Improa, muumeja ja keskustelua kirjoista

Kolinan improvisoidut klassikot

Kesällä kävin katsomassa jopa kaksi kertaa Musiikkitalolla improryhmä Kolinan esityksiä, joissa kaikkien tuntemat klassikkotarinat laitettiin uuteen uskoon ja tulihan niistä aika hulvattomia tulkintoja. Kävin katsomassa Lumikki ja seitsemän kääpiötä & Pieni merenneito sekä toisena lauantaina oli vuorossa Hamlet & Romea ja Julia, jonne sain teatteriseuraksi mukaani Kirjavarkaan (ihanaa kun kirjaihmisten joukosta löytyy myös teatterista kiinnostuneita♥).

Alussa satu kerrattiin lyhyesti ja ytimekkäästi. Minulle kaikki tarinat olivat ennestään tuttuja, mutta selvästi huonoiten muistissa oli Hamlet, jossa henkilöitä riitti suorastaan yli tarpeiden. Kertomukset esitettiin kolmen näyttelijän ja taustamuusikon (Suvimarja Halmetoja) voimin. Yleisökin pääsi sekoittamaan ajoittain pakkaa ja kerrassaan hämmästyttävän sujuvasti esimerkiksi yleisön keksimät lauseet solahti osaksi dialogia.

Hauskaa riitti taitavia ja sanavalmiita näyttelijöitä katsellessa (Lumikki: Veera Lehtinen, Aki Haikonen, Meiju Lampinen Hamlet: Jere Kolehmainen, Veera Lehtinen, Tuukka Martiskainen). Tämä oli samalla ensimmäinen kertani improteatterissa ja taisin vähän hurahtaa tuohon lajiin.

⧫              ⧫              ⧫              ⧫              ⧫

Muumimuseo

Kesällä avattu Muumimuseo piti käydä katsomassa, kun Tampereella kerran liikuttiin. Siellä menee Kuinkas sitten kävikään? -näyttely, joka esittelee Tove Janssonit kaikki muumikirjat: "voit tutustua muumien koko tarinaan aina suuren tuhotulvan vedenpaisumuksesta vaarallisen juhannuksen kelluvaan teatteriin ja majakkasaaren arvoituksesta muumiperheen marraskuiseen katoamismysteeriin."

Näyttelyssä on satoja Janssonin alkuperäisiä kuvituksia sekä kuvien rinnalla kulkee Tuulikki Pietilän, Janssonin elämänkumppanin, tekemät muumirakennelmat, joista huimin taidonnäyte oli minuakin korkeampi muumitalo kalusteineen. Noissa riittää ihmeteltävää. Kuvaelmien luona voi myös kuunnella pätkiä muumitarinoista.

Näyttely on todella tosi kivasti rakennettu ja sinne on kerätty monipuolinen kokoelma muumijuttuja. Näyttelyn tunnelmaan ja visuaalisuuteen on selkeästi panostettu, mikä ilahdutti erityisesti. Yhdellä alueella oikein tunsi talven kylmyyden ja hyytävyyden. Tosi hieno kokonaisvaltainen elämys! Tilasta löytyy Kuinkas sitten kävikään? -kirja jättikokoisena ja muista muumikirjoista on nähtävillä isot, ihmisen kokoiset kannet. Toisenkin kerran voisin tuolla käydä, sillä katseltavaa on paljon ja kaikki tietysti halusi ensimmäisellä kerralla käydä läpi, mutta muuten olisi voinut syventyä enemmänkin joidenkin kohdalla.

⧫              ⧫              ⧫              ⧫              ⧫

Kirja vieköön

Pääsin vihdoin ensimmäistä kertaa Baba Lybeckin pitämään Kirja vieköön -iltaan Savoy-teatterissa, kun aikataulu kerrankin siihen sopi ja olen siitä niin iloinen, sillä ilta oli todella antoisa.

Baban haastateltavina oli  

Anni Kytömäki, 

Kati Tervo, 

Selja Ahava, 

Rosa Liksom,

Tuomas Kyrö ja 

Eero Huovinen.

Ennen jokaisen kirjailijan haastattelua vuorossa oli jonkun näyttelijän esittämä monologi kyseisen kirjailijan uutuusteoksesta. En ollut ennestään yhtään noista käsitellyistä kirjoista lukenut, mutta Kyröltä, Liksomilta ja Ahavalta kyllä jonkin toisen teoksen.

Kotoisa tilaisuus tarjosi keskustelua kirjoista, mutta siinä samassa myös lisäksi ajankohtaisista ja mielenkiintoisista aiheista (no mitenkäs muutenkaan). Kirjarakkauteni roihuaa aina vain isommin. Kiitos Gummerukselle vapaalipuista ja Kirjavarkaalle (jälleen) loistavasta seurasta! Elättelen toiveita, että jos toisenkin kerran vielä syksyllä pääsisin näihin iltoihin.

"Lopettakaa eläminen, lukekaa kirjoja!"

Helsingin kirjamessut 2015

Tänään olin messuilemassa ja lähinnä haahuilemassa sinne tänne. Suunnitelmista poiketen en nähnytkään yhtään venäläisen kirjailijan haastattelua. Oltiin kierrelty antikvariaatti puolella jo parin tunnin verran, joten nautin huilitauon Dekkarilauantain parissa, jossa keskustelemassa uusimmista kirjoistaan olivat Pirkko Arhippa, Max Manner, Reijo Mäki ja Vera Vala. Yhdistävä asia näiden neljän kirjoilla oli, että heidän päähenkilönsä seikkailevat uusissa maisemissa ja keskustelu keskittyikin tapahtumapaikan vaikutukseen päähenkilössä ja tapahtumien kulussa. Haastattelijana Marlene Weck. Mielenkiintoinen keskustelu ja puolituntinen meni nopeasti.

Nelikon haastattelu veti kuuntelemaan paljon porukkaa ja jäi mieleen niinkin tärkeä asia kuin, että Reijo Mäki ei tykkää matkustamisesta ellei sinne pääse junalla - "tai taksilla", Manner heitti siihen väliin. Pitäisi sentään nyt joku Vares-kirja lukea, kun en ole lukenut ensimmäistäkään. Vera Vala on ainut heistä kenen tuotantoon olen tutustunut.

Konkreettinen messusaldo jäi olemattomaksi, enkä löytänyt oikeastaan mitään ostettavaa ja vähän harmittaa, että satuin menemään juuri pahimpaan ruuhka-aikaan. Se ihmispaljous. En tykkää. Ahdistaa. Niin ja Sofi Oksasen nimmareita uuteen Norma-kirjaan oli jonottamassa aikamoinen määrä ihmisiä. Vannoin Puhdistuksen jälkeen, etten Oksaseen enää koske, mutta saattaa käydä niin, että joudun puheeni pyörtämään, sillä Norma kuulostaa aiheensa puolesta mielenkiintoiselta.

Sitten palatkaamme hetkeksi menneisyyteen; Projektina minulla oli lukea ennen messuja venäläistä kirjallisuutta ja siihen oli aikaa noin kuukausi. Sainkin luettua pitkästä vinkkilistastani peräti 5 romaania:

Sergei Lukjanenko - Yöpartio
Boris Akunin - Leviatanin purjehdus
Andrei Makine - Tuntemattoman miehen elämä
Vladimir Krjukov - Huvimaja Monrepoossa
Ljudmila Ulitskaja - Vihreän teltan alla (postaus tulossa)


Toivottavasti kanssabloggareilla on ollut parempi messusaldo :) Tai miten sen nyt ottaa, kirjahyllyni varmaan kiittää, etten mitään löytänyt :D