Ama Ata Aidoo - Muutoksia - eräs rakkaustarina

Muutoksia - eräs rakkaustarina - Ama Ata Aidoo
(Changes - A Love Story, 1991)

Kääntöpiiri, 2002

Omasta hyllystä

"Esi oli vihainen itselleen."

kirjan ensimmäinen lause

 
Ama Ata Aidoo on Ghanan tunnetuimpia kirjailijoita, mutta itselleni hän on täysin vieras. Aina on mielenkiintoista tunkeutua vaivihkaa toiseen kulttuurin, kurkistaa ikään kuin avaimenreiästä ja yrittää ymmärtää ja oppia. Tämän kirjan löysin alunperin Kaunokirjallisen Maailmanvalloitus -haasteen kautta, mutta päädyinkin lukemaan toisen ghanalaisen kirjan. Muutoksia -kirjan aika koitti kuitenkin nyt.

Esi elää avioliitossa miehensä Okon kanssa, mutta eräänä päivänä Oko tekee jotain täysin sopimatonta ja Esi vaatii eroa. Ei mene kauaa, kun Esi tutustuu hurmaavaan Aliin. Mies on muslimi ja kuinka ollakaan, Esi päätyy muslimimiehen toiseksi vaimoksi. 

En lämmennyt ajatukselle, että Esi otti kaiken niin kevyesti. Kirjassa ei olleenkaan pohdita näitä äkillisiä ajatuksen täyskäännöksiä liittyen moniavioisuuteen. Esin rooli on pikemminkin rakastaja kuin vaimo. Ali ei heti kertonut ensimmäiselle vaimolleen Esistä ja naimisiinmenon jälkeen he tuskin näkivät toisiaan. Tai jos näkivät niin harvoin. Alin piti ajatelle ennen kaikkea mitä hänen ensimmäinen vaimonsa Fusena ajattelisi. Hän valehteli tälle olevansa töissä, jolloin pystyi viipymään Esin luona illan, mutta ennen kuin tuli liian myöhä hänen piti kiiruhtaa kotiin huolestuneen vaimon luokse - sen oikean vaimon. Alilla oli myös säätöä muidenkin naisten kanssa - varsinainen naistenmies.

Tapana oli, että sukulaisten pitää hyväksyä liitto, ennen kuin pari menee naimisiin. He eivät kuitenkaan hyväksyneet edes eroa, sillä eivät nähneet Okossa mitään vikaa; Hän ei käynyt muissa naisissa tai juopotellut. Varsinkin vanhemmat sukulaiset kauhistelivat eroa: avioliitto ei vaadi rakkautta. Rakkaus tulee myöhemmin jos on tullakseen, mutta ei sen takia mennä naimisiin tai erota.

Esi kuitenkin uhmasi vanhempiaan ja nai Alin. Miehen poissaolo antoi Esille viimein aikaa keskittyä uraansa, jota hän ei ollut päässyt tekemään sitten lapsen saannin jälkeen. Oko ei nimittäin ollut pitänyt siitä, että Esi toi työt kotiin.

En välttämättä sanoisi tätä rakkaustarinaksi, vaikka sitä se ilmeisesti on. Tai en kokenut sitä suureksi rakkaustarinaksi. Kirja käsittelee modernin elämän ja perinteiden yhteensovittamista. Pitkään jatkuneiden perinteiden muuttamista ei katsota hyvällä, vaan tekijöitä paheksutaan, vaikka maailma on selvästi muuttumassa.

Tähtiä: ★★½

Ps. Tein hauskan löydän kirjan kansilehdestä:

Ehkäpä aito nimmari? :)

Lesley Lokko - Tummaa suklaata

Tummaa suklaata - Lesley Lokko

(Bitter Chocolate, 2008)

WSOY, 2008

Kirjastosta lainattu

">>Etkö varmasti halua minua mukaasi?>> mies kysyi katsellen naista tutkivasti."

kirjan ensimmäinen lause

Romaani kertoo kolmen naisen kautta rakkaudesta ja oman paikan löytämisestä - kivuista ja onnen hetkistä. Laure St. Lazare on itsevarma ja kaunis tummaihoinen nuori, joka suunnittelematta tulee raskaaksi. Hän ei saa tukea poikaystävältään tai isoäidiltään, joten edessä on matka pois Haitista kohti Yhdysvaltoja, jossa hän etsii äitinsä käsiinsä. Mielikuva äidistä ei kuitenkaan kohtaa todellisuutta ja Lauren on aika toimia omaksi parhaakseen ja tavoitella tulevaisuudelta jotain muuta.

