yksikseen. Kuvaa varmasti aika hyvin suomalaista yhteiskuntaa silloin ennen vanhaan - ja ehkä vielä vähän nykyäänkin. Ikäviä asioita kun on aika vaikea kokonaan unohtaa, vaikka kuinka yrittää, jossain vaiheessa ne kuitenkin puskee pintaan ja Talven hallavan hevosen tapauksessa, ikävin seurauksin.

Näyttävä ja hyytävä kansi, joka sopii mainiosti kirjan tunnelmaan.

_______

Tuomo Jäntti - Talven hallava hevonen

Gummerus, 2015
Kannen suunnittelu: Jenni Noponen

Kirjastosta lainattu
Tähtiä: ★★½

Anne Bronte - Agnes kotiopettajatar

Agnes kotiopettajatar - Anne Bronte

(Agnes Grey, 1847)

Karisto, 1988
Kannen kuva: Suomen Kuvapalvelu / Eric Palmquist

Omasta hyllystä

"Kaikkiin oikeisiin kertomuksiin sisältyy opetus."

kirjan ensimmäinen lause

Blogiaikana on Brontet jäänyt lukematta, mutta sitä ennen on tullut luettua kaikilta sisaruksilta yksi kirja: Kotiopettajattaren romaani (Charlotte), Humiseva harju (Emily) ja Wildfell Hallin asukas (Anne). Agnes kotiopettajatar on puolestaan nuorena kuolleen Anne Bronten esikoisromaani, joka pohjautuu hänen omiin kokemuksiinsa.

Se on kuvaus vikroriaanisen ajan elämästä. Agnes on perheen nuorin tytär, joka haluaa auttaa vanhempiaan ansaitsemalla itse rahaa. Hän pääsee kotiopettajatareksi Bloomfieldin perheeseen ja ajattelee pärjäävänsä loistavasti, mutta saa kuitenkin karun palautuksen maanpinnalle huomatessaan, ettei työ olekaan aivan helppoa. Perheen lapset ovat kerrassaan kurittomia ja vanhemmat tuntuvat näkevän heidän ruusuisten lasien läpi. Heidän kaikki puutteensa lasketaan Agneksen piikkiin, eikä kotiopettajatar saa kurittaa lapsia, vaikka jotenkin heidät olisi saatava ruotuun.

Agnes vaihtaa moninaisten tapausten jälkeen paikkaa Murrayn perheeseen, jossa hän tulee vähän paremmin toimeen oppilaiden kanssa. Toinen heistä on Rosalie, josta Agnes oppii pitämään ja Rosalia myös näyttää olevan jokseenkin tykästynyt uuteen seuralaiseen.

Kaivattua väriä tarinaan tuo Agneksen ja nuoren pastori Westonin välillä havaittavissa oleva pieni romanssi, jota sekoittaa Rosalien halu valoittaa milloin kenetkin miehen, eikä Westonkaan näiltä liehittelyiltä säästy. Rosalie haluaa saada kaikki miehet ihastumaan itseensä ja tämä kaikki on hänelle ikään kuin vain peliä. Jollain tapaa tästä romanssista tuli mieleen Jane Austenin kirjat, vaikka naisten kirjat muuten eroaa hyvinkin paljon toisistaan. Jotain samankaltaisuutta niissä on, joka tietysti voi johtua kirjojen samanlaisesta maailmasta ja vanhoista tavoista.

Henkilönä Agnes on alistuva ja vaatimaton, joka ei pahemmin kapinoi vastaan, vaan pyrkii tekemään kaikki oikealla tavalla, moitteettomasti. Toisaalta hänen moraalinsa on horjumaton, eikä hän pelkää puolustaa ajatuksiaan. Hän on myöskin lannistumaton, vaikka lapsille opettaminen ja kurin pitäminen tuntuu mahdottomalta ja koti-ikävä painaa. Hän ei ensimmäisenkään, vähän huonosti menneen, kotiopettajatarkokeilun jälkeen jätä haaveitaan sikseen, vaan hakee jo seuraavaan paikkaan.

Siinä missä Emilyn ja Charlotten kirjat ovat tempperamenttisia ja räväköitä, Annen romaani on herkkä ja ennen kaikkea yksinkertainen kuvaus kotiopettajattaren elämästä. Se on koruton kuvaus ankeasta elämästä vieraassa paikassa ilman kommerverkkejä tai mitään ylimäärästä. Realistinen sanan varsinaisessa merkityksessä.

Tähtiä: ★★★

Hyllyssä
Shirley - Charlotte Bronte