Meliwas ja muita kaupunkeja

Meliwas on jaettu neljään vyöhykkeeseen sen mukaan, kuinka paljon muutoksia keksimäärin tapahtuu. Ykkösellä muutokset ovat harvinaisia, nelosella päivittäisiä.

Meliwas ja muita kaupunkeja on novelliantologia, johon kolmetoista suomalaista on kirjoittanut oman tarinansa kaupungista. Tämä urbaanifantasia on sijoittanut suomalaistakin tarustoa osaksi kaupunkimaisemaa ja näin kokoelmasta on saatu hyvinkin virkistävä sekoitus erilaisia tarinoita, joita kaikkia yhdistää erikoinen kaupunki ja sen vähintään yhtä erikoiset asukkaat.

Osa novelleista sijoittuu oikeisiin, olemassa oleviin kaupunkeihin kuten Jade Lehtisen Kireä siima Turkuun, jossa merenneidoista on tehty ihmisille häpeämättä turistiviihdettä ja Inkeri Kontron Miespelejä pyörii Helsingin maisemissa esitellen meille yhden Väinämöisen ja heihin liittyvät ennakkoluulot. Samoissa maisemissa on myös Janos Honkosen Toiseksi tulleita ei lasketa, joka vie seinäkiipeilijä Vipin pahaenteisesti kohti pilvenpiirtäjiä. Ulkomaille asti päästään Suvi Kauppilan New Yorkin levottomat kuolleet matkassa, joka kertoo nimensä mukaisesti New Yorkin elävistä kuolleista ihmisten joukossa.

Katri Alatalon novellissa Sinisen yön jälkeen ollaan kokoelman nimeäkin kantavassa Meliwasissa, joka on jaettu neljän vyöhykkeeseen sen mukaan, kuinka paljon muutoksia niissä keskimäärin tapahtuu. Poleck on muutospaikansiistijä, sillä huoneita tai kokonaisia rakennuksia saattaa kadota tavaroista ja ihmisistä puhumattakaan. Nadja Sokuran Luiskahduksissa ei paikat siirry vaan itse päähenkilö saattaa luiskahtaa kesken ratikkamatkan toiseen maailmaan kunnes vierailut pitenevät ja alkavat haitata oikeaa elämää.

Kolmentoista novellin joukkoon mahtuu monta hyvinkin erilaista tyylilajia. Teemu Korpijärven Suelo Siniestro on pelottava kuvaus maan alla lymyävistä olennoista, jotka etsivät uusia jäseniä laumaansa ja Merja Mäen Kylmä kuin pakkasyö kertoo hengistä, jotka palaavat ihmiskoteihinsa joka joulu. Sitten on taas Solina Riekkolan Ei loimea, joka on hauska novelli Jennystä, joka hakee henkilökohtaisen avustajan työpaikkaa kentaurin luota.
"No. Normalius olisikin ollut hylkäävä tekijä", Phil sanoi.
"Ai?" Jenny nosti katseensa nöyhdästä, jonka oli löytänyt takkinsa taskusta.
"Minulla on hevosen alaruumis."
"Totta."

Säväyttävän ajankohtainen on Mia Myllymäen Haltijoista parhaimmat. Tontut ovat päivän kuumin puheenaihe ja osa ihmisistä haluaisi heidät ulos maasta. Politiikassa puhutaan jo taloudellisesta haitasta ja mielenosoituksia järjestetään puolesta ja vastaan.Tonttuvastaiset vaativat rajoituksia ja eri sääntöjä kuin ihmisille. Kauneutta kaiken tämän myllerryksen keskelle tuo Henry Ahon Kaikkein kauneimmat saapuvat myöhässä, jossa päähenkilö kokee äänet voimakkaina väreinä.

Loppuun mainittakoon vielä Emilia Karjulan Aamunkoitto ja Illankajo sekä Anna Malisen Ja sit se eli rikkaana elämänsä loppuun asti, jotka eivät avautuneet samalla tavalla kuin muut yllämaitut.

Hei hei vampyyrien ja ihmissusien valtakausi ja tervetuloa tontut ja väinämöiset!

★★★★
Meliwas ja muita kaupunkeja

Suomen tieteis- ja fantasiakirjoittajat, 2017

Arvostelukappale