"Isä osti avoauton. Älkää kysykö minulta miksi."
kirjan alku
Tuntien ja Lumikuningattaren kautta olen Michael Cunninghamiin tutustunut ja tykästynyt. Olen haalinut häneltä kirjoja omaan hyllyyn ja tällä kertaa nappasin Koti maailman laidalla -kirjan, josta en oikein tiennyt mitään ennen lukemista. Jälkeenpäin ajateltuna takakannen lukemisen olisi voinut jättää kokonaan väliin, sillä siinä kerrotaan käytännössä koko juoni! Järjetöntä. Siksi laitoin allekin vain osan takakansitekstistä, lopusta voi ottaa selvää lukemalla kirjan:)
Koti maailman laidalla kertoo 70-lukulaisista, jotka olivat liian nuoria joutuakseen Vietnamin sotaan, mutta tarpeeksi vanhoja ihastuakseen hippiaatteeseen ja -musiikkiin. Heidän mekkansa on Woodstock. Heidän nuoruutensa meni pilvessä. Heidän unelmansa oli olla erilainen. Jonathan on hyvän perheen poika, pohdiskeleva ja epävarma; äitinsä menettänyt Bobby on vähäpuheinen mykkyyteen asti. He kasvavat yhdessä, kuuntelevat samoja levyjä, rakastavat toisiaan. --"
Koti maailman laidalla kertoo 70-lukulaisista, jotka olivat liian nuoria joutuakseen Vietnamin sotaan, mutta tarpeeksi vanhoja ihastuakseen hippiaatteeseen ja -musiikkiin. Heidän mekkansa on Woodstock. Heidän nuoruutensa meni pilvessä. Heidän unelmansa oli olla erilainen. Jonathan on hyvän perheen poika, pohdiskeleva ja epävarma; äitinsä menettänyt Bobby on vähäpuheinen mykkyyteen asti. He kasvavat yhdessä, kuuntelevat samoja levyjä, rakastavat toisiaan. --"
"Bobby ja minä seisoimme Claren edessä, hämmentyneinä ja kodittomina ja vailla suunnitelmaa, jomottavan mutta kaoottisen rakkauden piinaamina, rakkauden joka ei suostunut piirtymään sovinnaiseksi kuvioksi."
Aikuisuuteen ehtiessä Jonathanin ja Bobbyn tiet erovat, mutta heidät johdatetaan jälleen yhteen, vaikka kaikki ei mutkattomasti suju. Yhdistävänä tekijänä on vapaamielinen Clare, joka sitoo heidän yhteen ehkä jopa odottamattomalla tavalla. Koti maailman laidalla laajentaa perinteistä käsitystä sanasta perhe, se kertoo homoudesta, mutta ennen kaikkia yksinäisyydestä. Yksinäinen voi olla, vaikka ympärillä on ihmisiä.
Minä-kertojina ovat Jonathanin ja Bobbyn lisäksi Clare ja Jonathanin äiti Alice. Jokaisella on oma menneisyytensä, josta he yrittävät päästä yli. Lukija pääsee seuraamaan heidän kehitystarinaansa. Michael Cunninghamin tekstissä on kaihoa, kauneutta, mutta myös jotain rujoa. Kirjan juoni on vangitseva ja ahmin sen, mikä on harvinaista näin arkena, mutta täysin varauksettomasti en ihastunut. Hieno teos kuitenkin.
PS. 500. postaus!
_______
Michael Cunningham - Koti maailman laidalla
(A Home at the End of the World, 1990)
Gummerus, 2001
Kannen suunnittelu: Pirjo Toroskainen
Kannen suunnittelu: Pirjo Toroskainen
Omasta hyllystä
Tähtiä: ★★★★
Tähtiä: ★★★★
