Höpinää alkuvuoden uutuuksista (2019)

Suurin osa alkuvuonna lukemistani kirjoista on ollut uutuuksia, muita en olekaan määrällisesti lukenut kovinkaan paljoa. Toukokuun saldoksikin tuli huimat yksi kirjaa. Täytyy varmaan käydä jossain välissä laskemassa Goodreadsin 100 kirjan lukutavoitetta, sillä kohta on mennyt puolivuotta ja luettuja kirjoja on 23. A-pu-va. Mutta sellaista se elämä on. Lukujumia ei enää ole, mutta aikaa sitäkin vähemmän. Siitä syystä en tee yksittäisiä arvioita näille alla oleville kirjoille, ja niiden lukemisesta on jo sen verran aikaa, että ne ovat hämärtyneet muististakin jo vähäsen.

✚     ✚     ✚

John Malermanin Lintuhäkistä (Karisto, 2014) kiinnostuin kannen ja esittelytekstin perusteella luettuani katalogia läpi ja vasta vähän myöhemmin tajusin, että juuri tästä kirjasta on tehty tv-sarja Bird Box. Tv-sarja sinällään ei ole herättänyt mielenkiintoani, joten ehkä oli onni, etten tajunnut niiden yhteyttä toisiinsa kuin vasta jälkikäteen.

Romaanin nykyhetkessä on kulunut viisi vuotta siitä, kun ihmiset alkoivat naulata ikkunoitaan umpeen. Malorie on pitkään valmistautunut tähän päivään ja nyt hän sitoo silmät itseltään ja kahdelta lapseltaan ja lähteen souturetkelle kohti, toivottavasti, turvallisempaa paikkaa. Ulkomaailma on vaarallinen, eikä kukaan tiedä käytännössä mitä heidän pitää varoa, mutta sen kaikki tietävät, että näkeminen on kaikkein tuhoisinta. Siitä ei selviä hengissä.

Lintuhäkki on postapokalyptinen kauhuromaani, jossa suurimman jännityksen luo epätietoisuus. Ihmiset elävät kotiensa ulkopuolella vain kuulo- ja tuntoaistin perusteella. Kukaan ei tiedä mikä heitä vaanii, mitä on varottava.

Katharine McGeen Tuhat kerrosta-trilogian viimeinen osa Korkeuksiin oli tietysti must-read -listalla. Nuoret luulevat saaneensa elämänsä taas raiteilleen Erisin kuoleman ja rakkaussotkujen jälkeen, mutta elämällä on tarjota heille jotain muuta. Trilogia on ollut hyvin vetävä, sillä nykyään jaksan keskittyä lähinnä ensimmäiseen osaan, mutta tässä tapauksessa piti saada tietää miten kaikki päättyy ja kuka saa kenet.

Kaikki Shaker Heightsin asukkaat puhuivat sinä kesänä siitä, miten Richardsonien kuopus Isabelle oli lopulta seonnut ja polttanut perheen talon.

Celeste Ng'n kirjan Tulenarkoja asioita tiesin haluavani lukea jo silloin kun se ilmestyi englanniksi ja löysi tiensä kirjablogeihin. Shaker Height'sin lähiössä asuu menestyviä ihmisiä, jotka vaalivat täydellistä ulkokuortaan talojen värityksestä alkaen. Lähiöön saapuu yksinhuoltaja taiteilija tyttönsä kanssa, joka herättää huomiota vapaammalla elämäntyylillään ja Richardsonien perheen lapset imevät vaikutteita heistä. Niin kuin kaikki tietääkin, täydellinen ulkokuori kätkee sisälleen sekin ongelmia ja epätäydellisyyttä. Tulenarkoja asioita on nopealukuinen teos, jolla saa helposti aikaa tapetuksi, mutta mikään sen kummenpi kirja se ei minulle ollut.








Loppuun vielä sarjakuvakevennys, sillä alkuvuonna jatkoa sai Janne Kukkosen Voro-albumi, jonka toinen osa kulkee nimellä Tulikiven armeija. Varas Lilja yhdessä vanhan Seamus-opettajansa kanssa päätyvät valtakuntien välisten taistelujen keskelle yrittäessään löytää muinaista Talismaania, jonka voimista heille ei ole täydellistä käsitystä. Jälleen luvassa on hengästyttävää ja uhkarohkeaa menoa, kun suurella itsevarmuudella varustettu Lilja pääsee taas vauhtiin.

Mitä hyviä uutuuksia teillä on mahtunut
ensimmäiseen puoleen vuoteen?