Näytetään tekstit, joissa on tunniste ulkonäkö. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ulkonäkö. Näytä kaikki tekstit

30.3.2017

Kaunotar ja Hirviö - sadusta valkokankaalle


Kaunotar ja hirviö -sadusta löytyy monta versiota, mutta tunnetuin on niistä kirjan mukaan Jeanne-Marie de Beaumontin versio vuodelta 1756 ja se myös toimii kirjan sadun pohjana. Kirjan sivumarginaaleista löytyy lisäselityksiä ja tietoa.

Rikkaalla kauppiaalla on kolme poikaa ja tytärtä, joista nuorinta sanotaan Kaunottareksi, sillä hän on luonteltaan ja ulkonäöltään viehättävä - toisin kuin muut sisarukset. Kauppiaan omaisuus katoaa laivan mukana merelle ja perhe joutuu muuttamaan mökkiin maalle. Työnteon hoitaa Kaunotar, muut ovat liian hienohelmoja siihen. Yllättäen laiva, jonka luultiin kadonneen, purjehtiikin turvallisesti satamaan ja kauppias lähtee myymään lastia. Hän kysyy tyttäriltään tuliastoiveita ja toisista siskoista poiketen Kaunotar pyytää vain yhtä ruusua.

Kauppiaan laivan omaisuus on kuitenkin myyty hänen velkojensa kattamiseksi ja mies on palaamassa kotiin tyhjin käsin. Lumimyrskyssä hän eksyy linnaan, jossa hän viettää yönsä ja aamulla hän poimii linnan puutarhasta Kaunottarelle lupaamansa ruusun. Vihainen hirviö ilmestyy paikalle luvaten kauppiaalle tämän kuoleman. Kauppias anoo armoa ja Hirviö ehdottaa vaihtokauppaa: kauppias saa pitää henkensä, jos Kaunotar tulee Hirviön luokse vapaaehtoisesti kuolemaan isänsä sijaan.

Loppu on historiaa.




Kaunotar ja Hirviö -elokuva

Myönnän pelänneeni lopputulosta, mutta syytä huoleen ei ollut. Taidokkaasti tehty Kaunotar ja Hirviö on tähän mennessä parhaiten toteutettu Disneyn piirroselokuvan ihmisversio.

Kaunotar ja Hirviö kertoo terävästä, kauniista ja itsenäisestä nuoresta naisesta Bellestä, jonka Hirviö ottaa vangikseen linnaansa. Vaikka onkin peloissaan, Belle ystävystyy linnan lumotun palvelusväen kanssa ja oppii näkemään Hirviön kauhistuttavan ulkonäön alla piilevän hyväsydämisen prinssin.

Ihana sadun taika on säilynyt elokuvassa ja yleisilme näyttää tutulta: kylä, Hirviön linna, puvut, kynttilänjalka, ruusu, teepannu ja -kuppi... Juoni ei kuitenkaan aivan orjallisesti noudata alkuperäisen version kaavaa, vaan sitä ollaan rohkeasti muutettu parempaan suuntaan. Mukana on uusia lauluja sekä tietysti niitä vanhoja tuttuja, omina suosikkeina "Belle" ja "Evermore". Musiikkiosuudet olivat mainioita ja olin yllättänyt miten hyvät lauluäänet näyttelijöillä on, mutta en olekaan koskaan aikaisemmin kuullut heidän laulavan.

Belle on Disneyn prinsessoista lempparini, eikä sillä varmastikaan ole mitään tekemistä sen kanssa, että hän kulkee nenä kiinni kirjoissa ja rakastuu Hirviön jättimäiseen kirjastoon. Kelpaisi minullekin. Emma Watsonia parempaa en keksi Bellen rooliin esittämään itsenäistä nuorta naista, joka tietää mitä tahtoo ja toimii sen mukaan. Bellen ja Hirviön lapsuutta avataan alkuperäistä versiota enemmän, jolloin heidän hahmoistaan saa syvemmän kuvan.