Ameline on kuin sisko Laurenille, vaikka hän toimiikin Lauren seuraneitinä. Lauren lähdettyä Ameline haluaa muuttaa omaa elämäänsä ja etsii töitä muualta Haitista. Kaukaa ei tarvitse hakea, sillä läheinen hotelli palkkaa Amelinen. Hotelli, jolla on omat sivubisneksensä. Työpaikallaan Ameline tapaa itseään jonkin verran vanhemman Iainin, joka tarjoaa tytölle yllättävän ratkaisun, kun vallankaappaus pakottaa lähtemään maasta.

Melanie on rocktähden huomionkipeä tytär, joka on koko elämänsä kärsinyt isänsä laiminlyönnistä - raha sen sijaan ei ikinä ole ollut ongelma. Aika kuluu erilaisissa tapahtumissa ja juhlissa juostessa - ja miehiä bongaillessa.

Noin yleisesti ottaen chic-lit ei mikään lempikategoriani ole. Joskus saatan tarttua Himoshoppaajaan tai muihin satunnaisiin teoksiin. Alussakin huokaisin syvään, sillä en ollut yhtään vakuuttunut kirjan "laadusta". Teksti ärsytti typerillä sanavalinnoilla ja loppuun kulutetuilla lauseilla. Mutta mitä sitten tapahtui, niin sitä ei kukaan osaa sanoa. Saatoin yhdeltä istumalta lukea satoja sivuja putkeen ja sen hetkisestä lukupinosta tämä jotenkin kummasti valikoitui aina käteeni.

Kirjassa on monia herkullisia kohtia, mutta myös ajatuksia herättäviä. Maailma ei ole niin mustavalkoinen ja outojenkin valintojen takana on jonkin ymmärrettävä syy. Juuri kirjan hahmot joutuivat monesti vaikeidenkin valintojen äärelle, joiden ratkaiseminen ei ollutkaan niin helppoa tai yksinkertaista. Hahmot tulivat läheisiksi, mutta samaan lauseeseen täytyy jatkaa, että joidenkin hahmojen loppu jätetiin kertomatta. Olisin niin halunnut tietää miten heille kävi.

Todella paljon kaikenlaista ehti tapahtua melkein viidessäsadassa sivussa - välillä mentiin eteenpäin aika hurjaakin kyytiä. Näin jälkeenpäin ajattelen, että Melanien tarina tuntui olevan ehkä hieman turha. Se alkoi toki hyvin, mutta jossain vaiheessa lopahti ikävästi, enkä löytänyt mitään niin suurta yhtymäkohtaa hänen ja noiden kahden haitilaisnaisen välillä. Melanien tarinan kun olisi pois jättänyt, niin niiden sivujen aikana olisi voinut syventää hieman Lauren ja Amelinen tarinaa. Mutta ei tuo lukiessa häirinnyt, vasta nyt ;)

Hyvin viihdyttävä kirja siis ja suosittelen lukemaan. Samalla ihmettelen sitä, ettei kirjaa ole kovin monet esitelleet täällä..? Yllättävää sinänsä. Itse voisin tutustua jatkossa kirjailijan muuhunkin tuotantoon. Silmiini osui äskettäin Saffron Skies -niminen kiitetty chick-lit kirja, mutta sitä ei ole taidettu suomentaa (?), joten taidan joutua jonkun toisen valitsemaan Lokon tuotannosta.

Tähtiä: ★★★★

 Kaunokirjallinen maailmanvalloitus: Ghana