Heinähattu ja Vilttitossu x4 (+elokuva)

Kylpyhuoneesta kuului läiskintää.

Syyskuussa aloitin Heinähattu ja Vilttitossu -kirjasarjan lukemisen alusta siltä osin kuin se minulta on ollut lukematta ja näin joulun alla sain toiset neljä luettua.

Tähän mennessä ehdoton lempparini on hupaisa Heinähattu, Vilttitossu ja Littoisten riiviö, jossa kilttinä ja järkevänä pidetty Heinähattu nousee kapinaan Vilttitossun suosimista vastaan, varsinkin kun pikkusiskon huijaamista kisoissa katsotaan vanhempien puolelta läpi sormien ja kaikki vahingot laitetaan epäreilusti Heinähatun syyksi. "Mitä minun pitäisi tehdä, että ne huomaisivat minut? Ainakaan silloin minua ei kuunnella, kun avaan suuni. Entäs jos en enää avaa suutani? Jos pidänkin sen kiinni?" Räväkkä Vilttitossu on vauhdissa yrittäessään saada siskoaan puhumaan.

Heinähattu, Vilttitossu ja tanssiva konstaapeli -kirjassa sisarukset asuvat viikon Halibullenin neitien luona. Vilttitossu löytää kuvan neideistä morsiusneitoina ja Vilttitossu haluaa myös pukeutua pönkkähameeseen ja kantaa morsiushuntua. Nyt puuttuu enää se morsiuspari, mutta Vilttitossulla on sekin valittuna. Heinähatun kanssa he kirjoittavat kosintakirjeitä suunnitelman toteutumiseksi, joista toinen lähtee poliisiaseman suuntaan, mutta kaikki kirjeet eivät ehkä päädy aivan suunnitellulle ihmiselle. Kuka siis on menossa kenen kanssa naimisiin? Kirja on ihanaa sekoiludraamaa ja orastavan ihastuksen myöntämistä ja haaveilua.

Aika selvää on, että jos lapselta kieltää jotain, niin sen hän kuitenkin tekee. Heinähattu, Vilttitossu ja kielletty kampela -kirjassa äiti on lukenut, että on terveellistä syödä omien silmien väristä ruokaa, joten Vilttitossulta kielletään kampela. Noh, Vilttitossu lähtee vastoin määräystä kalaan Heinähatun kanssa pyydystääkseen kampelan. Tytöitä tippuu airot ja he haaksirikkoutuvat pahamaiselle saarelle. Onneksi Heinähattu on lukenut kirjan Risto Roopenpojan ihmeellisestä elämästä ja siinä olleita neuvoja noudattaen tytöt yrittävät selviytyä. Paitsi Vilttitossua kiinnostaa lähinnä se kampela.

Kattilakosken perhe saa kirjassa Heinähattu, Vilttitossu ja Rubensin veljekset mökkinaapureikseen taiteilijaveljekset. Vilttitossusta heissä on jotain hyvin tuttua, mutta äiti on lumoutunut veljesten taiteilijuudesta ja toivoo nelivuotiaan poikansakin saavan osansa tuosta lahjakkuudesta.

Tänä vuonna ensi-iltansa saanut samanniminen elokuva noudattaa suurimmilta osin kirjaa, mutta siinä perheen poika on jätetty pois ja tilalle on otettu pari rosvoa villin menon takaamiseksi. Lisäksi loppu on ratkaistu toisella tavalla. Elokuvassa on joitain hassuja kohtauksia, joille sai naurahtaa, mutta loppua kohden koin taisteluväsymystä. Perheen äiti on varsinainen tyranni ja isä suoraan sanottuna tolvana. Kirjassa he ovat lähinnä hellyyttäviä. Heinähattu ja Vilttitossu ovat sen sijaan suloisia ja pidin varsinkin toimeliaasta Vilttitossusta ja surullisen hauskoista konstaapeleistä.

Ensi kerralla kun tekee mieli lukea Heinähatusta ja Vilttitossusta lisää, lainaan Salla Savolaisen kuvittamia uudempia versioita. En ole lukenut niistä yhtäkään ja vähän jännitän kuvittajan vaihtumista, sillä liitän niin vahvasti näihin juuri Markus Majaluoman vallattomat, hupsut hahmot.