Tale as old as time
Song as old as rhyme
Beauty and the beast

Luke Evansin Gaston on niin kamalan omahyväinen ja itserakas kuin olettaa saattaa ja todella mahtavaa, että Ian McKeller on saatu leffaan mukaan! Hirviön kasvoista on tehty jokseenkin ihmismäiset, niin että niistä erottaa ilmeet ja tunteet. Sanoisin, että vaativa projekti on viety kunnialla läpi! Visuaalisesti elokuva on upeaa katseltavaa ja sitä katsellessa saattaa vähän herkistyä. Voi myös tietysti olla, että elokuvasta teki vielä paremman hyvä seura ;)
__________________________________________________________

Kaunotar ja hirviö
Neil Philip  (Jeanne-Marie de Beaumont)
Kuvitus: Nilesh Mistry 
Wsoy, 1756
Kirjastosta

★★★★½
Kaunotar ja hirviö
Beauty and the Beast, 2017
Perhe / Fantasia / Musikaali 
Ohjaaja: Bill Condon
Näyttelijät: Emma Watson, Luke Evans, Dan Stevens

Muita satuja
Punaiset kengät
Lumityttö
Lumikki - sadusta valkokankaalle
Nukkumatti/Nukuttaja
Lumikuningatar

25.8.2015

Anu Holopainen - Ihon alaiset


"- Ei.
Se oli kahdeskymmenesneljäs "Ei", jonka Jara kuuli."
kirjan alku

Anu Holopainen ei ollut minulle ennestään tuttu muuten kuin nimenä. Syysmaa-sarja keikkuu lukulistalla, mutta aloitinpa kuitenkin tästä tänä vuonna ilmestyneestä nuortenkirjasta Ihon alaiset.

Kirja esittelee monenlaisia henkilöitä maailmassa, jossa plastiikkakirurgia on yhtä arkipäiväistä ja luonnollista kuin kaupassakäynti ja jossa ihmiset muuttavat kehoaan ja naamaansa niin ettei heitä enää tunnista. Jara joutuu odottamaan täysi-ikäisyyttä ennen kuin pääsee päättämään ulkonäöstään, sillä vanhemmat eivät ole antaneet lupaa muokkauksiin. Inka ei tiedä vielä mitä haluaa, mutta ainakin vielä hetken hän haluaa olla luomu, vaikka se herättääkin ihmisissä negatiivisia reaktioita ja kummastusta. Matias vastustaa muokkauksia ja toimii luomuaktivistina, sillä hän inhoaa elää kaiken sen luonnottomuuden keskellä. Plastikprincess on alaikäinen ja varaton, mutta on silti keksinyt keinon hankkia rintaimpantit.

He elävät todella sairaassa maailmassa. Holopaisen esittämä tulevaisuudenkuva on hurja ja yhtä synkkä kuin kansikuvakin. Huolestuttavinta tässä dystopisessa maailmassa on se, että osa siitä on jo totta. Romaanissa ihmisten pinnallisuus on viety pitkälle ja maailmaan ei tunnu mahtuvan muita kuin hyvin ulkonäkö keskeisiä ihmisiä. Muissa ihmisissä on kiinnostavaa lähinnä heidän ulkonäkönsä ja miten sitä voisi korjailla. "Tuota kun vielä vähäsen muokkaisi, Inkaa ei voisi hengästymättä katsella." Kirjan esittämänä aikana esteettinen kirurgia on joka päiväistä ja kenen tahansa ulottuvilla - kunhan on täysi-ikäinen.

Ihon alaisissa on käytetty laajasti erilaisia kerrontatapoja kuten blogikirjoituksia, tv-katkelmia ja chat-keskusteluja, jotka sopivat loistavasti romaanin henkeen ja teemaan. Ne kuvaavat hyvin kyseistä aikaa ja pidin hyvin virkistävänä nuo vaihtelevat tekstien ulkoasut. Ne ovat kuin piste i:n päälle.

Romaani herätti hyvin paljon ajatuksia, mutta eniten säväytti Plastikprincess, joka tuntui olevan aivan eksyksissä ja tietämätön maailmansa menosta - tai sitten vain liian naiivi. Romaani pistää ajattelemaan maailmaa, jossa elämme ja mihin suuntaan olemme menossa. Tästä saisi aikaan hyvinkin syvällisiä pohdintoja mm. ulkonäköön liittyen.

Jos Scott Westerfeldin romaani Uglies joskus suomennetaan, niin siihen pitää tarttua. Ilmeisesti aika samankaltainen Ihon alaisten kanssa.
_______

Anu Holopainen - Ihon alaiset
Karisto, 2015
Kansi: Pirta Syrjänen
Kannen kuva: Karl Gough / Trevillion Images
Kirjastosta lainattu
Tähtiä: ★★★★½

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...