Sinikka & Tiina Nopola
Heinähattu, Vilttitossu ja Littoisten riiviö (Tammi, 1999)
Heinähattu, Vilttitossu ja Rubensin veljekset ((Tammi, 2001)
Heinähattu, Vilttitossu ja tanssiva konstaapeli (Tammi, 2003)
Heinähattu, Vilttitossu ja kielletty kampela (Tammi, 2005)
Kuvitus: Markus Majaluoma

Kirjastosta

Heinähattu, Vilttitossu ja Rubensin veljekset -elokuva (2017)
Ohjaus: Anna Dahlman
Pääosat: Emily Shipway, Ella Kangas, Janne Kataja, Aku Hirviniemi,  Niina Lahtinen, Joonas Nordman, Krisse Salminen, Pirjo Heikkilä

Muita postauksia
Heinähattu, Vilttitossu ja vaari
Heinähattu ja Vilttitossu loman tarpeessa
Heinähattu ja Vilttitossu rosvojahdissa
Heinähattu, Vilttitossu ja iso Elsa

Heinähattu ja Vilttitossu 4/8

Ovikello soi kovaa.

Päätinkin sitten lukaista koko Heinähattu ja Vilttitossu -sarjan läpi lukuunottamatta kahta ensimmäistä sekä joulukirjaa, jotka olen jo aiemmin lukenut. Lapsuudesta en näitä kirjoja muista eikä sisällötkään herättäneet mitään tuttuuden tunnetta. Tässä postauksessa on esiteltynä lyhyesti neljä ja loput viisi niputan yhteen loppuvuoden aikana.

Heinähatun ja Vilttitossun vaari tulee yllättäen perheen luokse kylään kirjassa Heinähattu, Vilttitossu ja vaari, sillä mummi on alkanut Knapperware-konsultiksi ja nyt vaari joutuu tekemään omat ruuatkin. Pikkuveli on innoissaan, mutta Hanna-äiti ärsyyntyy vaarin sotamuisteloihin ja jatkuviin toivomuksiin, nyt elämä tuntuu menevän kauhanvarressa. Matti-isäkin unohtelee vain asioita. Hanna ryhtyy hänkin Knapperware-konsultiksi, sillä haluan kokea tavallisen naisen elämää. Näin ollen vaari pääsee kokkailemaan perheelle. Perhe huomaa myös lumessa näkyvät jäljet ja ryhtyvät pyydystämään hiipailevaa rikollista.

- Tullaanko menikin vanhoina samanlaisiksi kuin me nyt ollaan?

- Tullaan kai, Heinähattu vastasi.

- Miksi sitten välillä pitää olla erilainen? Vilttitossu kysyi.

Kirjassa Heinähattu ja Vilttitossu loman tarpeessa Vilttitosssu päättää, että lapset ovat kirjan nimen mukaisesti loman tarpeessa, sillä sellaiset lapset ovat aivan velttoja, harmaita ja hiljaisia. Matti ei ole aivan innoissaan ajatuksesta, sillä hän on keksinyt ettei talossa ole minkäänlaista pelastussuunnitelmaa. Seuraa tulipaloharjoitus, opastusta kotitapaturman välttämiseksi ja eksymisen harjoitteleminen. Lopulta he pääsevät lomalle asti, kun Hanna voittaa koko perheen risteilyn, mutta kuvitelma rauhallisesta lomasta taitaa jäädä haaveeksi.

Heinähattu ja Vilttitossu rosvojahdissa -kirjassa Alibullenin neideille on tullut vieraaksi Torsti Tattari, pieni, kalpea poika. Vilttitossulla on oma näkemys siitä, miksi Torsti on neitien luona: "Se on täällä koulutuksessa, kun sen vanhemmat eivät jaksaneet enää. Se on hyvin hankalahoitoinen poika." Samaan aikaan neitien tontilla käynnistyvät arkeologiset kaivaukset ja tapahtuu koruvarkaus, jonka takia poliisit Isonapa ja Rillirousku pidättävät yhden Kattilakosken perheestä, mutta muut eivät usko hänen olevan syyllinen.

Vilttitossu lintsaa koulusta, sillä häntä nimitellään Heinähattu, Vilttitossu ja iso Elsassa. Vapaa-ajan kuluksi hän ryhtyy ulkoiluttamaan koiria, josta seuraa kaikenlaisia kommelluksia. Sitten Heinähattu alkaa epäilemään Vilttitossun "hyppytunteja".

Pidän kovasti Markus Majaluoman velmuista kuvituksista, jotka sopivat loistavasti yhteen kirjojen huumorin kanssa. Uskon, että lapsilla  - sekä aikuisilla - on hauskaa näitä lukiessa.

Sinikki Nopola ja Tiina Nopola
Heinähattu, Vilttitossu ja vaari (Tammi, 1991) 
Heinähattu ja Vilttitossu loman tarpeessa (Tammi, 1992)  
Heinähattu ja Vilttitossu rosvojahdissa (Tammi, 1995) 
Heinähattu, Vilttitossu ja iso Elsa (Tammi, 1997)

Kuvitus: Markus Majaluoma
Kirjastosta